- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1119-1120

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klysma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1119

Knapp—Knigge

1120

kirjoittaen siihen itsekin useita
taiteilijaelämäkertoja. E. R-r.

Knapp, Georg Friedrich (s. 1842), saks.
tilasto- ia taloustieteilijä, oli 1S67-74 Leipzigin
kaupungin tilastollisen toimiston johtajana, v;sta
1S74 professorina Strassburgissa; erittäin
huomattavia ovat K:n tutkimukset väestöteorian ia
agraarihistorlan alalla; teoksia: ,.Cber die
Ermit-t el un e; der Sterhliehkeit" (1S68), „Theorie des
Bevölkerungswechsels" (1S74), „Die Bauernb
;frei-ung und der Ursprung der Landarbeiter in den
ältern Theilen Preussens" (1887). „Die
Landarbeiter in Knechtschaft und Freiheit" (1891),
..Staatliche Theorie des Geldes" (1905). J. F.

Knasteri (saks. ja holl. knaster 1. kanaster,
< esp. canastro, < lat. cani’strum = vasu). 1.
Eräs laji polttotupakkaa (alkuaan sellaista
tupakkaa, jota Havannasta lähetetään vasuissa
Espanjaan); huono tupakka. — 2. Eräs
vuori-lajikerros, joka Hunnebergissa (Ruotsissa)
tavataan alunaliuskeen päällä; myöskin itse
vuori-lajin nimitvs.

Knaus, Ludwig (1829-1910), saks.
laatu-kuvamaalari, nuoremman Diisseldorf-koulun
pää-mestareita. Etenkin Pariisissa oppimallaan
tekotavalla K. on maalannut aito saksalaista
tunnetta ilmaisevia humoristis-anekdoottimaisia
kansankuvauksia sekä myöskin muotokuvia.
[Pietsch. „Ludwig K." („Kiinstler-Monograpliien",
11 :s nide, 1896).] E. R-r.

Knautia, ruusuruo h o, kasvisuku
Dipsa-caeeæ-heimossa. Suomessa 1 laji K. nrvensis
yleisenä aidan vierustoilla y. m. hiekkaperäisellä
maalla. Se on karkeakarvainen yrttikasvi,
mykerö litteä, sininen. J. A. W.

Knebeliitti, mustanvilireä kivennäinen,
kokoomukseltaan raudanpitoinen mangaanisilikaatti
MrijSiO,. Tavataan monessa Ruotsin
rautakaivok-sessa (Dannemora, Hilläng, Schisshyttan).
Käytetään lisäaineena rautasulatoissa. P. E.

Kneipata, käyttää Kneipin hoitotapaa, ks.
Kneipp, S.

Kneipin hoito ks. K n e i p p, S.

Kneipp, Sebastian (1821-97), saks.
katolilainen pappi ja vesiparannuslääkäri. Ollessaan
kirkkoherrana Wörishofenissa K. alkoi
kehittää vesiparannusjärjestelmäänsä, joka sittemmin
on tuottanut hänelle maailmanmaineen. K:n
hoitotapoja ovat: kylmät jalkakylvyt, avojaloin
astuminen, lyhkäset kylmät paikalliset valelut
(Giissel), paikalliset kääreet (Wiclcel) y. m. s. K:n
monista julkaisuista mainittakoon „Meine
Was-serkur" (1887), jota on ilmestynyt lukemattomat
painokset, „So sollt Ihr leben" (1889), „Mein
Tes-tament" (1894). il. O-B.

Kneller (öik. K n i 11 e r, Gottfried), S i r G o
d-frey (1646-1723), saks. taidemaalari; opiskeli
Amsterdamissa F. Bolin johdolla, myöhemmin
Roomassa ja Venetsiassa. V:sta 1674 K. oli
hovimaalarina Lontoossa maalaillen historia- ja
varsinkin muotokuvia van Dyckin tapaan. E. R-r.

Kner, Rudolf (1810-69), itävaltal.
eläintieteilijä, saavutti mainetta varsinkin
kalojentut-kijana ja paleontologina. Määräsi Nattererin
brasilial. characini- ja siluroidi-kokoelmat
(Wienin tiedeakatemian „Denkschriften" 1855 ja 1857),
julkaisi yhdessä J. J. Heckelin kanssa ,.Die
Siisswasserfische der österreichischen Monarchie"
(1858), tutki ja selitti Novara-retkikunnan kalat,

kirjoitti eläintieteen ja geologian oppikirjan, sekä
..über die Ganoiden als naturliehe Ordnung"
(1867). J. ,1.

