Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Knownothings ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11-27
Knudsen—Knuut
1138
teristössä, 1905 raha-asiain ministerinä, mutta
luopui sam. v., koska tasavaltalaisena ei
tahtonut ottaa osaa kuninkaanvaalin valmistustoimiin ;
v. 1906 suurkiiriijäin presidenttikollegin
jäseneksi ; oli ..konsolideeratun vasemmiston"
johtajia; 1908-10 pääministerinä ja raha-asiain
ministerinä. J. F.
Knudsen, Jakob Kristian Lindberg
s. 1S5S). tansk. kirjailija, syatyi Roddingissä
Slesvigissä, jossa isä oli
kansanopistonjolita-jana. K. sai grundtvigilaisen kasvatuksen, tuli
teologian kandidaatiksi, toimi useita vuosia
As-kovin kansanopistossa opettajana ja
sittemmin vaaliseurakunuan pappina Mellerupissa,
lähellä Randersin kaupunkia. Aloitti
kirjailija-toimensa pappina ollessaan julkaisemalla
kaunokirjallisia teoksia sekä grundtvigilaisia esitelmiä.
Luovuttuaan pappisvirastaan antautui kokouaan
kaunokirjalliseen työhön. „Den gamle præst"
(1S99) kuvaa uskonnollisia taisteluja;
kaksiosainen romaani „Gjæring" (1901) ja „Afklaring"
(1902) arvostelee ankarasti uudenaikaista
kansanopistoa ja uudenajan yhteiskunnallisia oloja;
..Sind" (1903) kuvaa kansanelämää Juutinmaalla
ja käsittelee omaperäisellä ja suuripiirteisellä
tavalla rikoksen psykologiaa. Muista teoksista
mainittakoon: uskonnollinen eepos „Jomfru
Maria" (1904), sekä suorasanaiset romaanit ,.For
livets skyld" (1905), „Inger" (1906),
„Frem-skridt" (1907). „Livsfilosofi" (sam. v.) ja „Lærer
Urup" (1909). K. on kirjailijana itsenäinen ja
vakava moralisti, joka kriitillisesti arvostelee
kaikkia uudenaikaisia mielipiteitä ja
näkökantoja. Juutinmaan talonpoikaiselämän kuvaajana
hän on Tanskan kaikkein etevimpiä, vaikka hän
joskus hairahtuu liiallisuuksiin. II. S.
Knudsen, Knud (1812-95), norj. kielimies,
oli v:een 1880 koulunopettaja ja työskenteli
innokkaasti Norjan tanskan kieleen perustuvan
kirjakielen norjalaistuttamiseksi. Hän ei tosin,
kuten Ivar Aasen, tahtonut luoda uutta
norjalaisiin kansanmurteihin perustuvaa
kansalliskieltä, vaan tahtoi ainoastaan saattaa
kirjoitustavan yhdenmukaiseksi norjalaisen sivistyneen
ääntämisen kanssa ja norjalaistuttaa jossakin
määrin sanavarastoa. Hänen teoksistaan
mainittakoon: „Haandbog i dansk-norsk sproglære"
(1856), „Unorsk og norsk" (1879-81), „Den
lands-gyldige norske uttale" (1876). Omaisuutensa hän
lahjoitti yllämainitun kieliharrastuksensa, n. s.
„maalstrævin" edistämiseksi. J. J. M.
Knufis ks. K h n u m.
Knut ks. Knuut.
Knutson /-«-/, Johan (1816-99), suom.
taidemaalari, synt. Arlerumin pitäjässä Skiluessa.
K. aloitti taideopintonsa kivipiirtäjän ja
eläin-piirustajan M. Körnerin johdolla Lundissa ja
jatkoi niitä 1838 Kööpenhaminan ja 1839
Tukholman taideakatemioissa. V. 1840 K. muutti
Suomeen, jossa hän ensin pääasiallisesti
työskenteli muotokuvaajana ja piirustajana, tehden m. m.
J. L. Runebergin muotokuvan kivipainosta
varten sekä ottaen erittäin ahkerasti osaa laajan
kuvateoksen „Finland framstäldt i teckningar"
(1845-52) kivipainoskuvien piirustamiseen.
Myöhemmin K. oli tuottelias maisemien maalaaja,
samalla kuin hän 1844-90 toimi Porvoon lukion
piirustuksenopettajana. [Biografinen nimikirja;
Finsk biografisk handbok.j E. K-r.
