- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1117-1118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klysma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1117

Klysma— Knackfuss

1118

saks. valtio-oikeuden tutkija, oli 1807
professorina Heidelbergissa, 1817-24 preussilaisena
lähetystöneuvoksena: julkaissut m. m. „Akten des
Wiener Congresses" (1815-19; 1835), ..Chersicht
der diplomatischen Verhandlungen des Wiener
Congresses" (1816), „Das öffentliche Reeht des
deutschen Bundes und der Bundesstaaten" (1817).

J. F.

Klysma ks. Peräruiske.

Klytaimestra
mcsträj 1. K 1 y t a i m n e s t r a
(edellistä muotoa pidetään alkuperäisenä, [-jälkimäistä myöhempänä muunnoksena), kreik.
taru-henkilö, Spartan kuninkaan Tyndareoksen ja
Le-dan tytär, Agamemnonin puoliso, Elektran,
Iphi-geneian ja Oresteen äiti. Agamemnonin ollessa
Troian sodassa K. antautuu rikolliseen
lemmeu-liittoon hänen serkkunsa ja vihamiehensä
Aigis-thoksen kanssa. Sodasta palannut Agamemnon saa
surmansa, vanhimman tarumuodon mukaan
Aigis-thoksen, nuoremman tarun mukaan K:n kädestä.
K:n katkeran vihan syynä mainitaan
Iphige-neian uhri. Mieheksi vartuttuaan Orestes koslaa
isiinsä veren surmaamalla äitinsä. K:n synkkää
tarinaa on paljon käsitelty kreik. runoudessa,
varsinkin tragedioissa; m. m. hän on
päähenkilönä Aiskhyloksen „Agamemnon" tragediassa, ks.
Agamemnon, Aigisthos, Iphigeneia,
Kassa n dr a, Orestes. O. E. T.

Klytie [-ti’0] (lat. Clytie), kreik. taruhenkilö,
neitonen, joka oli Helioksen (Aurinko jumalan)
lemmitty. Kun Helios ryhtyi lemmenliittoon
toisen neitosen, Leukothean kanssa, niin K.
lemmeu-kateena antoi tiimiin ilmi hänen isälleen, joka
julmistuneena hautasi vietellyn tyttärensä
elävältä. Helioksen liylkäiämänä I\. riutui, seuraten
alati katseellaan rakastetun jumalan kulkua
taivaan laella, kunnes vihdoin muuttui kukkaseksi,
joka alituiseen kääntää kupuansa aurinkoa kohti.
Erästä British Museumissa olevaa sievää
antiikkista nuoren naisen marmoririntakuvaa, joka
kohoaa kukanmuotoisesta alustasta, on pidetty K:n
kuvana; oikeastaan se lienee roomalaisaikuinen
muotokuva. O. B. T.

Klyysi (ruots. klys), laivanrak., aluksen
parras-rakenteen lävistävä ja siihen kiinnitetty
rautainen rumpu tai rengas, jonka lävitse aluksen
kiin-nitysköydet tai -kettingit kulkevat. F. IV. h.

Kläfskär [kldvsär] on kallioryhmä Kökarin
ja Föglöu välillä Ahvenanmaan saaristossa. Kaikki
nämä saaret ja kalliot kuuluvat yhdelle talolle,
jonka omistaja on pääsaarelle rakentanut
itselleen komean asunnon aittoineen, navettoineen ja
kaikkiue rakennuksineen, jotka saaristolaisen
taloon kuuluvat. Talon väen pääelinkeino on
hylkeenpyynti. Näitä saadaan K:n vesissä
summittain. ainakin keväällä. Vesilintumnailma on
siellä rikkaampaa kuin ehkä missään muualla
saaristossamme. Siellä pyydetään niitä kovasti,
mutta suojellaan taas toisaalta arvokkaampia
lintulajeja, kuten haahkoja, joitten untuviä
määrättyinä aikoina korjataan pesistä ja myydään
Turk uun hyvästä hinnasta. J. E. I\.

Klåvus [-Ö-], verotila lähellä Lappviiärtin
kirkonkylää, manttaalia, 350 ha. Omistaa
(v:sta 1902) agronomi Joh. Starcke. L. U-ncn.

Klöfverblad, Juhana Ottenpoika ks.
K 1 e b 1 a t t.

