Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klimakteerinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1103
Klinger—Klingius
1104
aineista. Ne ovat tätä nykyä Upsalan
tiedeseuran hallussa. U. S:n.
Klinger, Friedrich Maximilian von
(1752-1831). saks. runoilija, opiskeli aluksi
oikeustiedettä, antautui myöhemmin
sotilasuralle ja siirtyi venäläiseen sotapalvelukseen,
missä v. 1798 kohosi kenraalimajuriksi ia 1811
kenraaliluutnantiksi. Vv. 1803-17 hän oli
Tarton yliopiston kuraattorina. K:n draamallinen
tuotanto tapahtuu etupäässä hänen ikänsä
edellisellä puolella. Kuuluisimmat hänen
näytelmistään ovat ,.Die Zwillinge" (1775), jonka
toiminnan keskipisteenä on vihamielinen veljespari, ja
„Sturm und Drang" (1776), hurjan sekava
näytelmä, joka antoi tähän aikaan vallalla olevalle
kirjallisuudensuunnalle nimen (vrt. Saksan
kirjallisuus). K:n romaaneista
mainittakoon „Fausts Leben, Täten und Höllenfahrt"
11791); muista teoksista paras on „Der Weitmann
u. der Dichter" (1798). Iv:n maailmankatsomus
on voittopuolisesti synkkä, hänen käsityksensä
mukaan armoton kohtalo hallitsee ja kiusaa
ihmisiä. Kokoelman etevimmistä tuotteistaan K.
itse on toimittanut (1809-15. 12 nid.).[Erdmann,
„Cber F. M. Klingers dramatische Dichtungen".
M. Rieger. „F. M. Klingers Leben u. Werke"
(1880-97, 2 nid.); L. Jacobowski, „Kliuger u.
Shakespeare" (1891).] ./. ~ll-l.
Klinger, Max (s. 1856), saks. taidemaalari,
radeeraaja ja kuvanveistäjä, opiskeli ensin
maalausta Gussovvin johdolla Karlsruhessa ja
Berliinissä ja pani 1878 yhfaikaa näytteille kolme
luonteeltaan aivan erilaista teosta: realistisen
maalauksen ..Kävelijä" sekä kaksi
raadeeraus-sarjaa, joista toinen esitti kohtauksia Kristuksen
elämästä ja toinen, jonka nimenä oli
„Fauta-sioja löydetystä hansikkaasta", oli täynnä
herkkää mielikuvitusta ja hienoa runollisuutta. Ne
Max Klinger, Kuollut ai ti ja lapsi. (1889).
herättivät huomiota, ihmetystä ja harmia etu
päässä aiheittensa ja käsittelytapansa takia, sillä
suoritukseensa nähden ne olivat vielä
vasta-alkajan työtä. Mutta K. oli tarmokas luonne, I än
oleskeli Brüsselissä. Münchenissä ja Pariisissa
(1SS3-S6i työskennellen ahkerasti ja tutkien luon
toa ja etevien taiteilijain teoksia. Hän oppi
japanilaisilta, Menzeliltä, Böckliniltä, Goyaltu.
Diireriltä, Ilogarthilta ja Ropsilta. Varsinkin
viimemainitun vaikutus on ilmeinen, ja aluksi K.
antautuikin melkein yksinomaan piirtäjäksi ja
radeeraajaksi, kuvittaen m. m. Apulejuksen „Amor
ja Psyke tarinan 1IS8O) sekä julkaisten hilpeän
„Intermezzi" sarjan (1881), mutta siirtyen sitten
eri sarjoissa — ..Ein Leben" (1881-84), .Dramen"
(1S83), „Eine Liebe" (1887), „Vom Tode" —
kuvaamaan nykyaikaisen suurkaupunki-elämän
yöpuolia. Ja myöhemminkin hän on saavuttanut
ehkä suurimmat voittonsa juuri piirtimen avulla:
pienestä koostaan huolimatta suurenmoinen
,.Brahms-fantasia"nsa (1893) on täynnä
mielikuvituksen lennokkaisuutta, ajatusten syvyyttä
ja soitannollista tunnelmallisuutta. —
Maalaustaiteen alalta ovat hänen teoksistaan
huomattavimmat 1886 näytteille pantu „Pariin tuomio".
..Ristiinnaulitseminen" (1891), jonka
näytteille-pano kiellettiin Berliinissä sekä „Kristus
Olynt-possa" (1897). Kuvan tunnelmallinen vaikutus
on niissä kaikissa rakennettu yksinomaan
vaaka-ja pystysuorille viivoille ja niiden koristeellista
luonnetta ja tarkoitusta silmälläpitäen ou
myöskin niiden erivärisillä korkokuvilla runsaasti
varustettu kehys ja varsinkin sen alaosa, sokkeli,
sommiteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi itse
taulun kanssa. Maalauksista on vielä mainittava
yksinkertaisen vaikuttava ,.Pietä" (1894). —
Samanaikainen on myöskin Iv:n veistos „Salome".
jolla hän ensi kertaa julkisuudessa esiintyi
kuvanveistäjänä, vaikka hän jo sitä ennen
oleskellessaan Roomassa (1888-93) oli ahkerasti
haijoi-tellut kuvanveistoa. Tälläkin alalla hän on
tahtonut luoda jotain uutta ja omintakeista:
saadakseen veistoksiinsa suurempaa dekoratiivista
tehoa hän käyttää niissä erivärisiä kivilajeja,
jopa kiveä ja metalliakin samassa teoksessa. Hä
nen huomattavin veistokuvansa on tunnettu
Beethoven-patsas, jonka hän luonnosteli Parii
sissa jo 1886 mutta joka valmistui vasta 1902. —
\’:sta 1893 K. ou asunut syntymäkaupungissaan
Leipzigissä, jonka yliopistoa hän parhaillaan
koristaa seinämaalauksilla. Taiteilijana hän on
miettivä, etsivä ja levoton luonne, voimakas
Temperamentti, joka noudattaa työskentelyssään vain
oman luontonsa vaatimuksia. Hänen taiteessaan
onkin puhtaasti esteettisten tekijöiden rinnalla
paljon järkiperäisiäkin ominaisuuksia ja
tarkoituksia. — K. on julkaissut paljon luetun kirjasen
..Malerei und Zeichnung" (5:s pain. 1907), jossa
hän määrittelee rajat maalauksen ja
„piirrintai-teen" (Griffelkunst) välillä sekä puolustaa
viimemainitun itsenäisyyttä muiden taiteenliaarojen
rinnalla. [F. H. Meissner, „Text zu dem
Klinger-Werke" (1897), Ilaendcke, „M. K. als Kiiustler"
(1899), Lehrs, „M. K." (das Kunstbuch II, 1899),
Brieger-Wasservogel, ..M. K." (1902), Max Schmid,
„M. K." (Kiinstler-Monograpliien, 1906), Paul
Kiilui, „M. K." (1907), Franz Servaes, „M. K."
(sarjassa „Die Kunst", IV) v. m.] F. L.
Klingius, Zakarias (1603-71), piispa. V.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
