- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1157-1158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koiraluola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 lf>7

Koira luola—Koiruohoöljy

1158

Koiraluola (it. Grotta del cane),
Agnano-järven luona lähellä Napolia oleva luola, jonka
alaosaan kokoontuu hiilihappoa, mikä toppaa
sinue joutuneet pienemmät eläimet (esim. koirat).

Koiranheisipuu ks. Heisipuu.

Koirankieli ks. Cynoglossum
offici-n a 1 e.

Koirankumina ks. Koiranputki.

Koirankuonolaiset. Luulo koiranpäisten
ihmisten (lat. cynocephali) olemassaolosta tavataan jo
kreikkalaisilla ja roomalaisilla. Solinus (3:nnella
vuosis.) mainitsee, viittaamalla vanhempiin
kirjoittajiin, sellaisten kansojen eläneen Intian
vuoristoissa. Ætliicus Istrialainen (ks. t.) kertoo
heidän asuvan kauimpana pohjoisessa meressä
olevilla saarilla, ja yhtäpitävästi hären kanssansa
Adam Bremeniläinen kirjassaan pohjoisista
maista ja kansoista sanoo niitä olevan
mainitsemassaan „Naisten-maassa" (s. o. Suomessa), jossa
muka miehet ovat k:ia, joiden kieli on puoleksi
puhetta ja puoleksi koiranhaukuntaa. Myöskin
luin kertoo niitä nähtävän vankeina Venäjällä.
Kertomuksia k:n muka tunnetun maailman
äärellä asuvasta kansasta tavataan sittemmin
useilla Euroopan kansoilla, nimenomaan myöskin
suomalaisilla ja virolaisilla. M. m. Kalevipoeg
joutuu käydessään Lapin puolella k:n maahan.
Myöhemmin on kansan kertomuksissa suuresta
Pohjan sodasta, ja jo Jaakko Pontuksen sodasta
k:n nimi siirtynyt Venäjän armeiassa
palveleville kalmukeille y. m. aasialaisille kansoille.
On selitetty tuon luulon syntyneen siitä, että
useilla villeillä kansoilla on ollut tapana
pukunaan hartioilla ja päässä pitää petojen nahkoja
kynsineen turpineen. K. G.

Koiranmuotoiset apinat (Cynopithecini i
kuu-luvat kapeanenäisiin apinoihin (Catarrhini).
Kuono on tavallisesti pitkäveteinen, eturaajat
takaraajojen pituiset, häntä useimmiten hyvin
kehittynyt. Kaikilla lajeilla on istuinkamarat,
poskipussit melkein kaikilla. K. a. ovat muuten
muodoltaan hyvin vaihtelevaisia. Ne ovat
vilkasliikkeisiä, oleskelevat mielellään isoissa
parvissa ja tekevät ihmiselle suurta vahinkoa
hävittämällä istutuksia ja viljelysmaita. K. a. ovat
levinneet vanhan maailman kuumiin osiin,
varsinkin Intiassa niitä on runsaasti. Kaikkiaan
n. 100:sta lajista ovat tunnetuimpia: huimaani,
inagotti. gueretsa, nenäapina. marakatit ja
paviaanit. P. Ti.

Koiraiinauris ks. B r y
o-n i a.

Koiranputki,
koiran-kumina (Anthriscus
sil-vestris), sarjakukkaisiin
kuuluva koko maassamme
niityillä, tienvierustoilla.
pellonpientareilla yleinen
putkikasvi. Valkeat
kukat kerrotuissa sarjoissa,
joista emäsarjan suojus
puuttuu. Terälehdet
jonkun verran erikokoisia,
hedelmä pitkähkö, sileä,
ainoastaan kärsämäisestä
ylä-päästään uurteinen. Haju
ja maku vastenmieliset.

J. A. TT.

Koiranruoho (Dactylis Roiranruoho.

glomerata), korkeahko, tumman- tai sinivihreä
heinäkasvi, jolla on leveät, litteätuppiset lehdet
ja taajaan toispuolisesti palleroituneista
tähky-löistä muodostunut röyhy. K. kasvaa yleisesti
viljellyillä paikoilla ja on paraita
rehukasvejamme. J. A. W.

