- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1131-1132

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Knuut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1131

Koaanit— Koberstein

1132

menti de synergismo reoentiori" (1769),
„An-märkningar öfver Psalmboken och dess
förbiitt-ring i anledning af Prof-psalmboken" (1769),
..Compendium theologiæ practicæ" (1773),
„An-märkningar öfver Pauli epistel till tlie romare
under jemförelse af Nya prof-öfversättningen
ined grundtexten" (1776), ..Catechetiska
föreläs-ningar" (2 osaa 1779-80). Eliivähenkisen
käytännöllisen kristillisyyden miehenä K. suosi
ensin herrnhutilaisuutta, sitten svedenborgilaisuutta
ja edusti tuomiokapitulissa monen
vuosikymmenen kuluessa suuntaa, joka tahtomatta ahdistaa
kristillisyyttä oikeaoppisuuden kankeisiin
kaavoihin pyrki ymmärtämään uusiakin uskonnollisen
elämän ilmiöitä. A. J. P-ä.

Koaanit (clioance narium), takaiset
nenii-aukeamat, s. o. sieramien ja kidan väliset osat
yhteistä onteloa.

Koadaptatsioni = korrelatsioni (ks. t.).

Koadjutori (lat. coadjä’tor = auttaja),
rooma-lais-katolisen piispan rinnalle erityisiä toimia
varten määrätty prelaatti, joka piispan
vanhuuden, sairauden y. m. virantoimitusesteen sattuessa
voi hoitaa kaikkia hänen tehtäviään ja
tavallisesti saa nimityksen avoimeksi joutuneelle
piispanistuimelle. Nimitystä käytetään myöskin
katolisten pappien väliaikaisista apulaisista, vrt.
Jesuiitat. A. J. P-ä.

Koafeerata (ransk. coiffer, < coiffe = päähine),
järjestää hiukset tukkalaitteeksi kampaamalla,
käliertämällä, kukittamalla j. n. e., kammata. —
Koafyyri (ransk. coifftire), tukkalaite,
kampaus. — Koafööri (ransk. coiffeuri,
(feminiininen:) koaföösi (ransk. coiffeuse), henkilö,
jolla on ammattinaan kampaaminen,
tukkalaitteiden tekeminen.

Koagulatsioni. 1. Liukenevan kolloidin (ks.
Kolloidiaineet), esim. munanvalkuaisen
..jähmettyminen", s. o. muuttuminen
puolijäh-meäksi hyytelöksi. K. voidaan toimittaa eri
tavoilla: kuumentamalla (esim. munanvalkuainen),
jähdyttämällä (esim. liima) tai lisäämällä
alkoholia, suoloja tai happoja. K:ia ei voida tarkasti
määritellä, koska tuota puolijähmeää tilaa ei
ole voitu fysikaalis-kemiallisesti tyydyttävästi
selittää. — 2. Veren hyytyminen 1.
maksoittumi-nen, ks. Veri.

Koagulatsioni-nekroosi (ks. K o a g u 1 e
e-rata ja Nekroosi), hyytymiskuolio,
kudos-häviö, mikä tapahtuu siten että hyytymiskykyistä
nestettä kätkevien solujen sisältö hyytyy, jolloin
solujeu tuma häviää ja solu kuoleutuu. Tällaista
alkuperää ovat esim. kuristustaudissa (c r o u p)
ja kurkkumädässä (difteria) syntyvät
kalvon-tapaiset muodostumat tartunnan rasittamassa
limakalvon pinnassa sekä myöskin joskus
kuppataudin aikaansaamat kudoksen kuoleutumat ihossa
ja limakalvossa. M. O-B.

Koaguleerata (lat. coagulä’re), siirtää
juokseva kolloidi puolijähmeään muotoon, hyytyä.

Koaita ks. Hämähäkkiapina.

