Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koira
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11;").’!
Koira
1151
Suomalainen jitnisknini.
s k y e- y o r k s h i r e-terrierit. Useimmat
terrieri-lajit ovat alkuaan olleet metsästyskoiria
(pienemmät lajit luolakoiria), mutta ovat vähitellen
muuttuneet seurakoiriksi. — 2. Canis familiaris
Inoslrantsevista. polveutuvat: pohjoismaiset
p y s t y k o r v a t, nim. suomalainen, jä m
t-1 a n t i 1 a i n e n, grönlantilainen
(Eskimo-) . samojedilainen,
ostjaakkilai-ii e n. islantilainen, lappalainen ja
b j a r m a 1 a i n e n p.y s t v k o r v a. Useimpia
näistä koiralajeista käytetään vetoeläiminä ja
sellaisina ne ovat aivan välttämättömät pohjan
perillä asuville isännilleen. Muutamat, kuten lap
pai. pystykorva, ovat paimenkoiria ja kahta,
suomalaista ja jämtlantilaista, käytetään lintu-,
hirvi-ja petoeläinmetsästykseen. Edellistä nimitetään
myös haukkuvaksi lintukoiraksi
erotukseksi ulkomaisista, jotka eivät hauku
riistaa. Mastiffi on Englannista kotoisin oleva,
seurakoiraua käytetty suurikasvuinen
doggi-koira. Sitä käytettiin keskiajalla-
härkätaiste-luissa. mitkä siihen aikaan olivat suosittu
kan-sanhuvitus etenkin Englannissa. Samaan tarkoi
tukseeu käytettiin myös omituisen näköistä b u
11-doggia. Englannin varsinaista kansalliskoiraa.
Bulldoggi on vastoin yleistä luuloa
liyväluoatoi-nen seurakoira. Ranskalainen bulldoggi
on Pariisissa kehitetty ja siellä viime vuosina
suosioon tullut pienempi doggi-laji. Mopsi oli
viime vuosisadan keskivaiheilla erittäin suosittu
sylikoira, mutta on viime aikoina uusien,
etenkin kääpiörotujen syrjäyttämänä kuollut melkein
sukupuuttoon. Tanskalainen d o g g i
(tunnettu nimillä g r a n d d a n o i s ja Deutsche
Dogge) on läpikäynyt kehityksensä
suurimmaksi osaksi Saksassa, vaikkakin se alkuaan on
kotoisin Tanskasta. Nimityksestä on ollut
paljon riitaa näiden maiden kynologien kesken.
Doggit ovat nykyään ainoastaan seura- (vartija-)
koiria. Keski-Euroopassa käyttävät kaupunkien
pikkukaupustelijat etenkin juuri näitä koiria
vetojuhtina. Doggeista on vielä mainittava b o
k-s e r i, Saksassa kasvatettu ja kehitetty, engl.
bulldoggia vastaava seurakoira. Caitis famiHuris
lnostrantsev ryhmään kuuluvat vielä b e r n h a
r-d i 1 a i s-k o i r a, Sveitsin vuoristoluostareissa
kasvatettu, yli koko maailman suurta suosiota
nauttiva seura- ja vartijakoira. Kuuluisaksi
tullut Barry, joka pelasti useita kymmeniä
ihmishenkiä kuolemasta lumipyryssä Sveitsin alpeilla,
kuului tähän rotuun. N e w f o u n d 1 a n d i 1 a i
s-koira cn tunnettu merihätään joutuneiden
ihmisten pelastajana. Se on etevä uija ia noutaa
37. IV. Painettu »/« 12.
I mielellään vedestä sinne lieitetyitä ja
pudonneita esineitä. — 3. Canis familiaris mulris
opti-»icesta polveutuvat paimenkoirat. Näitä on
usealla maalla oma rotunsa. Osaksi ne vielä
toi-I mivat karjan paimentajina, kuten unkarilainen
j (k o m m o n d o r), skotlantilainen (collie), ve
niiläinen (o It s arka), baskilainen ja
lanskn-I lainen (c h i e n de Br ie), osaksi ne ovat
puli-I taita seurakoiria, kuten saksalainen p a
i-iii e n k o i r a, joka on etevä poliisikoira, ja vanha
englantilainen p. (b o b t a i 1 1. s h e e
p-dog), kotimaansa suosituimpia „naisten" koiria.
