- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1123-1124

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Knight ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1123

Knorring—Knosos

Sehumannin ystävä. Julkaisi useita
pianoharjoi-tusteoksia. K. oli ensimäinen, joka käytti
sormiharjoituksia oleellisena piano-opetuksen osana.

/. K.

Knorring, von, ruots.-suom., alkuaan saksal.

aatelissuku.

1 Bogdan v. K. (1744-1825), sotilas; erästä
Virossa asuvaa K.-suvun haaraa, v:sta 1786
kenraalimajuri, sai joulukuussa 1808 Buxhoevdeuin
erottua ylipäällikkyyden Suomen sodassa, josta
toimesta siviiliasiain hoito silloin erotettiin;
varusti ne kolme armeiaa, jotka keisarin
suunnitelman mukaan tekivät eri teitä hyökkäyksen
Ruotsiin talvella 1809. Ahvenanmaalaisen
armeian peräytyminen ja Ruotsin kanssa telity
aselepo oli aiheena K:n eroon huhtikuussa
1809. Turussa oleskellessaan hän otti osaa
Suomen hallinnon suunnittelemiseen, mutta joutui
yksityisestä asiasta riitaan Sprengtportenin
kanssa, josta johtui jälkimäisenkin ero
kenraalikuvernöörin virasta.

2. Frans Peter v. K. (1792-1875), pappi ja
kirjailija, tuli 1817 lehtoriksi Haapaniemen
topo-grafiosastoon, minkä mukana siirtyi Haminaan;
vihittiin papiksi 1827 ja tuli sam. v. Haminan
kadettikoulun pastoriksi; 1833 Finströmin
pitäjän kirkkoherraksi, 1857 teol. tohtoriksi, 1863
Ahvenanmaan lääninrovastiksi. Harrasti suuresti
kansansivistystä ja oppilaitosten perustamista
(esim. Ahvenanmaan merikoulun). Esiintyi
kirjailijana eri aloilla; hänen teoksistaan
mainittakoon: „Gamla Finland eller det fordna Wiborgska
gouvernementet I" (1833) ; ehdotus opetusolojen
järjestämiseksi, jonka mukaan kansakoulu oli
pantava kaikille yhteiseksi polijakouluksi;
esityksiä terveys- ja talousopista, kielitieteestä y. m.
" 3. Eugen Theodor v. K. (1812-74), edellisen
veli; senaattori, prokuraattori. Ylioppilas 1830;
nimitettiin läiininsihteeriksi Vaasaan 1850,
asessoriksi Turun
hovioikeuteen 1853, senaattoriksi
oikeusosastoon 1862,
prokuraattoriksi 1863,
myötävaikutti tehokkaasti
Suomen oikeus- ja
vankilalaitoksen uudestaan
järjestämisessä, mikä
alkoi 1860-luvulla;
julkaisi kokemuksensa tältä
alalta hallitukselle
annetuissa matkakertomuksissa. Pani alkuun
Suomen vankeinhoitoyhdis-tvksen 1869, ollen sen
ensimäisenä
puheenjohtajana. Otti osaa
useihin valtiopäiviin.
Suuresti harrastaen
valtiomuotomme kehittämistä
K. määrättiin 1864
jäseneksi komiteaan, jonka
tuli valmistaa ehdotus
parustuslakien
yhteenvedoksi ja
täydentämiseksi sekä uudeksi
valtiopäiväjärjestykseksi,
ynnä sam. v.
toiseenkin komiteaan
hallintovirastojen uusimista var-

ten. 1867 v:n valtiopäivillä K. äänesti vastoin
hallituksen painovapauslaki-esitystä; puolsi
senaatissa lainalaista painovapautta. Muutettiin
1867 prokuraattorinvirasta oikeusosastoon;
määrättiin 1871 talousosaston jäseneksi valmistamaan
vaukeinhoitoa koskevia kysymyksiä. Siviilitoi
mituskunnan apulaispäällikkö 1873. — Julkaisi
ensimäisen Suomen aateliskalenterin 1858.

4. Frans Egenolph Eugen v. K.
(1827-87), edellisten veljenpoika, synt. Ruotsissa, muutti
Suomeen ja otti v:sta 1863 hoitaakseen Kokemäen
suurta sukukartanoa; oli aikoinaan Suomen
tunnetuimpia maanviljelijöitä. Harrasti
1870-80-luvuilla menestyksellä meijerihoidon
kehittämistä, ehdotti korkeamman meijeriopiston
perustamista, joka syntyikin Mustialaan 1881.

G. R.

Knorring, Sofia Margareta von
(1797-1848), ruots. kirjailijatar, omaa sukuaan Z
e-1 o w. V. 1834 ilmestyi hänen ensimäinen
romaaninsa »Cousinerna". Hänen paras teoksensa
on ..Torparen och hans omgifning" (1843), jonka
kansankuvauksessa on huomattavissa Almqvistin
vaikutusta, joskin se on suunnattu tämän „Det
går an" kirjaa vastaan.

Knosos [knöso’s] 1. Knossos (lat. tav.
Gvö-sus), muinainen kaupunki Kreetassa, n. 5 km:n
päässä merenrannikolla sijaitsevasta nyk.
Kan-diasta. Iv:een kreikkalaiset sijoittivat Minosla.
Minotaurosta, Ariadnea ja labyrinttia (ks. n.)
koskevat tarinat. V:sta 1900 alkaen on engl.
tutkija A. Evans muinaisen K:n paikalla
paljastanut suurenmoiset muinaisuuden jätteet, jotka
yhdessä varsinkin italial. tutkijain saaren
eteläosasta löytämien jäännösten kanssa edustavat
ennen tuntematonta historiantakaista n. s.
kreetta-laista (kreettalais-aigaialaista) kulttuurikautta
(ks. Kreettalainen kulttuuri). K:ssa
on kaivettu ilmoille mahtavan palatsin rauniot:

Knosoksen palatsin pohjapiirros.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0596.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free