- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1095-1096

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klemens Aleksandrialainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1095

Klementiinit—Kleomenes

1096

kossa. Jumaluusoppinsa K. on rakentanut
kreikkalaisen filosofian pohjalle ja hiin on siten
tavallaan kreikkalaisen hengen käsitteisiin
pukeutuneen kristillisen katsomuksen alkaja.
Varsinkin hänen ,.logos" käsitteensä on filosofisesti
määritelty. Kristuksen ihmisyys ja sovitustyö
syrjäytettiin. Allegorinen raamatunselitys otettiin
käytäntöön. Myöskin K:n siveysoppi on
platonilaisen filosofian mukainen. [Harnack,
..Dogmen-gesehichte," I; Seeberg, .JDogmengeschichte", I.]

Klementiinit (lat. Clementinæ, kreik. Ta
kleme’ntia), yhteisnimi, joka tarkoittaa
juutalais-kristillis-gnostillisten, todennäköisesti 2:sella
vuosis. syntyneiden kirjoitusten 4:nnellä vuosis.
suoritettuja katolisia mukailuja. Nimensä ne ovat
saaneet siitä, että niitä väitettiin Klemens
Roomalaisen tekemiksi (siitä myös pseudoklementiinit).
Niitä 011 kolme osaa: ..llomiliie XX Clementis",
kenties ensimäinen yritys siirtää pakanalliset
seikkailuromaanit kristilliseen maaperään
(apostoli Pietarin ihmeelliset retket ja väittelyt
Sii-mon Velhon kanssa) ; „Recognitiones Clementis",
10 kirjaa; ..Epitomæ". [H. Waitz, „Die
Pseudo-klementinen" (1904).]

Klemetti, Heikki (s. 1876), säveltaiteilija,
yliopp. 1894. fil. maist. 1899. V:sta 1898
melkein yhtäjaksoisesti »Ylioppilaskunnan
laulajien" johtaja. V. 1900 perustanut ja sitten
johtanut „Suomen laulu" nimistä valio-mieskuoroa,
jonka johtajana on tehnyt konserttimatkoja
Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan, Hollantiin,
Belgiaan ja Unkariin, perustanut 1907 „Suomen
laulun" sekakuoron, joka on Helsingissä
esittänyt sarjan suurien mestarien à
capella-sävellyk-siä. Kuoron puhdassointuisuuden alalla K. on
maassamme uranraivaaja. Toimi 1906-07 Porin
kaupungissa urkurina ja laulunopettajana. V:sta
1907 musiikkilehti „Sävelettären" toimittaja.
Ottanut osaa nykyiseen koraali-uudistustyöhön ja
sen yhteydessä julkaissut „Uusia hengellisiä
sävelmiä" (I-III) uruille. Julkaissut kolme vihkoa
..Kansanlauluja Etelä-Pohjanmaalta"
kuorosovi-tuksina, »Kansantansseja Etelä-Pohjaumaalta"
kahdelle viululle, „nengellisiä lauluja
sekakuorolle", sovittanut kuorolle kokoelman vanhasta
koululaulujulkaisusta „Piæ cantiones" v. m.

j. Tdd.

Klemetti Eerikinpoika mainitaan olleen
talonpoika Oulujärven pitäjästä ja pohjalaisen
nostoväen johtajana Vesaisen jälkeen, ..sangen
iso ja väkevä suomalainen". Hänen
kehoitukses-taan kerrotaan Kaarle IX:n 1605 ryhtyneen
Ka-jaaninlinnaa rakennuttamaan Pohjanmaan
puolustukseksi vihollisen hyökkäyksiä vastaan,
»Jumalan ylistykseksi ja Ruotsin valtakunnan
kunniaksi". K. G.

Klemming, Gustaf Edvard (1823-93),
ruots. bibliofiili ja tekstien julkaisija, tuli 1860
ylimääräiseksi, 1865 vakinaiseksi
kirjastonhoitajaksi Tukholman kunink. kirjastoon, mistä
virasta 1890 täysinpalvelleena otti eron; hänellä
on suuri ansio tämän kallisarvoisen kirjaston
järjestämisestä ja kehittämisestä. K:llä oli
harvinaisen perinpohjaiset tiedot alallaan ja hän
on julkaissut koko joukon vanhoja tekstejä sekä
tekemiänsä muistiinpanoja teoksissa, jotka
kir-jallishistorian tutkijalle ovat tärkeitä
aarreaittoja. Mainittakoon esim. »Svenska
rnedel-tidens bibelarbeten" (1848-55), »H. Birgittas

uppenbarelser" (1S57-84). ..Svenska medeltiilenä
rimkrönikor" (1865-68), »Sveriges dramatiska Iit- ’
teratur tili och med 1875" (1863-79), „Ur en
antecknares samlingar" (2:nen pain. 1880-82),
„Ur en samlares anteckningar" (1883-86), v. m.

