- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1097-1098

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kleon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1097

Kleon—Klercker

1098

Demuratoksen vastustuksen johdosta. Paremmin
onnistui sotaretki Argosta vastaan, jolle K.
tuotti tuntuvan tappion (495 e. Kr.). Mutta kun
hän yritti rangaista Persian kuninkaan
vaatimuksiin taipunutta Aiginaa, teki Demaratos
jälleen hänen hankkeensa tyhjäksi. Senvuoksi K.
päätti syöstä Demaratoksen kuninkuudesta, minkä
hän saikin aikaan levittämällä valheellisia
tietoja hänen syntyperästään; osasipa K. hankkia
itselleen kannatusta Delphoin oraakkeliltakin.
Mutta K:n vehkeet tulivat ilmi ja hänen täytyi
paeta Spartasta. Kun hän nyt m. m. koetti
nostattaa arkadialaiset isänmaatansa vastaan,
kutsuivat spartalaiset, pitääkseen häntä silmällä,
hänet takaisin, mutta häu joutui heti senjälkeen
mielenvikaau ja surmasi raivokohtauksessa itsensä
(491 e. Kr.).

2. K. III (n. 254-220 e. Kr.), Leonidas II:n
poika, hallitsi 235-222 e. Kr. Hän oli
iuonteel-taan jalo ja tarmokas ja oli ottanut
päämääräkseen isänmaansa kohottamisen sen siveellisestä ja
valtiollisesta rappiosta panemalla täytäntöön
kuningas Agis IV: n (ks. t.) jo aloittaman
uudistustyön. Kuninkuuden alentunutta arvoa
korotettiin, sitä rajoittanut eforien virkakunta
lakkautettiin, uusi maanjako toimitettiin, jolloin
kuningas epäitsekkäästi luopui omista laajoista
tiluksistaan, ja aikojen kuluessa huvennutta
spartalaista yläluokkaa vahvistettiin ottamalla sen
yhteyteen suuri määrä perioikkeja.
Muinais-spartalainen nuorisonkasvatus ja ankara kuri
säädettiin jälleen noudatettavaksi, ja K. oli itse
alamaistensa esikuvana tapojen
yksinkertaisuudessa. Hän soti aluksi menestyksellä
Akhaialais-liittoa vastaan, mutta kun tämä pyysi ja sai
apua Makedonian kuninkaalta Antigonos
Doso-nilta, voitettiin hänet ratkaisevasti Sellasian
taistelussa (222 e. Kr.). K. pakeni Egyptin
kuninkaan Ptolemaios Euergeteen luo, joka oli
luvannut auttaa häntä. Mutta tämä kuoli
täyttämättä lupaustaan, ja hänen seuraajansa
Ptolemaios Philopator vangitutti K:n. Tämän
onnistui tosin päästä vankeudesta, mutta kun hänellä
ei ollut mitään mahdollisuutta palata Kreikkaan,
niin hän, tehtyään epäonnistuneen
kapinayrityk-sen, omalla kädellään päätti päivänsä (229 e. Kr).
[Gehlert. ..De Cleomene" (1883).] E. K-n.

Kleon /-e’ö-] (lat. Cleon), ateenalainen
kansanjohtaja (k. 422 e. Kr.), Kleainetoksen poika,
ammatiltaan nahkatehtailija. Vaikka oli
korkeampaa sivistystä vailla, saavutti hän
häikäilemättömällä ja jyrkällä esiintymisellään sekä sujuvalla
puhetaidollaan Ateenan valtioelämässä suuren
vaikutusvallan, varsinkin koska hän ankarasti
kävi ylhäisten kimppuun ja liehakoi rahvasta
sekä hankki sille kaikenmoisia etuja.
Varsinaisesti johtavaan asemaan hän kuitenkin pääsi
vasta Perikleen kuoltua (429 e. Kr.), jonka
kiivaimpia vastustajia hän oli ollut. Mitä
innokkaimmin hän uurasti sodan alkamista Spartaa
vastaan ja ehkäisi kaikki sovintoyritykset. Kun
Ateenasta luopunut Mytilene jälleen oli
valloitettu (427 e. Kr.), päätti Ateenan kansankokous
K:n yllyttämänä, että kaupungin kaikki
asekuntoiset kansalaiset olivat surmattavat ja muu
väestö myytävä orjiksi, mutta peruutti Kuitenkin
päätöksensä. Ateenalaisten suljettua Sphakterian
saareen lakedaimonilaisen miehistön (425 e. Kr.)
K., jolla ei ollut mitään kokemusta sodankäyn-

