Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kohdunkaula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1145
Kohdunkaula—Köhler
1146
Kohdunkaula ks. £ m ii 11 k a u 1 a.
Kohdunlaskeuma ks. E m ä n 1 a s k e u m a.
Kohdunleikkaus ks. Keisarileikkaus.
Kohdun 1. emän nurinkääntyminen
(inversio titeri), synnytyksen jälkeisiä varomattomasti
ja väkivallalla ulosottamalla aikaansaatu kohdun
kääntyminen nurin.
Kohdunpitimet ks. E m ii j ii n t e e t.
Kolidunrepeämä (ruptura titeri),
synnytystoiminnan kohdatessa kovin suurta vastustusta
joskus esiintyvä kohdun seinän repeäminen, jolloin
saattaa käydä niinkin, että sikiö joutuu irralleen
kohdun ulkopuolelle vatsaonteloon.
Kohduntulehdus (metritis), kohdun
kudok–essa esiintyvä tulehdus.
Kohdunverenvuoto ks. Metrorrhagia.
Kohennusarkki, kirjap., paperiarkki, joka
ennen painamista kiinnitetään painokoneen
silinteri-peitteen vahvikkeeksi.
Kohennuspaino, kirjap. ks. K o h o p a i n o.
Kohereeri (cohcèrè’t e = pysyttäytyä koossa) ks.
Langaton sähkötys.
Kohesioni (lat. cohær&re = pysyttäytyä koossa),
kappaleen koossapysyväisyys, joka johtuu sen
molekylien välissä vaikuttavasta vetovoimasta ja
joka on voitettava, kun kappaletta tahdotaan
paloitella. Melkoinen suuruus on k :11a ainoastaan
jiihmeissä kappaleissa. Nesteissä se on hyvin
pieni ja kaasuilla ei ole yhtään k:ia. K:n
suuruus riippuu sekä molekylien massasta ja
keske-uäisestä etäisyydestä, että niiden fysikaalisista
ominaisuuksista. Sen mukaan millä tavoin k.
aiheuttaa jonkun kappaleen koossapysyväisyyden,
on sen aine joko pehmeätä tai kovaa, taottavaa
ja kimmoista tai haurasta. On aineita, joiden
k.-ominaisuuksia voi suuresti muuntaa
sekoittamalla niihin hieman muita aineita tai
antamalla niiden lämpötilan vaihdella. Niinpä esim.
valmistetaan kimmoista terästä lisäämällä
rautaan jonkun verran hiiltä. Kupari tulee
pienestä tinanlisävksestä kovemmaksi.
Kuumennettu teräs tulee karaistuksi (kovemmaksi)
äkkinäisestä jäähdyttämisestä, mutta kuparitinaseos
samanlaisesta menettelystä vähemmän kovaksi.
K:n tapainen, eri kappalten molekylien välissä
vaikuttava voima on adhesioni (ks. t.). vrt.
myös Kimmoisuus ja Lujuus.
U. S:n.
Kohinoor (= „valovuori"), Englannin
hallitsijan kruunussa oleva timantti, joka 1850 tuotiin
Intiasta. Se painoi silloin 186 karaattia, mutta
on sittemmin hiottu uudestaan ja painaa nyt
106 karaattia. P. E.
Kohju (hernia) merkitsee sellaista
normaalioloista poikkeavaa tilaa, jossa suolet tai muut
sisälmykset joutuvat tavallisesta asemastaan
johonkin vatsaontelon kanssa yhteydessä olevaan
asiattomaan onteloon, jota silloin sisältä verhoo
vatsakalvon onteloon painunut jatko tahi muu
seroosinen kalvo. Tällaiset ontelot saattavat joko
olla synnynnäisiä ja jo luonnostaan olemassa;
jokin vaillinaisuus vatsan peittämissä tahi
erityisen seikan, taudillisen ilmiön,
loukkaantumisen y. m. aikaan saama heikkous kysymyksen
alaisissa kudoksissa voivat edistää kohjun
syntymistä. Puhutaan kohju pussista, joka
muodostaa kohjun seinät ja kohju k a n a v a s t a 1. siitä
aukosta, joka kohjuontelon yhdistää sisälmysten
luonnollisesti tävttämään onteloon. Muutkin kuin
vatsaontelon sisälmykset voivat joutua
kohju-muodostuman sisällöksi; niinpä on olemassa
keuhko-, aivo- y. m. kohjuja. Tavallifcimpia ovat
kumminkin suolikohjut, jotka esiintyvät nivus-,
reisi- tai napakohjuna. Niin kauan kuin kohjun
sisällys helposti saadaan painumaan
luonnonomai-seen asemaansa jälleen, ei ole k:sta suurempaa
vaaraa olemassa; tuontuostakin tapahtuu
kuitenkin, että k. „kureutuu": se puristuu kanavaansa
niin lujille, ettei se ole paikoilleen saatettavissa.
