Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kohdunkaula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1147
Kohlhase—Kohtalotragediat
1148
hokkaasti ottanut osaa useiden juridisten
aika-kauskirjain julkaisemiseen. K. K-a.
Kohlliase [kölhäze], Hans, saks. kauppias,
joka, jouduttuansa riitaan eriiiin aatelisjunkkerin
kanssa ja perustettuansa sissijoukon, jolla
ympäristöänsä ahdisti ja ryösti, teloitettiin 1540;
nimellä ,,Michael Kohlhaas" päähenkilönä
tämännimisessä Ileinrieh von Kleistin (ks. t.)
kuuluisassa novellissa. J. B-l.
Kohlrausch [kölrausj, Friedrich
(1840-1910), saks. fyysikko. Oltuaan fysiikan
professorina useassa kaupungissa (Göttingenissä,
Zü-richissä, Darmstadtissa, Würzburgissa,
Strass-burgissu.) K. nimitettiin Helmholtzin kuoleman
jälkeen luinen seuraajakseen Charlottenburgin
..Pliysikalisch-technische Reichsanstalt"in
presidentiksi 1895. Siitä toimesta hän erosi 1905 ja
muutti Marburgiin. K:n tärkeimmät julkaisut
käsittelevät elektrolyysia. Teokseensa „Das
Leit-vermögen der Elektrolyte" (1898, yhdessä
Hol-bornin kanssa) hän on kerännyt liuoksien
sähkö-johtokykyä koskettelevat, erittäin tarkasti ja
seikkaperäisesti suorittamiensa tutkimuksien
tulokset. Ilän on tarkkojen mittauksien avulla
määrännyt veden elektrokemiallisen ekvivalentin
ja Siemensin elohopeayksiköu absoluuttisessa
elektromagneettisessa mitassa sekä ohmin ja
coulombin. Myös lämpösähköä, valon
kokonaisheijastusta ja kappalten kimmoisuutta K. on
tutkinut. Monista suunnittelemistaan
magneetilli-sista ja sähköopillisista mittauskoneistaan
mainittakoon esim. voltametri, intensiteettivariometri
ja absoluuttinen bifilaarimagnetomet:i. K:n
tunnetuin teos on ll:ssä painoksessa ilmestynyt
..Leitfaden der praktischeu Physik" (11 pain.
1910. 9:nnestä pain. alkaen on sen nimenä:
,.Lehrbuch der praktisclien Physik"). Tämä kirja,
jossa annetaan ohjeita fysikaalisten mittauksien
suorittamisessa, on monelle kielelle käännettynä
levinnyt yli koko maailman fysiikkaa
opiskelevien keskuuteen. — Elektroteknillisen
teollisuudenkin alalla K:n vaikutus oli suuri.
U. S:n.
Kohmelo, p o h m e 1 o, se päänsäryn ynnä
yleisen pahoinvoinnin ja haluttomuuden seuraama
lila, mikä esiintyy äkillisen alkoholimyrkytyksen,
juopumuksen 1. päihtymisen seurauksena. K.
perustuu osaksi siilien myrkytj-kseen, minkä
alkoholi aikaansaa hermostossa, osaksi siihen
katar-raaliseen tilaan, minkä nautittu alkoholi
synnyttää mahalaukun limakalvossa. Kahvi (ilman
kermaa), hiilihappopitoiset vedet ynnä monenlaiset
katkeranmakuiset aineet ovat k:ssa
helpoituk-seksi. ,1/. O-B.
Koho, kevyt kappale, joka nesteen pinnalla
kelluen näyttää nesteenpinnan korkeuden
vaihteluja. Kohoja käytetään vesisäiliöissä
monenlaisien osctin-, hälytys-ja sulkulaitteiden yhteydessä
tulo- tai menoveden säätämiseen. V. V-la.
Kohoke, mus., on sävel tahi sävelsarja, joka
esiintyy jonkun rytmiyksikön alussa,
valmistamassa sen varsinaista vauhtiinpääsöä: 1)
Koho-tahti (eli „nousutahti") sisältää sävelet, jotka
säkeen alussa käyvät ensimäisen iskun edellä;
(k o h o s ii vei; k:ssa yksinään esiintyvä sävel);
esim. kohosiivel: Mun/muistuu mielelleni nyt....
kohotaliti- Minä/seisoin korkealla vuorella....
