- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1149-1150

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kohtaus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1149

Kohtaus -Koiduta

lir>0

nuoruudentragediassaan ,.Die Ahnfrau". [Miuor,
„Die Soliicksalstragödie in ihrén Hauptvert retern"
(1883).] J. H l.

Kohtaus, näytelmässä näytöksen osa, jota
erottaa muista osista yhden tai useamman henkilÖD
tulo tai poistuminen. J. ll-l.

Kohtisuora, suora, joka muodostaa suoria
kulmia toisen suoran kanssa.

Kohtu ks. Emä.

Kohtutauti, yleensä tauti, jonka alaiseksi
kohtu saattaa joutua. Tällaisia ovat esim.
kohdun-tulehdus (metritis), kohdun limakalvontulehdus
(endometritis), lihaskasvain kohdun seinässä
(myoma uterij y. m.

Kohtutulehdus, eläivl., aiheutuu
synnytyksestä johtuneista häiriöistä ja on ankaruudeltaan
sangen erilaista. Eläimellä saattaa olla kuume,
yleisvointi häiriytynyt, vuotoa hävystä riippuen
taudin laadusta. — Hoidossa käytetään kohdun
huuhteluun sitä supistavia ja desinfisioivia
liuoksia. Kp.

Kohtuuden ystävät ks. R a i 11 i u s 1 i i k e ja
Raittiusseurat.

Koi. 1. ks. K o i p e r h o s e t. — 2. ks. .Syöpä.

Koibaalit, muuan Sajanin-vuorten
länsipuolella, Jenisein läntisen lisäjoen Abakanin varsilla
asuva pieni (n. 1.000 henkeä) turkkilainen
pai-mentolaiskansa. Useat tutkijat (M. A. Castrén,
y. m.) ovat arvelleet k:n olevan
turkkilaistu-neita samojedeja ja Jenisei-ostjaakkeja (ks. t.).
K:n kieli on vanhoillisuutensa vuoksi erittäin
tärkeä turkkilaisten kielten tutkimukselle.
Nykyään tapahtuu Abakanin laaksossa vahva
venäläistyminen. Kieliopin ja sanaluettelon on
kirjoittanut M. A. Castrén („Versueh einer
koiba-lischen u. karagassisehen Sprachlehre nebst
Wör-terverzeiehnissen" (1857). G. J. R.

Koidula, Lydia (1843-86), Viron kansallisen
heräämisajan eniten ihailtu runoilija, s. Wändran
pitäjässä Länsi-Virossa
jouluk. 12 p. 1843.
nä-nen isänsä oli J. W.
Jannsen (ks. t.). Isän
muutettua läheiseen
Pärnun kaupunkiin
opettajaksi ja „Perno
Posti-| mees" lehden
toimittajaksi nuori Lydia sai
koulusivistyksensä Pärnun
saks. tyttökoulussa.
Aikomuksestaan ruveta
opettajattareksi hän luopui ja
alkoi auttaa isäänsä
sanomalehden, varsinkin
kaunokirjallisen osaston
toimittamisessa, julkaisten
yhdessä isänsä kanssa, ilman omaa nimikirjoitustaan,
usein isänsä nimellä, joukon käännettyjä,
mukailtuja ja alkuperäisiäkin kertomuksia. Hänen
ensi-mäinen kirjana julkaistu teoksensa on 1863
ilmestynyt kyläkertomus Napoleonin Venäjän-retken
ajoilta 1812: „Ojamölder ja tema miniä"
^Oja-mylläri ja hänen miniänsä"), nähtävästi jonkun
saksankielisen kertomuksen mukaelma, joka
kuitenkin olojen ja luonteiden kuvailussa tekee
suuressa määrin alkuperäisen teoksen vaikutuksen.
Tätä 20-vuotiaan lahjakkaan tytön vaatimatonta
esikoisteosta on pidetty senaikuisen perin köyhän
alkuperäisen virol. kertomakirjallisuuden ensi-

Lvtlia Koiduta.

