- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1137-1138

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kocher ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1137

salaisen komissionin jäsen, jonka tuli hoitaa
tärkeimmät diplomaattiset asiat valtiopäivien
viili-ajoilla. Kun Horn oli riitaantunut
holsteinilai-sen puolueen kanssa, liittyi K. häneen, ollen
hänen uskollisimpia kannattajiaan, nimitettiin 1727
valtiosihteeriksi ja sam. v. hovikansleriksi sekä
korotettiin 1731 vapaaherran arvoon. Kun
hattu-puolue pääsi voitolle, pyysi K. eron (1739),
jonka hän saikin, mutta häneltä kiellettiin
seurustelu vieraiden ministerien kanssa sekä
kirjeenvaihto ulkomaiden hovien kanssa. K. oli
tämän jälkeen myssypuolueen etevimpiä
johtomie-hiä ja puolueneuvoston jäsen; mutta kun puolue
1747 kokonaan kukistui, erosi hän poliittisesta
toiminnasta. Aug. Qvennerstedt on julkaissut
(1908) hänen kirjoittamansa päiväkirjan
„Kansli-dagbok fràn Turkiet tili största delen förd af
J. H. v. K. 1709-14" (kuuluu sarjaan
,.I\aro-linska krigares dagböcker" IV).

K. O. L.

Kocher [kohherj, Emil Theodor|s. 1841),
sveits. kirurgi, tuli kirurgian professoriksi
Berniin 1872. K. on mainittava nykyajan etevimpäin
kirurgien joukossa. Suurta huomiota on
herättänyt hänen tutkimuksensa kilpirauhasen
(glan-dula tliyreoidea) taudeista ynnä niitten
kirurgisesta hoidosta. Näistä tutkimuksista annettiin
hänelle Nobel-palkinto 1909. K:n julkaisuista
mainittakoon: ,,Zur Lehre von den
Schusswun-den durch Kleinkalibergeseliosse" (1895),
„Hirner-schiitterungen", „Hirndruck und ehirurgische
Eingriffe bei Hirnkrankheit" (1906),
„Vorlesun-gen über chirurgische Infektionskrankheiten"
(1895); sitäpaitsi eteviä oppikirjoja kirurgian
alalla. M. 0-13.

Kochinkiina ks. K o t s i n k i i n a.

Kochowski [koho’vski], Wespazvan N i
e-czuja (1633-99), puol. runoilija, otti osaa
sotaan ruotsalaisia vastaan 1655-57, josta on
muistelmia hänen runoissaan. Hänen runoudessaan
saamme seurata askel askelelta Puolan historian
merkillisiä tapauksia Wladyslaw IV:n
kuolemasta Johan Sobieskin sankaritekoihin asti. K:n
kaunein teos on „Psalmodya polska" (1695), josta
huokuu usko Puolan kansan suureen tehtävään
maailmassa. Hän on julkaissut myöskin
latinankielellä historiallisia kirjoituksia („Commentarius
belli adversus Turcas ad Viennam et in Hungaria
gesti" sekä „Annalia Poloniæ ab obitu
Vladis-lai IV"). J. J. M.

Kock [kokj, Charles P a ulde (1793-1871),
ransk. romaaninkirjoittaja, jonka kootut
teokset täyttävät 56 nidosta. K. kuvaa etupäässä
pikkuporvarien, ylioppilasten ja ilonaisten
elämää. Hän on vallattoman hilpeä, eikä kammoksu
kyynillisyyksiä ja rivouksia. Osan
romaaneistaan K. on muunnellut vaudevilleiksi.
Onnistuneimmat hänen romaaneistaan ovat „Mon
voisin Raymond", ..Gustave le mauvais sujet",
„Mon-sieur Dupont" ja „Un Tourlourou". [Lespës, „La
vie de Kock" (1873).] J. B-l.

Kock, Johan (s. 1861), vallankumousmies;
palveltuaan 1890-luvulla upseerina Viipurin
pataljoonassa erosi sotapalveluksesta alikapteenin
arvolla; toimi suurlakon aikana 1905 punaisen
kaartin päällikkönä Helsingissä; Viaporin
sotilaskapinan puhjettua elok. 1906 K. uudelleen
punaisen kaartin johtajana auttoi kapinallisia;
pakeni kapinan tultua kukistetuksi Ameriikkuan.

