Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kloasonki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1111
Kloorikulta
i—Klopstock
1112
taan olevan kloorikalsiumin, CaCl3. ja
alikloori-hapokkeen kalsiumsuolan, Ca(OCl)2, seosta.
Jälkimäisen aineen paljous k:ssa määrää tämän
arvon. K:ia käytetään kankaiden y. m.
valkaisuun (v a 1 k a i s u k a 1 k k i), sairashuoneiden
desinfisioimiseen y. m. Sen valkaisukyky johtuu
siitä, että alikloorihapokkeen kalsiumsuola
helposti hajoaa esim. vesiliuoksessakin vapauttaen
happea, joka syntymistilassa vaikuttaa
voimakkaasti hapettaen. Jos k:iin lisätään
rikkihappoa, syntyy kloorikalsiumista kloorivetyä, joka
vaikuttaa alikloorihapokkeeseen vapauttaen
klooria, joka myös valkaisee (ks. Valkaisu).
S. V. H.
Kloorikulta ks. Kulta.
Kloorimetallit, kloorin metalliyhdistykset,
syntyvät metallien suorastaan yhtyessä klooriin
(ks. Kloori). Ne ovat samassa kloorivetyhapon
(suolahapon) suoloja (kloridit, kloruurit) ja
saadaan, kuu tämä happo vaikuttaa metalleihin,
niiden oksideihin, emäksiin tai karbonaatteihin.
Tärkein k.-metalli on kloornatriumi
(natrium-kloridi. keittosuola). K:t ovat ylimalkaan veteen
liukenevia, paitsi hopeakloridi ja elohopeakloruuri
(ks. Elohopea). Lyijykloridi on vaikeasti
liukeneva. Edv. Hj.
Klooririkki ks. K i k k i.
Klooritina ks. Tinakloridi.
Kloorityppi, kloorin ja typen yhdistys, on
erittäin kiivaasti räjähtävä öljymäinen aine, joka
syntyy kloorin vaikuttaessa salmiakkiliuokseen.
Kloorivesi syntyy, kun kloorikaasua
johdetaan veteen ja vaikuttaa samalla tavalla kuin
vapaa kloori. Sillä on vihreä väri, joka
kumminkin vähitellen katoaa, koska kloori yhtyy vety3rn,
muodostaen kloorivetyä. Edv. Hj.
Kloorivety, kloorivetyhappo, kloorin ja vedyn
yhdistys, HCl, syntyy suorastaan kloorista ja
vedystä (ks. Kloori) ja antamalla väkevän
rikkihapon vaikuttaa keittosuolaan. Se on
happamelle haiseva, väritön kaasu, joka kosteassa
ilmassa muuttuu valkeaksi sumuksi. Kaasu
liukenee erittäin helposti veteen muodostaen n. s.
suolahappoa (ks. t.). Edv. nj.
Kloorkaliumi, kaliumkloridi, ks.
Kalisuolat.
Kloorkalsiumi, kalsiumkloridi, ks.
Kalsium-suolat.
Kloormagnesiumi, magnesiumklorid!, ks.
M a g n e s i u m s u o 1 a t.
Kloormetyli ks. M e t y 1 i k 1 o r i d i.
Kloornatriumi, natriumklorid!, ks.
Keittosuola.
Kloornatroni, alakloorihapokkeen
natrium-suola, ks. Eau de Ja veli e.
Klootti (engl. cloth), kovaksi apreteerattu
kaksiniitinen puuvillakangas, joka useimmiten
kangaspaiuoissa väritetään kuviolliseksi tai
gof-reerataan (painetaan kuviovalsseilla). Käytetään
kirjansitomotöissä kansiksi, koteloiksi v. m.
