- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1121-1122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Knight ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1121

Knight—Knorr

1122

kirjoittajana, yleistajuisena filosofina,
näytelmän-kirjoittajana, sanomalehtimiehenä,
soittotaiteili-jana, y. m. Hänen romaaneistaan on tunnetuin
..Der Roman meines Lebens" (1781-87, 4 nid.) ja
hänen muista teoksistaan kirja „über den
Ura-pang mit den Mensehen" (1788). [Goedeke, „Adolf
Freiherr v. Knigge" (1S44).] J. H-l.

Knight [nait] (engl., < anglosaks. kniht =
nuorukainen; asemies; vrt. saks. Knecht ja ruots.
Ahikt), ritari. Sana tavataan jo 10:nneltä vuosis.
alkaen, tarkoittaen anglosaksien aikaan
kuningasten ja ylimysten seuramiehiä. Läänityslaitoksen
aikana k. alkuaan tarkoitti sellaisen läänin
omistajaa. josta yhden täysivaruksisen miehen
sotapalvelus oli suoritettava, sittemmin yleensä
ritaria. ritarikunnan jäsentä. K. banneret oi’
taistelukentällä ritariksi lyöty; rauhan aikana
ri-tariarvon saanut oli k. of tlie bath. ■ - Nyk. k.
käytetään persoonallisena (ei perinnöllisenä)
arvo-nimenä erityisten (Sukkanauha-, Thistle-, St.
Patrick*) ritarikuntien sekä muutamien muidenkin
ritaristojen korkeampien luokkien jäsenistä; se
annetaan kuitenkin myös itsenäisesti. On arvossa
lähinnä baronefia; k.-arvolla varustetun
henkilön ristimänimen edessä käytetään arvonimeä Sir.

<}. K.

Knight [nait], Andrew (1758-1838), engl.
kasvifysiologi ja hedelmäpuiden viljelijä. Osoitti
ensimäisenä kasvien juuren ja varren kohtisuoran
kasvun painovoiman aiheuttamiksi käyttämällä
kokeissaan n. s. klinostaattia (ks. t.); tuli myös
kuuluisaksi hedelmäpuiden perinnöllisyyssuhteita
käsittelevistä tutkimuksistaan ja arvokkaiden
he-delmäpuulaatujen kehittäjänä. J. A. W.

Knight [nait], Charles (1791-1873), engl.
kirjailija ja kirjallisuuden julkaisija, toimi
tehokkaasti kansansivistyksen hyväksi levittämällä
huokeahintaisia aikakautisia julkaisuja. Erään
hyödyllisien tietojen levittämistä varten
perustetun seuran johtajana hän julkaisi v:sta 1S28
..British almanae" ja v:sta 1829 „Library of
entertaining knowledge". Ensimäiset laatuaan
mallikelpoiset julkaisut olivat K;n ..Penny
magazine" (1832-45) ja „Penny eyclopædia" (1833-44) ;
julkaisi myöskin sarjoja „Weekly volumes" ja
useita kuvallisia teoksia, esim. kuvallisen
raamatun ja Shakespearen; kirjoitti itsekin useita
teoksia, m. m. oman elämäkertansa „Passages of
a working life" (1864-65); muistopatsas
Wmdso-rissa. [A. A. Clowes, „K".] J. F.

Knights of labor [naits af leibo], tvönritarit
(ks. t.).

Knihti ks. Nihti.

Knipperdolling, Bernhard, kasteenkertoja.
Mänsterissä arvokkaasta suvusta syntyneenä K.
liittyi aikaisin evankeliseen liikkeeseen, sitten
kasteenkertojiin. V. 1534 kaupungin pormestariksi
valittuna hän auttoi tehokkaasti Juhana
Lei-deniläisen (ks. t.) toimeenpanemaa
vallankumousta ja seisoi sittemmin maaherrana hänen
rinnallaan. Kaupungin valloittamisen jälkeen K.
mestattiin julmalla tavalla 23 p. tammik. 1536.

A J. P-ä.

Kniprode, Wi n rich von (k. 1382), Saksan
ritariston suurmestari, joksi hänet v. 1351
valittiin. Hänen aikansa oli ritariston loistoaika:
elinkeinoja ja hallintoa parannettiin;
liettualaisten hyökkäys torjuttiin Radaun voitolla 1370;
Liivinmaalla ritaristo Danzigin sopimuksen kautta
:«. rV. Painetta «/512.

