- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1139-1140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kocher ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1139

Kodistlti

— Koeaika

1140

muuttumisen jälkeen asetettiin prokuraattori
Matias Caloniuksen aloitteesta komitea laatimaan
lakikokoelmaa, johon 1734 v:n lain jälkeen
annetut yleisen lain alaan kuuluvat asetukset
koot-t.iisiin. Tämä komitea ei saanut mitään valmista
likaan ja liajoitettiin 1831. Mutta senjälkeen
kuin Venäjällä suurenmoinen kodifioimistyö oli
loppuun saatettu, asetettiin 1835 uusi
lakikomis-sioni, prokuraattori K. J. Walleen
puheenjohtajana, laatimaan kaikista ..lainkäyttöä ja
siviilihallintoa" koskevista voimassaolevista säännöksistä
täydellistä kokoelmaa, joka sitten oli
vahvistettava yleisesti noudatettavaksi. Koettaessaan
Venäjällä suoritettua kodifioimistyötä
silmälläpitäen tieteellisen järjestelmän mukaan koota
yhteen kaikki maassa voimassaolevat
oikeussäännökset uuteen täsmälliseen muotoon valettuina
ei komissioni säästänyt 1734 v:n lakiakaan ja
joutui siten sen työtä tarkastamaan asetetun
tarkastuskomitean kanssa riitaan, jonka keisari
Nikolai ratkaisi jälkimäisen mielipiteen mukaisesti
määräten, ettei 1734 v:n lakia yhtä vähän kuin
muutakaan voimassaolevaa oikeutta saanut
millään tavalla muuttaa. Kun komissioni
parisenkymmentä vuotta toimittuaan sai julkaistuksi 5
laajaa nidosta käsittävän lakiteoksen, oli
perustuslaillinen katsantotapa, joka vaati
valtiopäiväin myötävaikutusta voimassaolevassa
oikeudessa havaittavien puutteiden poistamiseksi, jo
juurtunut yleiseen tietoisuuteen ja komissionin
työn hedelmät unohtuivat. Senjälkeiset
kodifioi-misyritykset ovat tarkoittaneet vain
perustuslakien kokoamista. Huomautettuaan 1863 v:n
valtiopäiväin avajaispuheessa perustuslakien
kaipaavan ..selityksiä ja lisäyksiä" Aleksanteri II
lopulla v. 1864 asetti komitean laatimaan paitsi
ehdotusta valtiopäiväjärjestykseksi, josta sitten
tuli 1869 v:n valtiopäiväjärjestys, myöskin uuden
hallitusmuodon ehdotusta kutsuen komitean
puheenjohtajaksi kenraali J. M. Nordenstamin.
Perustuslakikomitean seur. v. valmistamassa
ehdotuksessa kehitettiin varsinaisen kokoomistyön
ohella keisarin nimenomaisten ohjeiden
mukaisesti maamme valtio-oikeutta edelleen
kansanvaltaiseen suuntaan, m. m. turvattiin eduskunnalle
oikeus ottaa osaa tulliverotuksen yleisten
perusteiden määräämiseen, mutta ehdotus ei johtanut
mihinkään toimenpiteisiin, sillä keisari oli
nähtävästi alkanut epäillä ajan sopivaisuutta
uudistusten toimeenpanemiseen. V. 1885 asetettiin
perustuslakien kodifioimista varten uudelleen komitea,
puheenjohtajana lääninsihteeri, sittemmin
prokuraattori A. B. von Weissenberg, ja tämä komitea
valmisti laajan voimassaolevain perustuslakien ja
oikeuskäytännön mukaisen ehdotuksen
hallitusmuodoksi ja toisen säätyerioikeuksiksi.
Venäläisten viranomaisten puolelta tätä ehdotusta
vastustettiin, ja Pietarissa kokoontui ilmenneitä
erimielisyyksiä selvittämään 1890
suomalais-venäläinen komitea, puheenjohtajana kenraalikuvernööri
kreivi F. L. Heiden, ja toinen samanlainen
komitea 1891 venäläisen ministerin N. H. Bungen
puheenjohdolla, molemmat tuloksetta.
Kodifikat-sioniasia oli tällöin jo alkanut muuttua
kysymykseksi valtakunnanlainsäädännöstä (ks. t.).
V. 1891 senaatti laati vielä uuden 34 §:ää
sisältävän supistelmaehdotuksen ja 1907 laajan
perinpohjaisen 99 §:ää käsittävän ehdotuksen Suomen
suuriruhtinaanmaan hallitusmuodoksi. K. K-a.