K.’ G.

Klenze (-tse], Leo von (1784-1864), saks.

arkkitehti, jolla Etelii-Saksaan nähden myöhem
män uusklassillisuuden edustajana oli sama mer
kitys kuin Schinkelillä Pohjois-Saksassa.
Berliinissä ja Pariisissa opiskeltuaan K. Italian
opintomatkalta palanneena oli v:sta 1808
Westfalenin Jérömen hoviarkkitehtiua, mutta sai jo
1815 kutsun Baieriin, jossa hän taidetta
harrastavan Ludvik I:n hovissa, arvosta toiseen
yleten, tuli tämän rakennusaatteiden toteuttajaksi.
Miinchenissä K:n ensimäistä suurempaa työtä
Glyptoteekkia (1816-30) seurasi vanha
Pinako-teekki Bramante-tyyliin, kunink. linnan
lisärakennukset, Ruhmeshalle, Propylaiat (K:n
ehkäpä kypsin työ), Allerheiligen Hofkirclie y. m.
julkisia ja yksityisiä rakennuksia, palatseja ja
monumentteja; likellä Regensburgia kreik.
temppeliä jäljittelevä Walhalla sekä Gärtnerin
aloittama Kehlheimin Befreiungshalle. V. 1834 K.
kutsuttiin Ateenaan uuden kaupungin ja kunink.
linnan suunnitteluihin osaaottamaan ja 1839
ensikerran Pietariin, jossa Iisakinkirkon
sisustus ja Eremitage-linnan museo ovat hänen
suunnittelemiaan. Taitavana maalarinakin K.
mielellään useissa rakennuksissaan käytti rikasta
poly-kromiaa (moniväristä koristelua) ja on
kirjailijana julkaissut monta arvokasta tutkielmaa.

U-o N.

Kleobis (lat. Cleobis) ja Biton [-Ö-],
argolai-sen Heran-papittaren Kydippen pojat, joista
Herodotos kertoo seuraavaa. Kun äidin oli
jumalattaren juhlaan vaunuissa ajettava kaupungin
ulkopuolella sijaitsevaan temppeliin, mutta
juhdat eivät ajoissa saapuneet, astuivat nuorukaiset
aisoihin ja vetivät hänet määräpaikkaan. Kun
perille päästyä kaikki ylistivät poikia ja
onnittelivat äitiä, rukoili tämä jumalatarta suomaan
lapsilleen parasta, mikä ihmisen osaksi voi tulla.
Uhrattuaan nuorukaiset kävivät levolle
temppeliin ja vaipuivat uneen, josta eivät enää
heränneet. E. R-n.

Kleobulos f-o’bü-] (lat. Cleobfilus) (n. 600
e. Kr.), yksi n. s. Kreikan seitsemästä viisaasta,
Rhodoksen Lindos kaupungin itsevaltias. Hänen
sepittämikseen mainitaan eräitä elämänohjeita
sekä suuri joukko arvoituksia ynnä epigrammoja.

E. R-n.

Kleomenes [-me’vës] (lat. Cleomenes),
muutamien Spartan kuninkaiden nimi. Tunnetuimmat
ovat: 1. K. I, Anaksandrideen poika (hali.
520-491 e. Kr.), suuria suunnitteleva ja
toiminta-haluinen, mutta väkivaltainen ja häikäilemätön
mies. Delphoin oraakkelin kehoituksesta hän
auttoi ateenalaisia vapautumaan tyranninvallasta.
Mutta Hippiaan kukistumisen jälkeen hän
asettui kannattamaan Isagoraan johtamaa
ylimys-puoluetta, karkoitti Ateenasta suuren joukon
vastapuolueen jäseniä ja järjesti sinne
harvainvaltaisen hallituksen; kansanpuolueen jälleen
päästyä voitolle hänen kuitenkin oli pakko
poistua Ateenasta (508 e. Kr.). K:n toimeenpanema
kostoretki Attikaan (507 e. Kr.) jäi
onnistumatta korinttolaisten ja hänen hallitustoverinsa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0582.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free