Kniaziewicz [knjaze’vits], K a r o 1 (1762-1842).
puol. kenraali, taisteli 1792 ja 1794 Puolassa Ye
näjiiii vastaan, kohosi kenraaliksi ja joutui Ma
ciejowicen tappelussa sitkeän vastarinnan jälkeen
venäläisten vangiksi; pääsi 1796 vapaaksi, otti
1798 osaa ranskalaisten Ivirkkovaltioou ja
Napoliin tekemään hyökkäykseen; kokosi 1800 puola
laisen legioonan, jonka johtajana tuntuvasti
vaikutti Ilohenlindenin voittoon; oli 1812 mukana
Napoleonin Venäjän sotaretkellii kunnostautuen
m. m. Berezinan luona, missä haavoittui; v:n
1830 kapinan aikana K. koetti saada Ranskasta
apua puolalaisille. ,1. F.

Knidos [kni-J, muinaiskreik. kaupunki
Vähiin-Aasian Kaariassa, sijaitsi kapealla
kallioniemek-keellii, jonka kummallakin puolen sillä oli
satama. K. oli luult. lakedaimonilaisten
perustama ja kuului doorilaisten siirtolakaupunkien
liittoon, jonka keskuksena oli läheisellä
Triopion-nieinellä oleva Apollonin pyhäkkö. Kaupunki oli
Aphroditen palveluksen pesäpaikkoja; siellä oli
m. m. Aphrodite Euploiau (onnellista merimatkaa
suovan) temppelissä Praksiteleen kuuluisa
alastoman Aphroditen kuvapatsas. K:n edustalla
Pharnabazoksen ja Kononin johtama persialainen
laivasto tuhosi spartalaisten laivaston 394 e. Kr.
On arveltu että C. T. Newtonin 1859 K:n
läheisyydestä löytämä suuren suuri marmorinen
lei-jonankuva. joka tätä nykyä on British
Museumissa, on muinoin koristanut K:n taistelussa
kaatuneiden kreikkalaisten hautaa. K:sta .-ama
tutkija löysi myös Demeter jumalattaren ihanan
marmorikuvapatsaan, kreikkalaisen taiteen
jaloimpia tuotteita (nykyään niinikään British
Museumissa). O. E. T.

Knies
isj, Karl Gustav (1821-98), saks.
taloustieteilijä, tuli 1855 professoriksi [-Freiburgiin. valittiin 1861 Badenin toisen kamarin
jäseneksi; oli 1862-65 Badenin kouluylihallituksen
johtajana ja ajoi 1864 perille lain, joka siirsi
kansakoulujen valvonnan ja tarkastuksen papeilta
maallikoille; 1S65-96 professorina Heidelbergissa.
K. on Hildebrandin ja Roscherin rinnalla
taloustieteen historiallisen suunnan perustajia.
Teoksia: „Die Statistik als selbständige Wissenschaft"
(1850), oivallinen johdatus tilastotieteen henkeen
ja metodiikkaan, ,.Die politische Oekonomie \om
Standpunkte der geschichtlichen Methode" (IS53;
2:nen pain. nimellä „Die politische Oekonomie
vom geschichtlichen Standpunkte", 1883), ,.Geld
und Kredit" (1873-79), y. m.; julkaissut Badenin
suurherttuan Karl Friedrichin ja Mirabeau’n ynnä
Du Pont’in välisen kirjeenvaihdon. ./. F.

Knifsund ja Långö [kniv- -öj, kaksi kylää
Kokkolan öijassa, joilla on kunnallinen
itsehallinto, mutta kirkollisesti kuuluvat Kokkolan
maaseurakuntaan, oikeudellisesti Kruunuukvlän
nimismiespiiriin. E. E. K.

Knigge, Adolf Franz Friedrich von,
(1752-96), vapaaherra, saks. kirjailija, kuului
jonkun aikaa ..flluminaten" nimiseen
haaveilij.iseu-raan. joka väitti olevansa läheisessä yhteydessä
Jumalan ja henkimaailman kanssa. Tämän
seuran jäsenenä hän käyttäen salanimeä ..Philo"
harjoitti vilkasta polemista toimintaa, ahdistaen
m. m. jesuiittoja. K. toimi muuten romaanin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0594.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free