Klöfverskiöld [klöversöld], Aron Ja h
a-n a n p o i k a, virkamies. K. palveli ensin Ruot-

sin verokamarissa, nimitettiin 1628 Turun
hovioikeuden asessoriksi ja kiivi tässä virossa
ollessaan ulkomaalla, josta palasi 1630. V. 1631 K.
määrättiin linnanisänniiksi (slottslofven)
Viipuriin, 1646 linnanpäiilliköksi (slottsliaiiptman)
samalle paikkakunnalle, josta siirtyi villiiln
myöhemmin samaan toimeen Savonlinnaan, multa
palasi 1651 entiseen virkaansa Viipuriin. Vv.
1652-53 K. oli sen toimikunnan jäsenenä, jonka
j Käkisalmen liiiinin rajallu piti vaihtaa
karkulaisia Ruotsin ja Venäjän välillä. Veljensä
Eerikin kanssa K. aateloitiin 1653 ottaen silloin
yllämainitun nimen. V. 1657 K. oli Viipurissa
pidetyillä maapäivillä maamarsalkan sijaisena.

K. It. M.

km, kilometrin kansainvälinen
lyhennys-merkki; neliökilometri merkitään km3.

Kmet, slaavit, sana, alkujaan merkinnyt
ylimystä tai arvohenkilöil, joka oli tuomioistuimen
jäsenenä. Serbiassa k. on kyliinvanhin. Toisissa
slaavilaisissa kielissä, paitsi venäjässä, jossa
sanaa ei ole, se merkitsee talonpoikaa.

J. J. M.

Kmety, György fkmäti djördj] (1810-63),
unk. sotilas, oli kapteenina vallankumouksin
syttyessä 1848. K. liittyi siihen ja otti erään
divisioonan johtajana osaa Görgeyn loistavaan
sotaretkeen 1849. Sai useita voittoja (esim. lsaszegin
luona), myötävaikutti Budapestin valloitukseen ja
tuli kenraaliksi. Sai vielä eteliiarmeiaan
yhtyneenä Perczelin kanssa voiton Jellachichista
lte-gyesin taistelussa. Pakeni Temesvärin tappion
jälkeen Turkkiin, kääntyi islamin oppiin ja
palveli Turkin sotajoukossa. Oleskeliuaan jonkun
ajan Lontoossa K. palasi Turkkiin ja puolusti
Krimin sodassa urhoollisesti Karsin linnoitusta
venäläisiä vastaan 1855. Asettui lopuksi
Lontooseen. — Kirjoitti Görgeyn julkaisemain
muislel-inain johdosta ankaran arvostelun tiiman
päällikön toiminnasta („Arth. Görgeys Leben ti.
\Vir-ken in Ungarn"). O. H.

Knaappi (saks. Knappe, ruots. knape),
keskiajalla ritarin asemies; uuden ajan alussa
Huot-sin valtakunnassa yleisesti käytetty nimitys
alhaisemmalle vapaamiehelle, joka omistamatta
oikeata sttkuvaakunaa ja aateliskirjaa
kuitenkin sotapalvelusta tekemällä pyrki tulemaan
osalliseksi aatelissäädy n etuoikeuksiin: etenkin
kuuluivat k:eiliin kirjurit, nimismiehet ynnä
heidän kaltaisensa. Kurittomuudessa tiiinii k.-a
a-teli kilpaili varsinaisen aateliston kanssa.
Talonpojat valittivat vaikeasti sen väkivaltaista
käytöstä, ja m. m. sen ilmoitetaan olleen : utnena
syynä nuijasodan syttymiseen. 7\. G.

Knaappiaateli ks. Knaappi.

Knackfuss, Il e r m a n n Wilhelm .1
o-h a n n (s. 1S4S), saks. taidemaalari ja kirjailija.
Opiskeli maalausta Dtissehlorfissa ja Koonnissa;
v:sta 18S0 Kasselin taideakatemian professori.
Tehnyt koristeellisia ja monumentaalisia
maalauksia, historiatauluja ja muotokuvia sekä
lukuisasti piirustuksia (m. m. keisari Wilhelm 11 :n
valtioll is-vertauskuvallisten suunnitelmien
mukaan). K. on kirjoittanut taidehistorialliset
teokset „Deutsche Kunstgeschichte" (2 os., 1888) ja
yhdessä M. G. Zimmermann in ja \V. Genselin
kanssa ..Allgemeine Kunstgeschichte" (3 os.,
1897-1903) sekä johtanut surjateoksen
..Kiinstler-Monographien" (alk. v:sta 1895) julkaisemista,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0593.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free