- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1151-1152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kohtaus ... - Koira

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 löi

Koi jumala- Koira

1 l.VJ

rattoman lähteen heidän aikansa ja
ympäristönsä tuntemiseksi muodostaa Virolaisen
kirjallisuuden seuran toimesta 1911 ilmestynyt
„Kreutz-waldi ja Koidula kirjawahetus". G. S.

Koi jumala. Kalevalan säepari (17:477-78):
..Ennen päivän nousemista. Koi jumalan
koittamista" on antanut Castrenille aiheen olettaa
muinaissuomalaisten jumaloineen aamuruskoa.
Mainittu kohta on oikeastaan oleva: Koin J u m
a-1 a n s. o. Jumalan koin, aivan kristillisessä
merkityksessä. Virolaisena kansantaruna on Fr. R.
Fälilmann saksaksi julkaissut kauniin
kertomuksen Koitosta ja Hämäriköstä (Koit ja Amarik),
jotka pitävät huolta aurinkolyhdyn
sytyttämisestä ja sammuttamisesta ja joille Vanha isä
palkinnoksi lupaa avioliiton. Pyynnöstään he saavat
pysyä ikuisesti kihlattuina ja keskikesän öinä
kohdata toisensa yhtyen suudelmaan, josta
Ilä-märikön poskien punastus taivaalle kuvastuu.
Fählmannin muut muistista kirjoittamat sadut
Vanemuine, Umarine ja Lärumeküüne nimisistä
taruolennoista, jotka eivät ole kansanomaisia
Virossa, panevat kuitenkin epäilemään, missä
määrin tämäkään taru on tieteellisesti luotettava.

K. K.

Koilesyria (kreik.. = „Ontelo-Syyria") oli
kreikkalaisten aikakaudella koko Etelä-Syyrian, paitsi
Foinikian, yhteinen nimitys. Myöhemmin, esim.
Josephuksella. tällä nimellä tarkoitettiin Jordanin
itäpuolista maata. Nykyään Libanonin ja
Anti-libanonin välinen ylätasanko, jota arabialaiset
sanovat Biqa’ksi. K. T-t.

Koillinen ks. Ilmansuunnat.

Koillisväylä ks. Pohjoisnapamatkat
ja Nordenskiöld.

Kointähti, aamutähti, aamulla
itätai-vaalla loistavan Venuksen nimitys, vastaa kreik.
Phosphoros ja lat. Lucifer nimitystä. H. li.

Koiperhoset (Tineidae), pikkuperhosheimo;
siivet tavallisesti kapeat ja suipot, ripsireunaiset,
lepoasennossa kattolaskuiset toi
vaipan tavoin ruumiin
ympärille kääriytyneet. Värit usein
ihmeen kauniit. Elintavat
vaihtelevat. Useiden toukat hyvin
vahingollisia. — Tavallinen
v a a t e k o i (Tinea pellionella)
syö toukkana turkiksia,
villakankaita y. m. Useilla
lähisukuisilla lajeilla on
samanlainen elintapa. — Jyväkoin
(Tinea granella) toukka
hävittää viljavarastoja syömällä
jyvät ontoiksi. — Pihlajan m arjakoin
(Ar-gyresthia conjugella) toukka elää tavallisesti
pihlajanmarjoissa, mutta kun näistä tulee kato,
turvautuu se omeniin ja syö hedelmän täyteen
hienoja käytäviä. — Kehrääjäkoit
(Hypo-nomeuta conjugella ja padella) hävittävät,
edellinen omenan, jälkimäinen tuomen lehtiä.
Toukat asuvat kymmenittäin ja sadoittain
kutomissaan yhteisissä verkoissa, joista rihmojen varassa
laskeutuvat alas lehdille syömään, ja joiden
sisässä sittemmin koteloituvat. — Useiden laiien
toukat laativat itsellensä pussinmuotoisen
suojan, jonka ne kuljettavat kaikkialla mukanaan.
— Eräät pienet lajit syövät lehtien sisustaa,
jättäen vain pintakalvot koskematta, joten itse
pysyvät hyvässä kätkössä. U. H-*.

Koir ks. K o o k o s p a 1 m u.

Koira. Kesy k. on siihen määrin villien
kantamuotojensa kaltainen, että tuskin on
tunnusmerkkiä. joka sen varmasti erottaisi
sukulaisistaan. Linnén mukaan k:n kiertynyt,
vasemmalle kääntyvä häntä on sen paras
tunnusmerkki. Kesyn koiran kallon rakenne ja
hammas-° 1 3 1 s.

kaava, ~ | ^ , ovat samanlaiset kuin
sudella ja ketulla. Sahateräiset hampaat isoja,
nystermäiset (2 sekä ylä- että alaleuassa)
verrattain pieniä. Ruumiin koko ja muoto erittäin
vaihteleva. Nykyisin tavattavat koirarodut
ryhmitetään niiden viiden historiantakaisen koiralajin
ympärille, joiden jäännöksiä on löydetty kivi- ja
pronssikauden maakerrostumista. Näiden
his-toriantakaisten koirien taas katsotaan
polveutuvan sakaalista, sudesta y. m. samansukuisista
petoeläimistä, joiden kesyttämisen jo kivikauden
ihmiset huomasivat itselleen edulliseksi. Prof.
Studerin jakojärjestelmää seuraten mainittakoon
seuraavat koirarodut: 1. Canis familiaris
pa-lustriksesta 1. suokoirasta polveutuvat:
eurooppalainen pystykorva, suosittu
seurakoira useissa Saksan maakunnissa,
etenkin Pommerissa (nim. Pommeraner), pinseri,
jota on kolme varsinaista muotoa,
sileäkarvainen. karkeakarvainen ja doberman-pinseri, sekä
kaksi kääpiömuotoa, sileä- ja
karkeakarvainen (apinapinseri). Pinserit ovat
Saksan yleisimpiä seurakoiria, d o b e r m a n-p i
n-seriä käytetään menestyksellä poliisikoirana;
terrierit, suuri’ roturyhmä, johon kuuluu
toistakymmentä eri lajia. Terrierien kotimaa on
Brittein-saaret, varsinkin Englannissa on
terrierien kasvatus saanut aikaan monta suosittua
tyyppiä. Tunnetuin on (kettu-) foxterrieri,
joka on levinnyt yli koko sivistyneen maailman.
Käytetään „luolakoirana" ottamaan ulos kettuja
ja mäyriä pesistä, useimmin
ajokoirametsästyk-sen yhteydessä; a i r e d a a 1 i t, suurikasvuinen
terrieri-laji, jonka poliisikoiraominaisuudet ovat
herättäneet huomiota; irlantilainen
terrieri, eroaa edellisestä vain väriltään.
Molemmat ovat karkeakarvaisia. Sileäkarvaisista
terriereistä ovat huomattavimmat:
mustanruskea (black and ta n) terrieri, jota
myös on karkeakarvainen muoto, valkea- ja
bullterrieri. Pienempikokoisia karkea- ja
pitkäkarvaisia terrierejä ovat:
skotlantilainen, bedlington-, d a n d i e-d i n ra o n t-.

Suomalainen pystykorva.

Vaatekoin toukkia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0610.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free