- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1125-1126

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Knownothings ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

112»

Knownothings—Knudsen

1126

saleja, käytäviä, asuin- ja varastohuoneita,
kellareja j. n. e. Palatsin eri osat olivat
järjestetyt suurten nelikulmaisten pihain ympärille.
Toisin kuin myöhemmässä kreik.
rakennustaiteessa on palatsissa ollut useat kerrokset
kivi-portaineen. Kapeilla ilmakaivoilla oli hankittu
tiheiiiin huonervhmiin valoa; vesijohdoilla,
viemäreillä y. m. laitoksilla oli pidetty huolta
puhtauden ja terveyden vaatimuksista. Huoneiden
ja käytävien osaksi alabasterilevyillii osaksi
laastilla päällystetyt seinät olivat koristetut
korkokuvilla ja seinämaalauksilla, joista ihmisten
tyypit, niiden omituiset puvut, huvitukset y. m.
tavat ihmeen elävästi astuvat näkyviin. Useat
kuvat ja symbolit (niink. usein esiintyvä
kaksiteräinen kirves, 1 a b r y s) valaisevat asukkaiden
uskontoa. Runsas- ja hienokoristeiset savi- ja
pronssiastiat y. m. esineet valaisevat omituisen,
korkeasti kehittyneen kulttuurin eri asteita. Onpa
löydetty joukko savitauluja, joissa, samoinkuin
sineteissä y. m. esineissä on tähän asti vielä
selittämättömillä merkeillä piirrettyjä
kirjoituksia. Palatsin ulkopuolella on nelikulmainen,
kahdelta kulmaan yhtyvältä sivulta leveillä
portailla reunustettu piha, nähtävästi jonkunmoinen
teatterintapainen. Lähellä suurta palatsia on
toinen, pienempi, jossa m. m. on merkillinen
valla-istuinsali. — Palatsit ovat linnoittamattomat,
osoittaen siten omistajillaan olleen niin suuren
ja laajan vallan, ettei hyökkäyksiä tarvittu
pelätä (vrt. tarua Minoksen merivallasta). —
Suuren palatsin alta on löydetty runsaita kivikauden
jäännöksiä; rakennukset ovat pronssikautisia.
Alimmat rakennusten jätteet ovat jo n. s.
var-haisminolaiselta aikakaudelta peräisin (luult.
n. 3:nnelta vuosituhannelta e. Kr.); itse palatsin
vanhimmat kerrokset edustavat 2 keskiminolaista
aikakautta (n. 2:sen vuosituhannen alkupuolta);
sen nuorimmat osat ovat samanaikuisia
myke-neliiiskulttuurin kanssa; sen hävitys näkyy
tapahtuneen 15:nnellä vuosis. e. Kr. —
Historiallisena aikana K. oli doorilainen kaupunki,
Kreetan tärkeimpiä. 0. E. T.

Knownothings [nounapirizJ, oik. ne, jotka
eivät tiedä mitään (engl. know - tietää, ja
no-thing = ei mitään), nimitys, jota käytettiin eräästä
v:n 1852 vaiheilla syntyneestä ameriikkalaisesta
puolueesta. Puolueen virallinen nimi oli
arne-rican party (ameriikkalainen puolue). Sen
ohjelmana oli: ameriikkalaisten tulee hallita
Ame-riikkaa. Sen päätarkoituksena oli estää
äskettäin maahan muuttaneita, varsinkin
katolin-uskoisia. saavuttamasta minkäänlaista
vaikutusvaltaa yleisissä asioissa, minkä vuoksi se vaati,
että maahan muuttaneille oli annettava
kansalaisoikeus vasta 15-21 vuoden maassa oleskelun
jälkeen. Knownothing-puolue oli alussa salainen
järjestö, ja jos joku siihen kuulumaton tiedusteli
sen jäseniltä puolueen tarkoitusperiä ja
periaatteita, niin heidän tuli vastata: I know nolhing
en tiedä mitään); siitä puolueen tavallinen
nimitys. Puolueella oli alussa jonkinverran
merkitystä, mutta 1855 se hajosi kahtia
orjakysymyk-sen johdosta ja hävisi kokonaan sisällisen sodan
aikana (1861-65). [Desmond, „The knownothing
party’.] J. F.