Koalitsioni (ransk. coalition, < lat. coalefscere =
kasvaa yhteen), yhteenliittyminen, liittoutuminen,
liitto. — 1. Valtio-oikeudellisessa merkityksessä k.
on kahden tai useamman valtion liittoutuminen
jonkun määrätyn tarkoituksen saavuttamiseksi;
k.-sanaa käytetään valtioiden välisestä liitosta
varsinkin silloin, kun sen tarkoituksena on
yhteinen sodankäynti jotakin yksityistä valtiota vas-

taan (vrt. Allianssi). Tämän mukaisesti
nimityksellä koalitsionisodat tarkoitetaan
erityisesti niitä sotia, joita Euroopan vallat
kävivät Ranskaa vastaan suuren vallankumouksen
ja Napoleonin aikana, usein myöskin Ludvik
XIV:ttä vastaan käytyjä sotia (ks.
Liittokuntain sodat). — Valtiollisten puolueiden
satunnaisia tai pysyväisiä liittoutumisia
sanotaan myöskin k:ksi. Koalitsioni in ini
s-t e r i s t ö on eri puolueiden jäsenistä
muodostettu hallitus (sekaministeristö,
kokoomushallitus). — 2. Työntekijäin ja
myöskin työnantajain keskinäinen liittoutuminen
edullisempien työehtojen aikaansaamiseksi. Lain
myöntämä oikeus tällaiseen yhteenliittymiseen cn
koalitsionioikeus 1.
koalitsioniva-p a u s. Useimmissa maissa oli sekä työnantajain
että työväen k. aikaisemmin laissa kielletty
rangaistuksen uhalla. 19:nnellä vuosis. on nämä
koalitsionikiellot joko kokonaan tai
osaksi poistettu ainakin teollisuuden alalla
toimiviin nähden (Englannissa 1824, täydellisesti
1871 ja 1875, Ranskassa 1864, Saksassa 1869).
Ruotsissa ja Suomessa ei koalitsionioikeutta ole
milloinkaan rajoitettu. J. F.

Koalitsioniministeristö ks. Koalitsioni.

Koalitsionisodat ks. Koalitsioni ja
Liittokuntain sodat.

Koban (Kobang, Rio), jap. hopeansekainen
kultaraha, jota lyötiin ennen uuden
rahajärjestelmän toimeenpanoa 1871 ja jolle silloin
määrättiin yhden jenin arvo.

Kobbaklintar, luotsiasema Ahvenanmaan
lounaissaaristossa, n. 8 km Maarianhaminan
lounaispuolella. L. H-nen.

Kobdas ks. G o b d a s.

Kobdo, pääkaupunki samannimisessä Kiiran
kuvernementissa läntisessä Mongoliassa, etelään
K:joesta. N. 6,000 as. Kaupunki, joka on
taantumassa, on venäläis-kiinalaisen kaupan
keskuksia. E. T.

Kobe [kö-J, kaupunki japanilaisen
Hondo-saaren etelärannikolla. Muodostaa vanhan
Hio-gon kanssa kaksoiskaupungin, 378,197 as. (1908).
Jokohaman jälkeen Japanin tärkein ulko.naan
kaupalle avattu satama (avattiin 1868). V. 1908
kävi satamassa 2.456 laivaa, tonniluku 5,i n:ilj.
Teollisuuslaitoksia: laiva veistämöitä,
paperiteh-| taita, veturi- ja tulitikkutehtaita. E. If.

Kobell, Franz Wolfgang Ritter von
f 1803-82), saks. mineralogi, professorina
Miinche-uissä v:sta 1834, galvanografian ja stauroskoopin
keksijä, on parantanut mineralogisia
tutkimusmenetelmiä ja tutkinut joukon uusia kivennäisiä.
Julkaissut m. m. „Tafeln zur Bestimmung der
Mineralien mittelst chemisehe Versuche" (1833.
15:s painos 1907) ja „Die Galvanographie"
(1842). Sitäpaitsi K. on esiintynyt
murrekirjai-lijana, julkaisten runoja ja kertomuksia kahdella
eri vläsaksalaisella murteella (baierilaiseila ja
pfalzilaisella). (P. E.)

Koberstein [-stäin], Karl August
(1797-1870), saks. kirjallishistorioitsija, jonka pääteos
on „Grundriss der Geschichte der deutschon
Na-tionalliteratur" (l:nen pain. 1827; 4:s pain. laa
jennettu ja uudestaan muodostettu 1847-66, 3
nid.), joka osoittaa suurta lukeneisuutta ja
huolellista tutkimusta. K. esiintyi myös
kielentutkijana ja näytelmänkirjoittajana. J. III.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0600.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free