nissä, purjehti ylimääräisenä strateegina
Sphakterian edustalle, pakotti Demostheneeii (kä. t.)
avulla viholliset antautumaan ja toi lupauksensa
mukaisesti 20 päivässä eloonjääneet spartalaiset
vangittuina Ateenaan. Odottamattomasta
menestyksestään rohkaistuna K. otti vastaan
ylipäällikkyyden Thrakiassakin, missä
lakedaimonilai-set Brasidaan (ks. t.) johdolla tuottivat tuntuvaa
vauriota ateenalaisille. Mutta Amphipoliin
edustalla viimemainittu voitti heidät ratkaisevasti;
K. itse sai paetessaan surmansa (422 e. Kr.).
[Emminger, „Der Athener K." (1882), Beloch,
„Die attische Politik seit Perikles" (1884).]

E. li-n.

Kleopatra f-pa’-J (n. 6S-30 e. Kr.), Egyptin
kuningatar, kuningas Ptolemaios Auleteen tytär,
tuli 51 isän testamentin mukaan 13-vuotiaan
veljensä Ptolemaios XIV:n hallitsijakumppaniksi
ja puolisoksi: mutta tämän holhoojat
karkoitti-vat hänet (4S), jonka vuoksi hän lähti Syyriaan
kokoamaan sotajoukkoa; Ptolemaios lähti
Pelu-sionin luo torjuakseen hänen hyökkäystään.
Silloin saapui Cæsar Egyptiin ja vaati, että
kumpikin jättäisi asian hänen ratkaistavakseen.
Viehätysvoimallaan K. sai Caesarin itselleen
suosiolliseksi; Cæsar sanoi tahtovansa pitää voimassa
K:n isän testamenttia ja määräsi, että K. ia
hänen nuorin veljensä Ptolemaios XV, jonka kanssa
K. oli menevä naimisiin, saisi hallituksen, —
Ptolemaios XIV oli saanut surmansa. K. sai Caesarin
pidätetyksi sodan loputtua useita kuukausia
Egyptissä ja synnytti 47 hänelle pojan. V. 46 K.
saapui Roomaan. Cæsarin kuoltua syntyneessä
taistelussa K. antoi apujoukkoja tasavaltalaisille
Filippoin tappelussa (42), josta Antonius
kutsui hänet 41 Kilikiaan tekemään tiliä. Hän
tulikin, mutta Afrodite jumalattarena muka
tapaamaan Dionysosta. Antonius tuli lumotuksi, ja
tästälähin hän oli kokonaan K:n vallassa,
oleskeli pääasiallisesti Aleksandriassa ja jakeli
Rooman maita K:n pojille. Aktionin tappelun jälkeen
(31) K. koetti päästä Oktavianuksenkin suosioon,
mutta kun se ei onnistunut, eikä hän tahtonut
joutua tämän triumfisaattoa kaunistamaan, niin
hän myrkyllä surmasi itsensä; sanotaan, että
hän antoi myrkyllisen käärmeen purra
käsivarteensa (30). vrt. Antonius. Shakespeare cn
näytelmässään „Antonius ja Kleopatra"
loistavasti kuvannut K:n luonnetta. [Stahr, [-.,Kleopatra".]-] {+.,Kleo-
patra".]+} K. O. L.

Kleopatran neulat, kaksi egyptiläistä
obeliskia, joista toinen on v:sta 1878 pystytettynä
Lontoossa, toinen v:sta 1S80 New Yorkissa.
[Gcr-rinsre, ..Egvptian obelisks".]

Klephtit ks. K 1 e f t i t.

Kleptomania (kreik. kleptein = varastaa, ja
man\’a = raivo), sairaloinen taipumus varastaa ja
näpistellä. K. esiintyy taudinmerkkinä
muutamissa mielisairauden tiloissa.

Klercker, Carl Nathanael af K.
(1734-1817), vapaaherra, ruots. soturi — alkuperäinen
nimi Klerck —, tuli ylioppilaaksi 1748 ja luki
jonkun aikaa jumaluusoppia; meni 1751
vapaaehtoisena linnoitusväkeen, lähti 1757 Pommerin
sotaan, jossa otti osaa useihin taisteluihin,
osoittaen niissä urhoollisuutta ja älykkäisyyttä; tuli
1761 laivaston luutnantiksi, ja komennettiin
sam. v. Karlskronaan piirustamaan
amiraliteetin luotsikonttorissa olevia Suomen saariston

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0583.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free