Knox [noks], John (1505-72), Skotlannin
uskonpuhdistaja. Gifford Gatessa Haddingtonin
luona syntyneenä K. opiskeli Glasgow’ssa ja toimi

John Knox.

sittemmin jonkun aikaa teologian ja filosofian
opettajana St. Andrewsin yliopistossa. Liityttyään
v:n 1543 tienoilla
protes-tantteiliin K. oli
saarnaaja Yrjö Wishartin
marttyyrikuoleman
jälkeen (1746) heidän
henkinen johtajansa, riutta
joutui St. Andrewsin
valloituksessa ranskalaisten
vangiksi ja vietiin
kaleeri-orjuuteen Rouen’iin, jossa
hän sai virua lähes kaksi
vuotta. Vapaaksi
päästyään 1549 hän tuli
Englantiin, jossa Cranmer
(ks. t.) paraikaa
työskenteli kirkon
puhdistamiseksi, ja toimi siellä eri
paikoissa saarnaajana,
kunnes hänen 1554, Maria Tudorin
valtaistuimelle noustua, täytyi paeta mannermaalle.
Skotlannissa viettämäänsii talvea 1555-56
lukuunottamatta K. tämiin jälkeen oleskeli useita
vuosia Saksassa ja Genèvessä. Viimemainitussa
kaupungissa hän tutustui Calviniin ja
omaksui hänen uskonnollisen kantansa täydellä
vakaumuksella. Tähän aikaan hän toimitti yhdessä
eräiden ystäväinsä kanssa „Genèven
raamatuksi" nimitetyn raamatunkäännöksen englannin
kielellä sekä julkaisi Skotlannin ja Englannin
kirkollisia ja valtiollisia oloja käsitteleviä,
voimakkaita lentokirjasia. Kun kansalaissota alkoi
käydä Skotlannissa välttämättömäksi, palasi K.
1559 kotimaahan ja saarnasi siellä,
valtionkirouk-sesta huolimatta, niin voimakkaasti, että kansa
liittyi häneen joukoittain, hävitti alttareita ja
kuvia kirkoista, pari sataa luostaria ja kaikkea,
mikä muistutti vanhaa paavillista
jumalanpalvelusmenoa. Kun holboojahallitsija, Maria
Stuartin äiti Maria Guise vielä seuraavana vuonna
kuoli, niin parlamentti poisti katolisen
jumalanpalveluksen ja hyväksyi K:n kirjoittaman
uskontunnustuksen (confessio scotica). V. 1561
Maria Stuart pani jälleen hovissa voimaan
katolisen jumalanpalveluksen, mutta K., Joka tähän
aikaan toimi saarnaajana Edinburghissa, esiintyi
ankarasti häntä vastaan ja kuningattaren
vallasta syöksemisessä 1567 hänellä oli osansa. Vielä
1571 kuningattaren puoluelaiset pakottivat K:n
jättämään virkansa, mutta hän palasi pian
takaisin ja kuoli 24 p. marrask. 1572. [Lorimer,
..Jolin Knox and the chureh of England" (1875),
P. H. Brown. „John Knox" (1895), A. Lang,,.John
K. and the reformation" (1905).] A. J. P-ä.

Knoxville /noksvil], kaupunki Tenesseen
valtiossa Yhdysvalloissa, rautateiden
yhtymäpai-kassa ja purjehduskelpoisen Tenessee-joen
varrella, 36.015 as. (1906). Yliopisto ja
maanvil-jelysopisto. Suuri teollisuus (myllyjä,
konetehtaita y. m.), vilkas kauppa. E. T.

Knudsen, A anon Gunnar (s. 1848),
norj. teollisuudenharjoittaja ja politikko.
Laajojen liiketointensa ohessa K. on ottanut
innokkaasti osaa valtiolliseen elämään: ollut
suur-käräjäin jäsenenä 1891-97, 1900-02 ja v:sta 1906
eteenpäin; liittyi eduskunnassa vasemmiston
radikaaliseen siipeen; tullipolitiikassa suojeluksen
kannattaja; oli 1901-02 jäsenenä Blehrin minis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0597.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free