E. ,7. ti.
Klopp, On n o (1822-1903), saks. historioitsija;
toimi opettajana Hannoverissa, pääsi kuningas
Yrjö V:n persoonalliseen tuttavuuteen ja seurasi
häntä v:n 1806 tapausten jälkeen maanpakoon,
kirjoittaen useita lentokirjasia kuninkaansa
puolustukseksi; kääntyi 1874 katoliseen uskoon. K:n
historiallisissa teoksissa ilmenee kiihkokatolinen
ja Preussille vihamielinen suunta. Hänen teok-
sistaan mainittakoon. »Friedrich II und die
deutsche Nation" (1S60), ,.Der Fall des Tlauses
Stuart und die Succession des Hauses Hannover"
(1875-88), „Der dreissigjährige Krieg bis zum
Tode Gustaf Adolfs" (1891-96) ja Yrjö V:n
elämäkerta (1S78); julkaisi 1864-84 joukon Leibnizin
valtiollisia ja historiallisia kirjoituksia.
Klopsch l-psj, Louis (1852-1910), amer.
ihmisystävä, sanomalehtien julkaisija, syntyisin
Saksasta; v:sta 1892 ,.New York Christian he
rald" lehden omistaja; keräsi suurenmoisia raha
summia hyväntekeväisyystarkoituksiin, jaellen
kaikkiaan enemmän kuin 3,300,000 dollaria
nälkää kärsiville Venäjällä (1892), Intiassa (1896.
1900 ja 1908), Kiinassa (1901, 1907), Japanissa
tl906). Suomessa ja Lapissa (1903, jolloin K. itse
kävi Suomessa). J. F.
Klopstock [-stole], Friedrich Gottlieb
(1724-1803), kuuluisa saks. runoilija, syntyi
Quedlinburgissa, kävi
1739-45 Pfortan
ruhtinas-koulua. missä tutustui
klassillisen muinaisuuden
mestariteoksiin, opiskeli
sitten teologiaa ensin
Je-nan, sitten Leipzigin
yliopistossa. V. 1748 hän
asettui kotiopettajaksi
Langensalzaan ja seurasi
1750 Bodmerin kutsua
Ziirichiin. Täältä
Tanskan kuningas kutsui
hänet Kööpenhaminaan ja
antoi hänelle eläkkeen,
jotta hän rauhassa ja
vapaana taloudellisista
huolista täydelleen saattoi
antautua ruuoutta harjoittamaan. Kun K:n
suosijan, ministeri kreivi Bernstorffin oli
syrjäyttänyt Struensee, vetäytyi K. lähetysneuvoksena
Hampuriin, missä kuoli.
K:n pääteos on hänen heksametrilla
kirjoitettu, 20 laulua käsittävä uskonnollinen
eepoksensa »Messias", jonka kolme ensimäistä laulua,
mitkä perustivat hänen maineensa, ilmestyivät
1748. Koko teos valmistui 1773. Alkusysäyksen
tähän laveaan runoelmaan K. sai Miltonin
»Kadotetusta Paratiisista". »Messias" on ylevähenkinen
ja lennokas runoelma, joka kuvaa ihmisen
jalostuksen historiaa, ja se teki aikalaisiin
tavattoman syvän vaikutuksen, hellyttäen heidät
kyyneliin. Nykyaikaisesta lukijasta se monin paikoin
tuntuu liian venytetyltä ja kaipaa aitoeepillisiä
ominaisuuksia ja eteenpäin tempaavaa toimintaa.
K. on pohjaltaan lyyrikko, mikä ilmenee kaikissa
hänen runotuotteissaan mutta erittäinkin hänen
oodeissaan, joista monet ovat syviitunteisia ja
yleviä. K. on kirjoittanut näytelmiäkin,
joko-raamatunaiheisia. kuten »Adams Tod"
(1757)-»Salomo" (1764) ja »David" (1772), tai
isän-maallisaiheisia. Näille viimemainituille hän on
antanut nimen ,,Bardiet" hän kun on niitä
kirjoittaessaan käyttänyt mallinaan vanhoja n. s.
bardi-lauluja. K:n ..Bardiet" näytelmät ovat
»Hermanns-Schlacht" (1760), ..Hermann und die
Fiirsten" (1784) ja »Hermanns Tod" (1787). Näissä
vaihtelee suorasanainen ja runomittainen kieli:
ne ovat, kuten yleensä K:n näytelmä-tuotanto,
draamallisesti heikkoja. K:n kirjallisen toimin-
Fr. Gottlieb Klopstock
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