1138

Julkaissut kirjan „Seitsemän päivää
keskusasemalla" (1906).

Kock [lcok], Karl Axel Lichnowsky
(s. 1851), ruots. kielentutkija, vista 1879
pohjoismaiden kielten dosenttina Lundissa, 1890-93
saman aineen professorina Gööteporissa ja v:sta
1907 professorina Lundissa. K:n etevistä
tutkimuksista kielihistorian alalta mainittakoon:
..Språkhistoriska undersökningar om svensk
akcent" I, II (1878-85), ..Studier öfver fornsvensk
Ijudlära" I, TI (1882-86), ..Undersökningar i
svensk språkhistoria" (1887), „Die alt- und
neu-schwedische accentuierung" (1901) sekä
moniosaiseksi suunniteltu „Svensk ljudhistoria" (v:sta
1906). Useat luinen pienemmistä tutkielmastaan
ovat ilmestyneet aikakauskirjassa „Arkiv för
nordisk filologi", jonka päätoimittajana hiin on
v:sta 1888. K:n muista julkaisuista on
mainittava yleistajuisesti kirjoitettu „Om språkets
förändring" (2:nen pain. 1908). (Y.

Kock, Reim a ms (k. 1569), lyypekkiläinen
kronikankirjoittaja, tuli 1524 munkiksi erääseen
luostariin, mutta liittyi pian uskonpuhdistukseen
ja tuli lutherilaiseksi saarnamieheksi. Kirjoitti
entisten kronikkain perustuksella laajan
historia-esityksen „Cronica der vornehmsten Geschichten
unnd Händel der keyserliken Stadt Liibeck unnd
erer Verwandten", joka on huomattava lähde
myöskin Pohjoismaiden keskiaikaiselle historialle.

K. G.

Kodak, The Ea.stman kodak company’n tehtaissa
Ameriikassa ja Englannissa valmistetut
käsivalo-kuvauskoneet: käsivalokuvauskone yleensä.

Kodama, Gentaro (1852-1906), kreivi,
ja-pan. sotilas ja valtiomies; taisteli 1868
keisarillisten puolella ja yleni sen jälkeen nopeasti
sotilasarvoissa: 1881 everstiksi, 1889
kenraalimajuriksi ja sota-akatemian johtajaksi, minkä
jälkeen hän 1891 teki opintomatkan Ruroopp.xan
(etupäässä Saksaan); oli Kiinan sodan aikana
1894-95 varasotaministerinä, ja nimitettiin sen
jälkeen kenraaliluutnantiksi ja Formosan
kenraalikuvernööriksi; oli sen ohessa 1900-02
sotaministerinä, 1903 väliaikaisesti sisäasiain- ja
opetusministerinä, Venäjää vastaan käydyssä
sodassa 1904-05 marsalkka Ojaman
yliesikunta-päällikkönä osoittaen tässä toimessa erinomaista
taitoa; tuli sodan jälkeen yliesikunnan
päälliköksi ja korotettiin kuolemansa jälkeen kreivin
arvoon. F■

Kodeiini, ClsH;,N03, metylimorfiini. eräs
opiu-mialkaloidi: värittömät ja hajuttomat, kuumaan
veteen helposti liukenevat, kitkeränmakuiset
kiteet, joilla on samantapainen vaikutus kuin
morfiinilla. joskin heikompi. (M. OB).

Kodex ks. Codex.

Kodifikatsioni (lat. cödex = kirja, ja facere =
tehdä), hajanaisten lakien tai tavanomaisten
oikeussäännösten yhdistäminen
järjestelmälliseksi kokonaisuudeksi, lakikokoelmaksi.
Huomattavia tällaisia kokoelmia ovat m. m. keisari
Jus-tinianuksen Corpus juris civilis (527-65) ja
Ranskan Six codes (1804-27). Mainittava on myöskin
Ruotsin valtakunnan laki tammik. 23 p:ltä 1734 1.
1 7 3 4 v:n laki (ks. Laki). — Kodifioida,
yhdistää lakeja järjestetyksi kokoelmaksi.
Suomessa on viime vuosisadalla tehty useita
hajallaan olevien oikeussäännöstemme k:ia
tarkoitta-J via yrityksiä. Pian maamme valtiollisen aseman

Kocher—Kodifikatsioni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0603.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free