2) K o h o i s k u, iskuala, joka säkeen alussa käy
pääiskun edellä (esim. „jenkka"-tanssissa). 3)
! K o h o s ä e, k o h o 1 a u s e k e, k o h o t a i t e,
kohosi kerma j. n. e. (vrt. J ohdake).
1. K.
Kohokki ks. S i 1 e n e.
Kohokuva ks. Korkokuva.
Kohontanosto, myöskin ..käsinkohonnaksi" tai
„leuaunostoksi" nimitetty rekillä I.
kiepputan-golla suoritettava harjoitus, missä suorariipun
nasta käsivarret koukistamalla kohottaudutaan,
> kunnes leuka joutuu tangon yläpuolelle, ja sen
jälkeen laskeudutaan takaisin alkuasentoon.
Tämän aikoinaan varsin suositun harjoituksen on
muuan ameriikkalainen suorittanut 65 kertaa
yhteen mittaan. L. y.
Kohopaino (saks. Iloclidruck), kirjap., kaikki
ne painomenetelmät, joissa painavan keh’lön tai
laatan jäljennöksen antavat osat ovat pohjas
taan koholla vastakohtana laakapainolle
(litografialle) ja syvennyspainolle (esim. heliogravyyrille).
Tavallinen kirjainpainaminen on siis kohopainoa.
— K ;ksi on myös sanottu kohennuspa) n o a,
s. o. menetelmää, jossa painaminen suoritetaan
painettavan pohjan (paperin) takasivulta ja siten,
että jäljennös näkyy paperin tai muun
paino-pohjan pinnassa kohokuvioina.
Kohortti (lat. cohors, mon. coliö’rtes), alkuaan
it. liittolaisten asettama jalkaväenosasto sekä
room. legioonau osa, sitten C. Mariuksen ajoilta
legioonan 10:s osa. Keisariajalla myös erityiset
joukot ilman varsinaista legioonajärjestystä,
niink. tarjokkaiden ja provinssimaalaisten
muodostamat 500-miehiset (coliortes quingenariæ) ja
1,000-miehiset (coliortes miliariæ) k:t. Roomassa
oli keisariajalla 9-10 k:ia henkivartioväkeä
(coliortes prætoriæ), 3-4 k:ia kaupunginmiliisiä (c.
urbanæ) sekä 7 k:ia poliisijoukkoja (c. vigilum),
vrt. Legioona. K. J. H.
Kohosuo ks. Suo.
Kohotakoinen ks. Pakotettu.
Kohotauti ks. P u h a 11 u s t a u t i.
Kohottaja lihas (musculus attollens auris s.
musculus auricularis superior), yläpäästään
oliimoluuhun kiinnittynyt lihas, joka
supistues-saan kohottaa korvalehden jonkinverran ylöspäin.
Koht [küt], H alv dän (s. 1873), norj.
historioitsija, professori Kristiaanian yliopistossa
v:sta 1910. Vista 1904 valtiollisen historian
konsulentti Nobel-laitoksessa Kristiaaniassa;
julkaissut: „Die Stellung Norwegens und Schwedens
im deutsch-dänischen Konflikt" (1908), „Det
norske maalstrævs historie" (1898),
germaanilaisten kansojen yhteiskunnallinen ja henkinen
kehitys liiänityslaitoksen voittoon saakka"
(„Verdens-kulturen" III) y. m. Puolustanut Norjan
kansankielen käyttämistä kirjakielenä ja rauhanaatetta.
G. R.
Kohtalotragediat, ryhmä saks. draamallisia
teoksia, jotka syntyivät 19:nnen vuosis. 2:sella
ja 3:nnella vuosikymmenellä ja joissa vallitsee
aaveenomainen ja kamala käsitys kohtalosta.
Tämä kohtalo esiintyy edeltäpäin määrättynä,
sokeana, armottomana, turmioon syöksevänä.
Schillerin näytelmä „Die Braut von Messina"
vaikutti ratkaisevasti kohtalotragedian syntymiseen.
Kuuluisimmat kohtalotragediain kirjoittajat
ovat Zacharias Werner (ks. t.) („Der
vier-undzwanzigste Februar") ja M ü 11 n e r (ks. t.)
(„Die Schuld", „Der neunundzwanzigste Februar").
Myös Franz Grillparzer liittyi tähän suuntaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