Koirantähti ks. S i r i u s.

Koiranvahti, merenk., merivahdit kello 12
4:ään yöllä. Nimitys on yleisin englantilaisissa
aluksissa. F. TV. h.

Koiraraivo ks. V e s i k a u h u.

Koirarodut ks. Koira.

Koiraskenno, vahasta rakennettu, työmehiläis
kennon näköinen, kuusikulmainen, mutta suurempi
ja syvempi, sivusta sivuun G.sr mm ja kulmasta
kulmaan 7,»4 mm paksu. Siinä kasvaa
normaali-suuruinen koirasmehiläinen. Mehiläiset
sijoittavat siihen kuten tvömehiläiskennoonkin hunajaa,
mutta siitepölyä ei juuri koskaan, ja käyvät
näihin kuten työmehiläiskennoihinkin usein
lepäämään. Kennot ovat rakennetut miltei
vaakasuoraan ja välittömästi toinen toisensa viereen
vaha-kakun ohuen väliseinän kummallekin puolelle.
K:t sijaitsevat yleensä vahakakkujen alalaidoissa,
keskimäärin 265 dmJ :llä. .4. M.

Koiratäi (Trichodectes latus),
hyönteinen jyrsijäkorentojen lahkossa.
Jyrsii koiran karvoja. U. S-s.

Koiravero, välitön
kulutusvero (ks. t.) ja sellaisena v 1 e 11
i-syysvero (vrt. t.) kuten
hevos-vero, vaunuvero, polkupyörävero y. m.
Koiraveroa käytetään varsin yleisesti, osaksi
valtion-, osaksi kunnallisverona. V. 1800
myönsivät Huotsin valtakunnan säädyt
suostunta-luontoisen valtiolle maksettavan koiraveron.
Meillä nykyään kunnalle maksettava koiravero
säädettiin keis. aset:ssa toukok. 20 p:ltä 1878
silloisen koiraraivon ehkäisemiseksi. Nykyään
voimassaolevan asetuksen mukaan jouluk. 14 p:ltä
1S94 tulee sen, joka omistaa 4 kuukautta
vanhemman koiran, maksaa siitä kunnalle veroa
maalla 1-3 mk. sekä kaupungissa ja
kauppalassa 5-20 mk. asianomaisen kunnan veron
suuruuden tarkemmin määräävän päätöksen mukaan,
jossa tarkoituksessa omistajan tulee kuukauden
kuluessa koiran saatuaan siitä asianomaiselle
viranomaiselle ilmoittaa uhalla, että saa maksaa
kaksinkertaisen veron, ja vero on maksettava,
kunnes ilmoitus tehdään siitä, ettei koira enää
olo omistajan hallussa. Porolappalaiset ja muut
porolaumojen omistajat ovat paimenkoiriinsa
nähden tästä verosta vapaat. K. K-a.

Koirinoja, kylä Impilahden pitäjässä, n. 7 km
Pitkänrannan pohjoispuolella; koillisesta
Laatokalle tulevan valtamaantien suussa
höyrylaiva-laituri ja tärkeä lastauspaikka Laatokan
rannalla; kuljetetaan suuret määrät tavaraa, etenkin
jauhoja ,. ylämaihin" (Suistamoon. Suojärvelle
j. n. e.), joista taas lähetetään suuret määrät
puutavaraa K:n lastauspaikan kautta. L. II-rten.

Koiruoho = mali. ks. Artemisia.

Koiruohoöljy, absinttiöljy, vermutöljy,
erinäisistä ArJemistn-lajeista, mutta etenkin
koiruohosta 1. malista (A. absinthium) tislattu joks.
sakea, vihertävä t. sinertävä, katkeranmakuinen
öljy. Käytetään suurin määrin likööreihin,
valmistetaan pääasiallisesti Yhdysvalloissa, mutta
myös Ranskassa ja Espanjassa.

Koiratäi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0615.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free