Tällaisessa k:n kureutumisessa 1.
incarceratsio-nissa kudokset saattavat kuoleutua
verenkierron häiriintymisestä. Silloin on hengenvaara
tarjolla ja kirurginen hoito kiireimmiten
välttämätön. Eri menettelytavoilla löysätään
kureutumis-kohta ja k:n sisältämä suolenmutka t. m. s.
vapautetaan kahleestaan. Mikäli mahdollista
toimitetaan n. s. radikaalioperatsioni, s. o.
kohju-kanava hävitetään neulomalla sen suu umpeen,
niin ettei kohjua ja kureutumista enää voi
syntyä. Näin menetellään myöskin jo ennakolta
vastaisen vaaran välttämiseksi. Myöskin
erityisillä kohjusiteillä ja kohjuvyöllä koetellaan
pidättää kohjua pullistumasta esiin sekä estää sitä
kureutumasta. il. O-B.
Kohjukanava ks. Kohju.
Kohjunkureutuma ks. Kohju.
Kohjuportti ks. Kohju.
Kohjupussi ks. K o h j u.
Kohjuside ks. Kohju.
Kohjuvyö ks. K o h j u.
Kohl [kölj, Horst (s. 1855), saks.
historioitsija, kymnaasinopettaja, tullut tunuetuksi
varsinkin Bismarck-tutkimuksistaan; julkaissut m.
m. „Die politischen Reden des Fürsten Bismarck"
(1892-94), „Bismarck-Jahrbuch" (1894-09), ..Fiirst
Bismarck, Regesten zu einer vvissensehaftlichen
Biographie des ersten deutschen Reicliskanzlers"
(1891-92), „Wegweiser durch Bismarcks
Gedan-ken und Erinnerungen" (1899). J. F.
Kohl [köl], Johann Georg, (1808-78), saks.
matkustaja ja maantieteellinen kirjailija, kävi
useimmissa Euroopan maissa ja Pohjois-Amerii
kassa. Teoksia: „Reisen im Nordwesten der
Verei-nigten Staaten" (1859), „Geschichte der
Ent-deckung Amerikas" (1861), „Nord\vestdeutsche
Skizzen" (1873) y. m.
Köhler [kölsr], Joseph (s. 1S49), saks.
oikeusoppinut, tuli lakitieteen professoriksi
Würzbur-giin 1S78 ja Berliiniin 1888. K. on harvinaisen
tuottelias kirjailija ja on oikeustieteen ohella
käsitellyt myöskin filosofiaa, kirjallisuushistoriaa
ja taidetta. Juridisena kirjailijana K. on miltei
kaikilla oikeustieteen aloilla liikkuen käsitellyt
nykyistä saksalaista oikeutta ja tullut
tunnetuksi m. m. patentti- ja tekijäoikeutta sekä
vertailevaa oikeustiedettä, oikeushistoriaa ja
oikeusfilosofiaa käsittelevistä tutkimuksistaan. Hänen
teoksistaan mainittakoon: „Handl>uch des
deutschen Patentreclites" (1901), „Die
Patent-gesetze äller Volker" (yhdessä Mintzin kanssa,
1905 seur.), ..Urheberrecht an Schriftwerken
und Verlagsrecht" (1906), „Studien aus dem
Strafrecht" (1891-97), „Einführung in die
Rechts-wissenschaft" (useita pain. 1901-08), „Lehrbuch
der Rechtsphilosophie" (1909),
„Strafrechtsaufga-hen" (1889-99), „Zivilprosessualische
Rechtsaufga-lien" (1892, 4:s pain. 1906), „Lehrbuch des
biir-I gerlichen Rechts" (1904-06). Sitäpaitsi K. on te-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