1366 vapautui Riian arkkipiispan ylivallasta.
| lv:n aikana oli 1379 myös kysymys
Ahvenanmaan panttauttamisesta Saksan ritaristolle,
vaikkei asiasta totta tullut. K. G.

Knjazj, ven. sana, samaa germaanil. alkuperää
kuin suomen kuningas, merkitsee „ruhtinaata".
Täten nimitettiin vain hallitsevien ruhtinaiden,
i etupäässä Rurikin ja Gediminin jälkeläisiä. Vasta
’ Pietari Suuren aikana annettiin ruhtinaan arvo
muutamille henkilöille, jotka eivät olleet
ruhtinaallista alkuperää. Ensimäinen niistä oli
Men-sikov, jolle Pietari Suuri hankki tämän
arvonimen roomalais-saksalaiselta keisarilta.

J. J. il.

Knjaznin, Jakov Borisovits (1742-91),
ven. näytelmänkirjoittaja, oli syntyisin
aatelis-perlieestä ja palveli virkamiehenä ulkoasiain
kol-legissa ja sittemmin kouluasiain järjestäjän
Betskijn apulaisena. Jo hänen ensimäinen
näytelmänsä „Dido" (1769) herätti Katariina II :n
huomiota Tämän jälkeen hän kirjoitti
useampia näytelmiä, jotka saavuttivat suuren
menestyksen näyttämöllä, ja keisarinna oli niihin niin
ihastunut, että antoi painattaa kokoelman K:n
näytelmiä valtion kustannuksella. Hänen paras
teoksensa, historiallinen murhenäytelmä „Vadim
novgorodilainen" ilmestyi vasta Katariinan
kuoleman jälkeen 1793, mutta kiellettiin heti, koska
siinä Venäjän valtakunnan perustaja oli käsitelty
vallananastajana ja ylistetty valtiollista vapautta.
K:lla oli aikalaistensa keskuudessa suuri maine,
häntä sanottiin „Venäjän Racine"ksi. Tutkimus
on osoittanut, että hänen historialliset
näytelmänsä, joista paitsi „Vadim"ia mainittakoon
„Rosslav" sekä „Jaropolk ja Vladimir ovat
Venäjälle sijoitettuja mukaelmia Corneillen,
Baci-nen ja Voltairen draamoista. K:11a on kuitenkin
huomattava muodollinen taituruus. Likempänä
venäläistä elämää ovat hänen huvinävtelmänsä.

j. J. il.

Knobelsdorff [knö-], Georg W e n z e s 1 a u s
von (1697-1753), saks. arkkitehti, Fredrik
Suuren rakennusten ylitarkastaja. K., joka alkuaan
oli upseeri, sai rakennustaiteellisen kasvatuksensa
Italiassa ja Pariisissa ja noudatti
rokoko-tyylis-sään klassillisuutta ranskalaisten esikuvien
luukaan. Hänen huomattavimpia rakennuksiaan ovat
Berliinin ooppera ja erittäinkin koristeellisessa
suhteessa hienoa rokoko-aistia osoittava
Sans-souci’n linna Potsdamissa. E. ll-r.

Knoblauch, Edward (1820-95), saks.
fyysikko, tuli 1852 vakinaiseksi fysiikan
professoriksi Marburgiin ja 1853 Halleen. V:sta 1878
K. oli saksalaisten luonnontutkijain ,.Academia
Leopoldino-Carolina" nimisen laitoksen
presidenttinä. Hänen ja Mellonin tutkimukset ovat
osoittaneet, että lämpösäteet ovat samaa luonnetta
kuin valosäteet. U. S:n.

Knop ks. Solmuväli.

Knop, Wilhelm (1817-91), saks.
maanvil-jelyskemisti. K. tuli 1856 Möckernin
maanviljelys-koelaitoksen johtajaksi ja 1879
maanviljelys-kemian professoriksi Leipzigin yliopistoon.
Julkaissut useita teoksia kemian ja
maanviljelys-I kemian alalta, m. m. ,.Lehrbuch der
Agricultur-chemie" (1S68) ja ..Ackererde und
Kulturpflan-zen" (1883). K. oli kauan „Ohemisches
Central-blatt"in toimittajana. Edv. Hj.

Knorr, Julius (1807-61), saks. pianopedagogi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0595.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free