- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1101-1102

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klimakteerinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1101

Kl im akteerinen— Klingenstjerna

1102

omnt terveyteen vaikuttavat ominaisuutensa.
Meri-ilmasto, ollen verraten kosteatn ja tuulista,
on omansa karkaisemaan ruumista. Mannermaan
ilmaston vaikutus on erilainen riippuen
paikkakunnan korkeussuhteista. Sisämaan ja
metsämaan ilmasto (n. 200-250 m yi. merenp.) on yleensä
lauhkeata, voiden Kuitenkin paljon vaihdella
paikallisten olosuhteitten mukaan: vuoristoilmalla
on erittäin virkistävä ja elvyttävä vaikutus.
Puhutaan subalpiinisesta 1. vuori-ilmastosta
(300-700 m yi. merenp.), jossa ilma tunti.u sangen
köykäiselle ja kuivalle, vaikuttaen rauhoittavasti ja
ollen siten eduksi heikkohermoisuutta poteville,
sekä alpiinisesta 1. tunturi-ilmastosta (enemmän
kuin 700 m. yi. merenp.), joka vaikuttaa
suuremmassa määrässä kiihottavasti. Tällaisella
tun-turi-ilmastolla näyttää olevan erityinen
kiihottava vaikutus ruumin vertavalmistaviin elimiin,
joten syntyy verraten paljon punaisia verisoluja.

Sopivan ilmaston valitseminen heikontuneen
terveyden vahvistamiseksi ei yleensä ole mikään
varsin yksinkertaisesti ratkaistava kysymys;
jätettäköön tällainen asia kokeneen lääkärin
tehtäväksi. Varsinkin on varovaisuus tarpeen
siirryttäessä liian äkkiä esim. laaksosta kovin
korkealle vuoristoon, josta saattaa olla paljon
terveyden häiriöitä. il. O-B.

Klimakteerinen, klimakteriumia (ks. t.)
koskeva.

Klimakterium (kreik. klimaklc’r - porras,
käännekohta), yleensä ikä tai myöskin kehitys,
joka muodostaa rajan kahden erilaisen ikäjakson
tai kehitysjakson välillä; erikoisemmin
tarkoitetaan k:lla kuitenkin eukko-isin alkua 1.
kehitysjaksoa, jossa naisen siitosrauhaset s. o.
munasarjat taukoavat toiminnastaan ja emä alkaa
surkastua, mikä tavallisesti tapahtuu tuossa
45-50 vuoden iässä. Ulkonaisesti esiintyy tämän
tilan alkaminen kuukautisten taukoamisena.

Klimatologia ks. 1 1 m a s t o-o p p i.

Klimatoterapia (k 1 i m a a 11 i = ilmasto, ja
thctape’ia = hoito), hoitotapa, joka pyrkii
käyttämään hyväksensä sitä terveyttä edistävää
vaikutusta, joka saattaa olla ominainen jollekin
erikoiselle ilmastolle muutamiin taudintiloihin nähden,
vrt. Klimaattiset parantolat.

J/. O-B.

Klimppi (ruots. klimp), kokkare 1. myky
liemessä.

Klinckowström, ruots. aatelissuku, kotoisin
Pommerista, aateloitu 1684, vapaaherrainen 1759.
Suomalainen haara sammunut; suku elää vielä
Ruotsissa.

1. Otto Wilhelm K. (1778-1S50),
vapaaherra, hovi- ja virkamies; palveli Ruotsin
sotaväessä, jossa yleni everstiluutnantiksi sekä hovissa
kamariherrana, siirtyi 1816 Suomeen ja pääsi
Pietarin hovin suosioon, vars. tuttavuutensa
tähden rulit. Mensikovin kanssa. Tuli täälläkin
kamariherraksi; Viipurin maaherraksi 1820;
senaatin talousosaston jäseneksi 1825: tie- ja
vesi-rakennusviraston varapuheenjohtajaksi
kenr.-luutnantin arvolla 1S41 ; otti eron viroistaan 1847
tullen tod. salaneuvokseksi ja hovimestariksi.
K :11a oli loistavia hovimiehen ominaisuuksia ja
paljon sukkeluutta, mutta vähän tietoja ja
valtiomiehen älyä. Arvellaan hänen myötävaikuttaneen
niihin taantumuksellisiin toimenpiteisiin, joihin
hallitus ryhtyi 1830- ja 40-luvuilla Suomessa; hän

oli m. m. suomalaisuuspyrintöjen jyrkkä
vastustaja.