mäisenä taiteellisemmalle tasolle kohoavana
tuotteena. Vv. 1864-73 Lydia J. avusti „Eesti
Posti-mees" nimistä viikkolehteä, jota hänen isänsä
Tarttoon asetuttuaan oli ryhtynyt siellä
julkaisemaan. Alkamaisillaan oli silloin juuri Viron
kansallisen romantiikan ensimäinen toivehikas
kevätaika, ja se aika viritti K:n kauneimman
runollisen tuotannon. Ilmestyivät, vielä
nimettöminä, mutta yleistä ihastusta herättäen,
hänen runovihkonsa „Waino lilled" („Kedon
kukkia") 1865 ja »Emmajöe öpik" („Emäjoen
satakieli") 1866; vähän myöhemmin hän omisti
itselleen C. R. Jakobsonin (ks. t.) antaman
runoilija-nimen Koidula. Tällä nimellä hän sitten tulikin
tunnetuksi sekä runoilijana että henkilönä. Tämän
ensimäisen virolaisen sivistyneen naisen ja
ensi-mäisen virolaisen naiskirjailijan syvin ja
lyyrillisin persoonallinen eläymys oli „pyhä isänmaa",
ja siitä hän haltioitui laulamaan yhä uudestaan
hartaalla vakavuudella. Lemmenrunoilla on
toisarvoinen sija hänen tuotannossaan. Tosin on
joukko hänen parhaitakin alkuperäisinä pidettyjä
runoja osoittautunut joko mukailuiksi tai
käännöksiksi saksasta, ja tunnustettava on, ettei
hänen runoutensa, seuraten aikansa yleistä
maku-suuntaa, suinkaan ole vapaa sanakoreilusta,
hento-mielisyydestä tai kuluneista käänteistä.
Kielenkäyttö on sitäpaitsi usein puutteellinen ja
saksan-voittoinen. Mutta siitä huolimatta ovat useat
K:n runot vielä kauan säilyttävät
välittömän viehätyksensä Viron ensimäisten
laulujuhlien ja nuoren intomielisen virolaistytön
kiireesti illaksi synkkenevien aamutunnelmien
ilmaisuna. K :11a on ansioita myöskin vironkielisen
seuranäytelmän aikaansaajana. V. 1870
näyteltiin ensimäinen kerta Tartossa K:n „Saaremaa
onupoeg" (..Saarenmaalainen serkku"), Theodor
Körnerin „Der Vetter aus Brehmen" nimisen
kappaleen mukaelma: pain. sam. v. Sen jälkeen
K. kirjoitti vielä kolme alkuperäistä
näytelmää, joista „Särane Mulk" on ilmestynyt
painosta (1871). Näytelmäkirjailijana K:11a on
nykyään enää vain historiallinen merkitys. Suuri
osa hänen lierättämästään innostuksesta saanee
yleensä selityksensä hänen aikansa, hänen
asemansa ja hänen persoonallisuutensa
erikoisuudesta. Jannsenin koti Tartossa oli senaikuisen
virolaisen elämän sydän ja siinä kodissa K. loisti
virolaisten, saksalaisten, suomalaisten ja
unkarilaisten vieraitten yhteisen ihailun esineenä.
Varsin läheiset suhteet punoutuivat K:n ja
muutamien suomalaisten ystävien välillä. V. 1873 K.
vasten kaikkien odotuksia meni naimisiin
saksa-laistuneen lättiläisen toht. Michelsonin kanssa.
Runoilijattaren muutettua Kronstattiin
sotilaslää-kärin vaimoksi ja Viron kansallisen romantiikan
samoihin aikoihin puolueriitojen ja
venäläistyt-tämisyritysten karkeaan todellisuuteen jouduttua
tukehtui ja sammui pian hänen runoutensa pyhän
kevään uhrituli. Vaikean sairauden
loppuunkulut-tamana hän kuoli Kronstatissa heinäk. 30 p. 1886.
Suurin osa K:n kirjallista tuotantoa on hajallaan
sanomalehdissä ja kalentereissa ja vielä
painat-tamattomana käsikirjoituksissa, koska K:n
perijät, hänen kaksi tytärtään, jotka eivät osaa
viroa, vaativat painattamisoikeudesta suuria
summia. Tärkeän todistuskappaleen hänen ja
Kreutz-waldin välisen ihailun ja katkeruuden sekaisen
hengenlieimolaisuussuhteen valaisemiseksi ja ver-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0609.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free