— 4. Canis familiaris intermedius on varsinaisten
metsästyskoirien kantaisä, joista kuitenkin
puudeli 1. villakoira, d a 1 m a t s i a 1 a i n e n
ja m alt a-k oi ra kokonaan ovat kadottaneet
metsästysominaisuutensa ja luetaan seurakoiriin.
Puudelinsukuisia metsästyskoiria ovat
irlantilainen vesi-spanieli,
englantilainen retrieveri, ranskalainen b a
r-bet. saksalainen griffon, sekä p u
u-delipointteri (sekamuoto). Näistä ovat
kaksi ensimäistä etupäässä „noutajakoiria", muut
seisovia lintukoiria. Ajokoirat ovat yleisin
metsästyskoira rotu. Useimmilla Euroopan mailla
on omat ajokoiràrotunsa, joiden järkiperäinen
kehitys 011 tapahtunut pääasiallisesti viime
vuosisadan kuluessa. Englannin ajokoirat ovat:
saukkokoira (otterhound), harrieri,
beagle ja varsinainen kettu-ajokoira
! f o x h o u n d). Saksassa oli ennen useita
ajo-koirarotuja mutta nykyään on ajokoirametsästys
siellä melkein kaikkialla kielletty, samoin kuin
Sveitsinkin useimmissa kanttoneissa. Itävallan
vuoristomaissa kasvatetaan vielä ajokoiria m. m.
karkeakarvaistakin lajia. Ranskan ajokoirista
ovat huomattavimmat matalajalkainen basset,
keskikokoinen b r i q u e t ja suurikasvuiset p a
r-t o r c e-k o i r a t. Ruotsissa on ajokoirakasvatus
verrattain korkealla kannalla, ja tämän maan
ajokoirissa on osaksi englantilaista, saksalaista
ja sveitsiläistä verta. Ruotsin ajokoirista
polveutuu suomalainen ajokoira, jonka
ulkomuodon kehittäminen ei vielä ole loppuun
suoritettu, mutta joka metsästyskelpoisuuteen
nähden jo on hyvin korkealla kannalla.
Ajokoiriin luetaan myös vainu- 1. verikoirat,
joita käytetään haavoittuneen riistan verijälkien
seuraamiseen. Tunnetuimmat näistä ovat e n g
lånt Mainen (bloodhound) ja h a n n
o-v erilainen vihikoira. Mäyräkoira
on saksalaisten kansalliskoira. Sen matalat,
käyrät jalat ovat syntyneet järkiperäisen
kehityksen kautta ja niiden tarkoituksena on helpottaa
koiran työtä, kun se kaivautuu maanalaisiin
käytäviin hätyyttämään kettua tai mäyrää.
Mäyräkoiraa on kolme muotoa, lyhyt-, karkea- ja
pitkäkarvainen. M ä y r ä a j o k o i r a (D a c. h
s-bräcke) on sekoitus mäyrä- ja ajokoirasta.
Se ei ole sanottavasti levinnyt kotimaansa
Baie-rin ulkopuolelle. Spanielit ovat
matalajalkaisia. pitkäkarvaisia ajo- ja lintumetsästvkseen
sekä noutamiseen käytettäviä englantilaisia
metsästyskoiria, joista on seurakoiriksi muuttuneita
kääpiömuotoja. Edellisistä ovat tunnetuimmat
field-, cocker-, clumber- ja
norfolk-spanieli, jälkimäisistä taasen king
cliar-1 e s-, b l,e n h e i m- ja r u b y-s p a n i e 1 i t, jotka
ovat Englannin hienoston keskuudessa suosittuja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