Kodisilli (lat. codici’llus, vähennysmuoto
sanasta cudex = kirja), kirje 1. roomalaisessa
oikeudessa testamentin kanssa rinnastettu muoto
kuoleman varalta tehtyjä määräyksiä varten. Sitä
koskevat muotomääräykset eivät olleet niin
vaativia kuin testamentista annetut, mutta siinä
ei voitu asettaa perijää roomalaisoikeudellisessa
merkityksessä, vaan ainoastaan tehdä legaatti
1. jiilkisäädöslalijoitus. K:n saattoi tehdä joko
testamentin ohessa (codicilli testamentarii) tai
ilman sitä (codicilli ab intestato). K. K-a.

Kodisjoki. 1. Kunta Turun ja Porin 1.,
Vehmaan klilak.,
Laitilan-Kodisjoen-Pyhämaan-Pyhä-rannan nimismiesp.; kirkolta Rauman
kaupunkiin n. 22 km. Pinta-ala 3,806,4s ha,
manttaalimäärä 4’/s, maatilain lukumäärä 26 (1911). 730
as. (1910), miltei kaikki suomenkielisiä. 10S
hevosta ja 335 nautaa (1911). Kansakouluja 1
(1911). — Teollisuuslaitoksia: 1 höyrysaha. —
2 Seurakunta, Laitilaan kuulunut
saarna-huonekunta, jolla oli oma saarnaaja 1782-1879
(vakinainen ainoastaan v:een 1858 saakka). V.u
1879 jälkeen on Laitilan papisto käynyt
pitämässä jumalanpalveluksia erityisen sopimuksen
mukaan. ■— Kirkko puinen, rak. 1906 vanhasta
(1778 rakennetusta) Kodisjoen kirkosta.

L. H-nen.

Kodros, tarunomainen Ateenan kuningas,
Me-lanthoksen poika, pylolaisen Neleuksen jälkeläisiä,
pelasti muka Attikan, uhraamalla sen puolesta
elämänsä. Maahan hyökänneille doorilaisille oli
näet ennustettu, että valloittaisivat Attikan,
jolleivät vain surmaisi tämän maan kuningasta.
Saatuaan ennustuksesta tiedon K. meni
valepuvussa doorilaisleiriin, rakensi riitaa ja
surmattiin. Huomattuaan kenen olivat surmanneet
doorilaiset peräytyivät taistelutta maasta.
Kuninkuus meni perintönä K:n jälkeläisille; se
tarun toisinto, jonka mukaan ateenalaiset
kunnioit-taakseen K:n muistoa poistivat kuninkuuden, on
vasta myöhään syntynyt. Ateenassa oli
Akropoliin eteläpuolella, lähellä kaupungin muuria K:n,
Neleuksen (säälimättömän, s. o. Hadeksen) ja
Basilen (kuningattaren) yhteinen pyhäkkö. K:sta
luultiin Vähän-Aasian joonialaisten
siirtola-kaupunkien perustajain polveutuneen.

Koe, luonnontieteilijän käyttämä menettely,
jonka avulla hän saa luonnonilmiöt syntymään
niiden tarkempaa tutkimista helpottavissa,
määrätyissä olosuhteissa. K:ita tekemällä tutkija
välttää häiritseviä sivuseikkoja, jotka tavallisesti
seuraavat itseperäisesti esiintyviä ilmiöitä. Vasta
uudemmalla ajalla on täysin oivallettu, mikä
merkitys k:illa on luonnonlakien oikealle ja
perinpohjaiselle ymmärtämiselle (etevimmät
uranaukaisijat olivat Galilei ja Bacon
Verulamilai-nen). Seurauksena siitä on ollut n. s.
kokeellisten tieteitten (fysiikan, kemian,
fysiologian, geologian) ennen aavistamaton kehitys
viimeisinä vuosisatoina. Näitten tieteitten
opetukseenkin kuuluu nykyään kiitten esittäminen,
joten oppilas omasta kokemuksestaan tulee
oivaltamaan tärkeimpien luonnonlakien sisällön.
Sivistysmaissa on viime aikoina oppikoulujen
oppilaille (puhumattakaan yliopistonuorisosta)
valmistettu tilaisuus itsekin tehdä k:ita opettajiensa
johdolla. U. 8:n.

Koeaika, luostareissa se aika, jonka luostariin
pyrkijä oli erityisen silmälläpidon alaisena (no-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0604.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free