- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1109-1110

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kloasonki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1109

Kloasonki—

Kloorikalkki

1110

corum hivuttavaa tautia sairastavissa
esiintyvä k.

Kloasonki (ransk. cloison), väliseinä,
lautaseinä.

Klockars, Petter (1752-1814),
talonpoikais-säiidyn puhemies; kotoisin Umlenknarlepyyn
pi-tiijiistii, tnlollinen; nautti suurta arvoa
kotiseudullaan ja lähetettiin säätynsä edustajina
Norrköpingin valtiopäiville 1800; määrättiin 1808
Vaasan läänin talonpoikain edustajaksi
suomalaiseen liihetyskuntaan; valittiin 1S09 Porvoon
valtiopäiville sekä määrättiin talonpoikaissäädyn
puhemieheksi. C. It.

Klodvig (ransk. Clovis, oik. Chlodovesh, myöli.
Ludvig) (465-511), frankkilaisvaltakunnan
perustaja, tuli 481 isänsä jälkeen hallitsemaan osaa
saalalais-frankkeja pitäen Tournai’ta (Doomikia)
asuinpaikkanansa; voitti 4S6 Soissons’in luona
roomalaisen maaherran Syagriuksen, jonka
hallussa vielä Länsi-Kooman hiivittyä (476) oli
Sommen ja Loiren välillä oleva maa; laajensi sitten
valtaansa Seinen toiselle puolelle asti.
Auttaakseen ripuaristen frankkien kuningasta Sieghertiii
K. lähti taistelemaan alemanneja vastaan ja
voitti heidät (406). Taistelun aikana sanotaan
hänen luvanneen kääntyä kristinoppiin, jos saisi
voiton. Tähän liiinen puolisonsa, burgundilainen
prinsessa Chrotcchildis häntä jo aikaisemmin oli
kehoittanut ja joulupäivänä 496 piispa Remigius
kastoi hänet sekä 3,000 frankkia Reims’issä
roo-malais-katoliseen uskoon; paavin sanotaan hänelle
antaneen kaikkein kristillisimmän kuninkaan
nimen. Katoliseen oppiin kääntyminen antoi
frank-kilaisvallalle suurta voimaa; gallo-roomalainen
väestö tuli sille suopeammaksi ja oikeaoppisuuden
puolustajana K. lähti taistelemaan areiolaisia
burgundeja vastaan, joiden kuninkaan
Gundo-bndin hän voitti Dijon’in seuduilla (500);
areiolai-set liinsigootit hän voitti Poitiers’n lähistöllä
(507) ja surmasi heidän kuninkaansa Alarikin
omalla kädellään; Akvitania ja Toulouse
liitettiin frankkien valtakuntaan, mutta itägoottien
kuningas Teodorik esti K:ia saamasta kaikkia
Etelä-Galliassa olevia maita. Itä-Rooman keisari
Anastasius antoi K:lle konsulin ja patriisin
arvon. jonka kautta hän sai ikäänkuin laillisen
vahvistuksen vallalleen. Pariisin hän teki
pääkau-pungikseen ja saadakseen kaikki
frankkilaishei-mot valtansa alaisiksi hän surmautti viekkaasti
niiden pikkukuninkaat. Ilänen kuoltuaan,
jakoivat hänen neljä poikaansa valtakunnan.
[Jung-hans, ..Die Gesehiehte der fränkisehen Könige
(Tiilderik und Chlodivig"; Havard, „Clovis ou la
France au 5 siècle"; Kurth, „Clovis".] K. O. L.

Klondike 1. Klondyke [klonduik],
kulta-kenttäalue Kanadan Jukon territorissa.
Jukon-joen sivujoki K. juoksee alueen läpi, jonka vista
1900 vähenemässä oleva kultarikkaus keksittiin
1896. Vv. 1896-1902 saatiin sieltä 400 milj. mk:n
arvosta kultaa, jota on varsinkin K.-joen
kerrostamassa maassa. — Ilmasto on erittäin kylmä
(tammikuun keskilämpö —40°). — K:ssa on
syntynyt kaupunki Dawson-city, jonka 10,000 as.
nyt on vähentynyt 3.000:een. Matkustaminen
K:iin Lynn-vuonosta White-solan kautta tai
kesällä Yukon-jokea pitkin on vaivaloista. E. T.

