- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1155-1156

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koira - Koira, kaksi tähtikuviota ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1155

Koira—Koirahai

1156

sylikoiria. Japanilainen tsin on edellisiä
läheisesti muistuttava sylikoirarotu.
Pitkäkarvaisista seisovista lintukoirista ovat yleisimmät:
englantilainen (valkoinen, musta- tai
keltatäpläinen), irlantilainen (väriltään
punaisenruskea) ja skotlantilainen
setteri (pääväri on musta ja täplät ruskeat) sekä
saksalainen seisova koira (on myös
lyhytkarvainen muoto), joka viime aikoina on
melkein kokonaan joutunut (inhotuksiin.
Lyhytkarvaisista on tunnetuin Englannista kotoisin
oleva pointteri, joka, samoin kuin setterit,
on saavuttanut suuren suosion Pohjois-Euroopan
maissa. — 5. Canis familiaris Letneristä
polveutuvat skotlantilainen hirvikoira
ja irlantilainen susikoira. Molemmat
ovat ikivanhoja metsästyskoirarotuja, joiden
tarkoitus selviää nimistä. Ne olivat jo kuolemassa
sukupuuttoon, mutta pelastettiin viimehetkessä
järkiperäisen siitoksen kautta ja ovat nyt
seura-koirina levinneet kotimaansa ulkopuolellekin. —
6. „E t e 1 ii m a i s i i n koiriin" kuuluvat m. m.
vinttikoirat, joista tunnetuimmat ovat
lyhytkarvaisista englantilaiset greyhound ja
w h i p p e t sekä pitkäkarvaisista venäläinen
vinttikoira (borzaja psovaja eli
bor-zoi), edelliset ovat pääasiallisesti seurakoiria,
jälkimäistä käytetään vielä muutamin paikoin
Venäjällä sudenmetsästykseen, muualla Euroopassa
se on seurakoirana. — Koiralajeja ja -muotoja
on nyk. kolmatta sataa ja yhä uusia syntyy
lakkaamatta. — Kesyn koitan paritteluaika ei ole
rajoitettu määrättyyn vuoden aikaan. Kuitenkin
ovat useimmat nartut kiimaisia kaksi kertaa
vuodessa, tavallisesti tammi-helmikuun ja
heinä-elokuun ajalla. N. 62 vuorokautta kestäneen
raskaustilan jälkeen naaras synnyttää useampia
penikoita, jotka 9-12 vuorokautta ovat sokeita.
Pienemmillä koirilla on niitä yleensä 3-7,
jota-vastoin suuremmat synnyttävät 6-10, joskus
useampiakin. Liian suuri penikkamäärä voi olla
haitallinen, sillä emän maito ei aina riitä
suurelle joukolle, poikue jää kitukasvuiseksi. 4-6
penikkaa sopii pienille, 2-3 suuremmille lajeille.
N. kuuden viikon vanhoina penikat jättävät
emänsä tarjoaman maitoruuan, mutta niitä
voidaan jo ennenkin totuttaa muuhun ravintoon.
Ensimäiset hampaat puhkeavat kolmantena tai
neljäntenä viikkona, ja noin kuudentena tai
seitsemäntenä viikkona ovat kaikki
maitohampaat esillä. Hampaiden vaihdos tapahtuu
kolmannesta kuudenteen kuukauteen, jolloin koiran
penikkakausi myös loppuu. Pienemmät rodut
ovat tällöin saavuttaneet lopullisen kokonsa,
mutta suurimmat kasvavat vielä kolmanteen
ikävuoteensa asti. Uroskoira tulee sukukypsäksi
9-11 kuukauden vanhana, mikä ulkonaisesti
huomataan siitä, että se heittää vetensä sivullepäin
nostamalla toista takakoipeaan; siihen asti on
tämä toimitus tapahtunut kuten nartullakin
lähentämällä takaruumista maata kohti. Narttu
saavuttaa sukukypsyyden 8-9 kuukauden
vanhana. Ei ole kuitenkaan hyvä parittaa koiria,
ennenkuin ovat saavuttaneet l’/j-2 vuoden iän.
Kolmantena tai neljäntenä ikävuotenaan koira
on parhaissa voimissaan; jo kuudentena vuotena
huomataan voimien ja liikkuvaisuuden
vähentyvän. Keskimääräinen ikä arvostellaan n. 12
vuodeksi, mutta voi nousta 18 vuodeksi jopa kor-