2. Rudolf Maurits K. (1810-1902),
vapaaherra. ruotsalaista sukuhaaraa, politikko, sotilas,
kirjailija. Kohosi armeiassa everstiksi ia
esikunnan päälliköksi; oli 1858-06 sot ilaslähettiliUlnä
Wienissä. Otti ritarihuoneen jäsenenä osaa
useimpiin säätyvaltiopäiviiu v:sta 1844 ja vastusti
eduskunnan muutosta. Oli ensimäisen kamarin
jäsenenä innokas suojelustullien ja
ruotujakolai-toksen kannattaja, puolusti sen ohessa maaveron
vähentämistä sekii vaalilain uudistusta. Kokosi
asiakirjoja ja oli ahkera kirjailija
sotntietijelli-sellli, mutta myös taloudellisella ja historiallisella
alalla. Julkaisi m. m. F. A. v. Fersenin
historialliset kirjoitukset. Sotatieteellisen akatemian
jäsen . O. li.

Klindworth, Karl (s. 1830), saks. pianisti ja
pianopedagogi, Lisztin oppilas. Toimi 1854-08
Lontoossa, 1808-84 Moskovan konservatorissa; peiusti
sitten Berliiniin pianokoulun, joka 1893
yhdistettiin Schanvenka-konservatoriiu. Yleistä
tunnustusta ovat saavuttaneet K:n pedagogisilla
huomautuksilla ja esitvsmerkeillä varustetut
mu-siikkijulkaisut (Beethovenin sonaatit, Chopinin
pianosävellykset. Wagner in Nibelungen-telralogia
pianolle sovitettuna y. m.). I. K.

Klingendahlin tehdas, F. K 1 i n g e n d a h 1
& C:o o.-y., kehruu- ja kutomotehdas
Tampereella. Sen perusti F. Klingendahl 1894
Pyyni-kille, työmiehistönä 15 henkeä. V. 1900 liike
muutettiin osakeyhtiöksi; osakepääoma 1,5 milj. mk.,
vararahasto 0,s milj. mk. Käyttövoimana
yksinomaan sähkö v:sta 1911. Valmistuksen
(kampa-jn. karttalankaa, kankaita) arvo 2,7 milj. mk.
(1910), työväestön lukumäärä 324 henkeä (sa.m.
v.; 224 1902). Heillä on sairas- ja
hautausapu-kassa. varat 8.097,s« mk. E. E. K.

Klingenstjerna [-särna], Samuel
(1698-1765), Ruotsin ensimäinen tunnetumpi
matemaatikko, tuli matemaattisten aineitten
professoriksi Upsalaan 1728 ja yksinomaan fysiikan
professoriksi 1750. Erosi virastaan 1752
voidakseen antautua täydelleen matemaattisille
tutkimuksilleen. K. on saavuttanut eurooppalaisen
maineen fysikaalisten, eritoten valo-opillisten
saavu-tuksiensa tähden. Hän todisti näet geometrisella
tavalla, että Newtonin arvelu akromaattisten
linssien valmistamisen mahdottomuudesta johtaa
ristiriitaisuuksiin, joten siis värinhajoittamattomia
kaukoputkia pitäisi voida menestyksellä
rakentaa. Kuuluisa lasinhioja Dollond todisti
kokeiluilla K:n teoreettiset tulokset oikeiksi. K. on
kirjoittanut kaksi kaukoputkien teoriaa
käsittelevää julkaisua: ,.Om ljusstrålars aberration"
(1760) ja ..Tentamen de definiendis et corrigendis
aberrationibus radiorum luminis" (1762). Hän
on myös tehnyt tutkimuksia sähköopin ja
mekaniikan vieläpä tähtitieteenkin alalla. Hänen
matemaattiset teoksensa koskettelevat sarjojen
yhteenlaskua, differentsiaaliyhtälöitten
integree-rausta, todenniiköisyyslaskentoa ynnä muita
1700-ltivun polttavia matemaattisia kysymyksiä. Mutta
kun kuuluisa matemaatikko Euler samaan aikaan
käsitteli näitä probleemeja ja julkaisi tuloksensa,
ennenkuin K. ennätti sen tehdä, jäivät
jälkimäisen useimmat kirjoitukset painamattomina
(inhotuksiin. Käsikirjoituksina K. jätti jälkeensä
enemmän kuin 200 kirjoitusta matemaattisista

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0585.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free