Klonowicz [-o’vi1s], Sebastian Fabian
(n. 1545-1602), latiuoidussa muodossa
Acer-u u s, puolal. runoilija, kirjoittanut latinaksi

„Roxolania" nimisen runoelman (1584), joka
sisältää hyviä kuvauksia maaseutu-elämilstä
Puna-venäjällä, sekä »Victorin deorum" (1595). liiinen
puolalaisista runoelmistaan huomattavin on „Flis"
(1595). J. J. M.

Kloorammoniumi, salmiakki ks. A m m
o-n i li m k 1 o r i d i.

Kloorbariumi ks. Ii n r i ii m k 1 o r i d i.

Kloori (kreik. khlöro’» = vihreiinkeltainen),
epämetallinen alkuaine, joka kuuluu
suolan-muodostaja- 1. halogeeniryhmiiän (ks. t.). Kem.
merkki Cl, at. p. 35.n. Sen keksi Scheele 1774.
K. esiintyy yleisesti luonnossa, aina sidottuna
metalleihin, etupäässä natriumiin, kaliumiin ja
magnesiumiin. Sen tärkein yhdistys on tav.
keittosuola (natriumklorid!), josta k:in valmistetaan,
antamalla miedonnetun rikkihapon ja niunikiven
vaikuttaa tähän. Ensin syntynyt kloorivety
hapettuu tässä vedeksi ja kiksi. Myös johtamalla
k:n ja ilman seosta kuumennettujen huokoisten
aineitten yli, kuparisulfaatin läsnäollessa, syntyy
vapaata k:ia (Deaconin klooriuvalmistustapa).
Nykyään valmistetaan k:ia suorastaan
keittosuolaliuoksesta elektrolyysin avulla, jolloin k.
menee anodiin. K. on vihreiinkeltainen,
pahanhajuinen ja myrkyllinen kaasu, joka kiivaasti
vaikuttaa hengityselimiin. Knnsun om. p. on 2,«.
Veteen se jotenkin helposti liukenee, jolloin
syntyy n. s. k 1 o o r i v e t t ä. Kiila on suuri kem.
vaikutuskyky. Se ei pala, koska se ei suorastaan
yhdy happikaasuun, mutta erittäin helposti se
yhtyy vetyyn ja metalleihin, jotka suorastaan
palavat k.-kaasussa kloorimetalliksi. Jos
suoranainen auringonvalo saa vaikuttaa vety-ja
kloorikaasun seokseen tai joku hehkuva aine koskee
siilien, yhtyvät kaasut toisiinsa äkkiä räjähdyksellä
(klooririijähdyskaasu), jolloin syntyy kloorivetyä.
Vetyä sisältäviin aineisiin, esim. orgaanisiin
aineisiin, k. vaikuttaa kiivaasti, syystä että se
yhtyy niissä olevaan vetyyn. Veden läsnäollessa k.
vaikuttaa hapettavasti, koska se yhtyy veden
vetyyn, jolloin happi tulee vapaaksi. Siilien
perustuu sen ominaisuus valkaista värillisiä
orgaanisia aineita. K:ia käytetään, paitsi useiden kem.
tuotteiden valmistukseen, valkaisuun ja
desin-fisioimisaineena (ks. Kloorikalkki).

Edv. IIj.

Kloorietyli ks. E t y 1 i k 1 o r i d i.

Kloorihappo, kem. kaava ITCIO,. Tämän hapon
kaliumsnola muodostuu, kun kloori vaikuttaa
väkevään kaliumhydraattiliuokseen (ks.
Kalium-k 1 o r a a t t i). Itse happo on helposti hajaantuva
ja vaikuttaa hapettavasti. Sen suoloja nimitetään
kloraateiksi. Edv. Ilj.

Kloorihopea ks. Tlope a kloridi.

Kloorihopeakollodiumpaperi,
valokuvauksessa käytetty valonarka paperi, joka on
päällystetty kloorihopeaa sisältävällä
kollodiumkerrok-sella. Tavallisesti käytetään nykyään
kloori-hopean asemesta tähän tarkoitukseen
bromi-hopeaa tai muitakin hopeayhdistyksiä.

Kloorihopeaselatiinipaperi, valokuvauksessa
käytetty valonarka paperi, joka on päällystetty
kloorihopeaa sisältävällä selatiinikerroksella.
Nykyään käytetään kloorihopean asemesta yleensä
bromihopeaa. S. V. II.

Kloorikalkki, tuote, jota saadaan kloorin
vaikuttaessa sammutettuun kalkkiin; valkoista
tai kellahkoa, jauhomaista ainetta. Sen otaksu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0589.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free