keammaksikin. — Koiraurheilun ystävät ovat
useimmissa sivistysmaissa muodostaneet
yhdistyksiä. kennelseuroja. joiden
tarkoituksena on. pitämällä näyttelyjä, julkaisemalla rotu
kirjaa ja hankkimalla siitoseläimiä edistää
koirarotujen niin hyvin ulkomuotoa kuin myös metsäs
tys- y. m. henkisiä ominaisuuksia.
Koiranäyttelyjä pidetään esim. yksinomaan Englannissa
neljättäsataa joka vuosi. Kennelseuroja on siellä
lähes seitsemänsataa ja näiden jäsenten
vuosittain maksamat jäsenmaksut tekevät yhteensä
lähes kaksi miljoonaa markkaa; koiraurheiluun
uhrataan Englannissa vuosittain noin 10 mii j.
markkaa. Suomessa perustettiin yhdistys Suomen
kennelklubi 1889. Yhdistyksen jäsenluku on
tasaisesti kasvanut, nykyään n. 1.300. Klubi on
pitänyt toistakymmentä näyttelyä ja on
erittäinkin harrastanut suomalaisen pystykorvan ja
ajokoiran jalostamista. Se julkaisee aikakauslehteä
ja on toimittanut painosta seitsemän osaa
rotukir-jaansa. — Koiran yhteiskunnallinen merkitys cn
viime vuosikymmeninä tullut yhä yleisemmin
tunnustetuksi. Asemaansa ihmisen uskollisimpuna
palvelijana se ei ole menettänyt. Oltuaan ennen
etupäässä hänen metsästystoverinaan ja karjansa
paimentajana, toimii se nvt lisäksi vetojuhtana,
järjestyksen valvojan apulaisena ja
sanansaattajana sekä sairashoidon palveluksessa sotakentällä.
ks. kuvaliitettä. K. W. K. <t P. B.

Koira, kaksi tähtikuviota, Iso Koira
(Canis major) eteläisellä taivaanpallopuoliskolla j:i
Pieni Koira (Canis minor) pohjoisella,
likellä toisiaan. Linnunradan kummallakin puolen,
näkyvät Suomessa parhaiten tammikuussa
etelässä illalla. Ison Koiran tähtikuvion
huomattavin tähti on n. s. Koiran tähti. Sirius
(ks. t.), joka on kirkkain tähti koko taivaalla.
Pienen Koiran tähtikuvio sisältää ainoastaan 15
paljain silmin näkyvää tähteä. Kirkkain tähti
on kaksoistähti Prokyon (a Canis minoris),
ensimäistä suuruusluokkaa. Sen parallaksi on
0",93 ja etäisyvs aurinkokunnasta 9.5 valovuotta.

n. R.

Koiraeläimet (Canida), petoeläimiin kuuluva
heimo. Keskikokoisia, pitkäkuonoisia,
hoikka-vartaloisia ja -säärisiä eläimiä. Etujaloissa
tavallisesti 5. takajaloissa 4 varvasta, joiden
tylsät kynnet eivät ole sisäänvedettävät. Häntä
tavallisesti pitkä, tuuhea. Sahateräiset hampaat
isot, nystermäiset verrattain pienet. Hammas-

2. 1. 3. 1. 3. .... .. .

kaava: > i 4 i 3 • — K. juoksevat nopeasti ja

ovat erittäin kestäviä: uivat myös hyvin, mutta
eivät osaa kiivetä puihin. Useimmat kuljeksivat
suurissa joukoissa; monet asuvat maanalaisissa
koloissa. Hajuaisti ja kuulo erinomaisen tarkat.
Elävät suurimmaksi osaksi tappamillaan
lämminverisillä eläimillä, mutta syövät kuitenkin myös
raatoja tai kasvisaineitakin. Synnyttävät
tavallisesti 6. joskus useampiakin poikasia. — K:iin
luetaan s u d e t, joilla on pyöreä silmäterä ja
lyhyt häntä (tavallinen susi, koira, hyeenakoira.
sakaali), ja ketut, joiden silmäterä on
soikea ja häntä tuuhea. P. B.

Koirahai (Scyllium canicula) on n. 70 em pitkä,
päältä punertava, ruskeatäpläinen, alta valkea.
Elämäntavoiltaan se on kissahain kaltainen, ja
esiintyy samoilla seuduilla kuin tämäkin.

P. B.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0614.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free