Knuu ks. Gnu.
Knuut 1. Knut (isl. Knütr, tansk. Knud,
ruots. Knut, lat. Canutus 1. Kanutus), mskand.
miehennimi, joka kuitenkin tuli tavalliseksi vasta
oltuaan useiden tansk. kuningasten nimenä.
Knuut, Englannin kuningas, ks. K.
Suuri, Tanskan kuningas.
Knuut, Ruotsin kuninkaita.
1. K. Eerikinpoika, hali. vv. 1167-95,
Eerik IX :n Pyhän poika, pakeni isänsä kuoleman
jälkeen Norjaan, josta 1167 palasi ja surmautti
Kaarle Sverkerinpojan. K:n hallitusaika oli
levoton: omassa maassa hän sai taistella
Sver-kerin hallitsijasuvun kannattajia vastaan, ja
„itii-maalaisten", s. o. virolaisten ja karjalaisten meri
rosvolaivastot hävittivät rannikoita. Suomessa
näyttää lähetystyötä kumminkin jossain määrin
jatkuneen, päättäen paavi Aleksanteri III:n
bullasta v:lta 1171. Kuningas K. alkoi jälleen
lyöttää rahoja Ruotsissa ja teki kauppasopimuksen
saks. herttuan Henrik Leijonan kanssa. — 2. K.
Pitkä, kuninkaana 1229-34, edellisen veljen
pojanpoika, karkoitti Olustran voitolla Eerik
XI:n Eerikinpojan Tanskaan ja hallitsi sitten
kuolemaansa asti. K. O.
Knuut, Tanskan kuninkaita.
1. K. Suuri (995-1035), Sven Pörhöparran
nuorempi poika, oli isänsä kuollessa 1014
Englannissa ja valittiin siellä kuninkaaksi, mutta sai
kokea kovaa taistelua Etelred Neuvottoman
poikaa Edmund Rautakylkeä vastaan. V. 1017
tehtiin sopimus, jossa Englanti jaettiin Edmundin
ja K:n välillä, mutta vähän aikaa sen jälkeen
Edmund murhattiin. Seur. v. kuoli Tanskassa
K:n veli Harald ja hän tuli sielläkin
hallitsijaksi. K. hallitsi niin Englannissa kuin
Tanskassa voimalla ja viisaudella. Enimmin hän
oleskeli Englannissa ja piti asukkaiden entisiä
tapoja ja oikeuksia arvossa, joten hän,
muukalainen ruhtinas, sielläkin oli kunnioitettu ja
rakastettu. Valtansa tueksi hän järjesti pysyvän
sotajoukon, n. s. Thingmannalidin, valikoiduista
miehistä ja julkaisi sille erityisen järjestyslain.
Kristinuskoa ja kirkkoa hän suosi, ja Tanskalle
merkitsi K:n hallitus kristinuskon lopullista
voitolle pääsöä. Myöskin muuten yhteys Englannin
kanssa monessa suhteessa edisti sivistyksen
kehitystä Tanskassa. Henkilöitä, joista hän pelkäsi
vaaraa itselleen tai aikeilleen, hän ei epäillyt
poistaa tieltänsä: niin hän m. m. Roskildessa
murhautti lankonsa, urhean Ulf jaarlin. K:n
ollessa 1026 toivioretkellä Roomaan, liittyivät
Norjan Olavi Pyhä ja Ruotsin Anund Jakob
häntä vastaan, mutta hän voitti heidät seur. v.
Helge&n ankarassa taistelussa Skånessa. Sen
jälkeen hän meni Norjaan 1028 ja karkoitti sieltä
Olavin, asettaen sinne ensin Haakonin, Eerik
jaarlin pojan, ja sitten oman poikansa Svenin
hallitsijaksi Tanskan läänitysmiehenä. Näiu oli
K. yhdistänyt valtaansa laajemman
valtakunnan kuin Kaarle Suuren ajoista asti
Euroopassa oli ollut, mutta jo 1035 kuolema tempasi
hänet pois vielä miehuuden parhaimmassa iässä,
ja hänen valtakuntansa meni hajalle. Naimisissa
hän oli Etelredin lesken Emman kanssa.
2. K. Pyhä, kuninkaana 1080-86, Sven
Estri-dinpojau poika, tuli veljensä Harald Heinin
jälkeen hallitsijaksi. Hän oli voimakas ja ankara
hallitsija, kirkon ja hengellisen säädyn ystävä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
