- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1159-1160

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koiraluola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1159

Koiso—Koivisto

1160

Koiso ks. Solana m.

Koiskala. varustettu säteri Nastolan pitäjässä,
s km Lahden kaupungista, 7’j-, km Villähteen
asemalta. Omistaja insinöörinrouva Anna
Edel-heim < vista 1909). — Karjanhoito erinomaisella
kannalla. Tunnettu suuri meijeri. —
Päärakennus puinen »24 huonetta), rak. n. 1840,
korjattu ja laajennettu 1SS4. Vanha puisto. —
Tiilitehdas. L. B-nen.

Koitajoki virtaa läpi Ilomantsin ja Enon
pitäjien sekä keräilee vettä myös Suojärven pitäjästä,
vieläpä Venäjän rajan takaakin. K. saa alkunsa
suunnattoman suuresta ja vetelästä suosta
val-tionrajan tuolta puolen. K:n pituus on lähes
14 peninkulmaa: suurimmat kosket: Jaauiskoski,
1,400 hevosvoimaa, Niemiskoski. 1,100,
Mäntykoski. 2.600. Kalliokoski, 2,000, Ivuusamonkoski,
6,100 ja Pamilokoski, 6.300 hevosvoimaa. K.
laskee Pielisjoen yläosaan noin 94 m yi. merenp.
Latvajuoksultaan K. on oikea suojoki, melkein
kaikkialla veneillä kuljettava, mutta rantamat
autioita, ihmisiä siellä ei näe muuta kuin
heinän-korjuuaikana. Idästä laskee jokeen vesirikas
reitti, jossa on suuria järviä. Tavallinen
vene-kyyti loppuu Kuolismaan kylän rantaan. Sinne
on Möhkön tehtaalta hyvin ikävä tie, koska joki
pahasti kiemurtelee soiden läpi. Möliköltä alkaa
taas reittiosa tätä jokea. K. laskee suureen
Nuora-järveen. Ennen Möhköä se vastaanottaa suuren
Vieksjärven reitin, ja Nuorajärveen laskee
Tolva-joki, joka tuo vettä luonnonkauneudestaan
maankuulusta Tolvajärvestä, jossa on Punkaharjun
tapainen soraselänne. Nuora- ja Mekrijärvien
ympäristö on sangen kaunista ja vaihtelevaa; yli
tämän seudun on Putkelauvaaralta suurenmoinen
näköala. Ensimäinen Mekrijärven alapuolella
olevista lukuisista koskista on Lylykoski. Siitä
alaspäin alkumatka venein kuljettavaa, mutta
loppu-taival on astuttava joen rantoja. Koidau
kosket ovat erämaan koskia. Jo kauaksi kuuluu
pauhu Pamilosta. ..erämaan voimakkaasta
jättiläisestä". Sitä ei voi laskea.

J. E. R.

Koitere. Ilomantsin pitäjän pohjoisosassa, on
145 m yi. merenp. sijaitseva 203,5 km2:n
suuruinen luonnonihana järvi. Sen ympärys on
101,i km. Pituus on 22 ja leveys 16,3 km. Järvi
on suuren, eteläpuolella olevan päätemoreenin
sal-paama. Eteläranta on siis hiekkainen, ja kohta
rannalta alkavat laajat kankaat. Muut rannat
ovat osittain soisia, osittain metsäisiä. Siellä
täällä näkee jonkun kallion. Saaria on
pääasiallisesti eteläosassa; pohjoisosassa m n avara ulappa,
jossa on ainoastaan pari saarta. ..Koitereessa on
yhtä paljon saaria kuin kesässä öitä", sanoo kansa.
Järvi ei ole sanottavan kalarikas. Järvimalmia
nostetaan melkoisessa määrin sen pohjasta. Ennen
muinoin oli Käenkoskella rautatehdaskin.
Pohjoisosaan laskee jokseenkin pitkä ja vesirikas
Lutinjoki ja joukko pienempiä. Lutinjoki
keräilee vettä Raja-Karjalan salojärvistä ja soista.
Koska täällä on paljon luoteesta kaakkoon
meneviä harjanteita ja joki mutkittelee niiden
välillä. muodostaa se usein jyrkkiä polvia. K:n
kaakkoiskulmaan laskeva Hatunjoki, joka.
samaten kuin Lutinjokikin, saa lisävesiä aina rajalta
saakka, mutta ei kuten tämä rajan toiselta
puolen, virtaa pitkin suuren päätemoreenin
pohjoisreunaa. Lounaiskolkasta K:n vesi taas laskee

Koitajokeen. K:tta sanotaan usein myös
Koita-järveksi. J. B. R.

Koitsanlahti, kuninkaankartano Parikkalan
pitäjässä luonnonihanan Simpeleen eteläpäässä,
kirkolle 10 km, Syväoron asemalle 11 km;
pinta-ala 1,270 lia, manttaalimäärä 0,«?. — V:een 1823
tila oli vuokralla valtioneuvos Chr. Kniperin
perillisillä; sen jälkeen se on ollut kapteeni Fr.
La-I gèrvallilla 1S23-58, eversti Gjösillä ja kapteeni
Andersinilla 1858-67, maanmittari W.
Poppiuk-sella 1867-72. agr. S. Forsblomilla 1872-90,
Aurora Forsblomilla 1890-94, maanviljelijä M.
Forsblomilla 1894-1901 ja viimeksimainitusta v:sta
lähtien maanviljelijä Vilho Karjalaisella.
Päärakennus puusta n. 1840-luvulta. L. H-nen.

Koitto ks. Raittiusliike ja
Raittius-seurat.

Koivikko. 1. Valtion omistama koulumaatila
Muhoksen pitäjässä, Oulujoen varrella. Tilan
viljellyn maan pinta-ala on 200 ha, josta 145 ha
suoviljelyksiä. V. 1859 K:oon perustettiin
2-vuo-tinen maanviljelyskoulu, joka lakkasi 1908.
Vieläkin toimii siellä 1-vuotinen karjanhoitokoulu.

U. B.

— 2. Perintötila Kiteen pitäjässä, n. 12 km
kirkolta, 2’/, km Puhoksen laivalaiturilta, 37 km
Tohmajärven ja 42 km Matkaselän asemalta;
’I, manttaalia, 462 ha. Omistajia: N. L. Arppe,
O. Nordlund, maist. A. Brander (v:sta 1871),
agron. A. Brander. Päärakennus v:lta 1867. —
Huomattavuuksia: hollantilaismallisen
vesitysvil-jelyksen jätteet, lehtikuusimetsikkö. — Tilalla
on toiminut meijeri 60 vuotta, aina 1907:ään.
Karjanhoitokoulu. — 3. Perintötila Iisalmen
pitäjän Paloiskvlässä. 3 km eteläänp. Iisalmen
kaupungista. Poroveden ja Ahmoujärven
välisellä kannaksella; 1j3 manttaalia. 600 ha.
Nykyinen omistaja varat. A. E. Snellman. Uudempi
päärakennus v:lta 1843; vanhemmassa (jonka
rakennusvuosi tuntematon) kerrotaan kenraali
Dol-gorukovin viettäneen yönsä ennen Virransillan
taistelua 1808. ’ L. H-nen.

Koivisto (ruots. Björkö, vanhimmissa
lähteissä ..Berkö", on varmaankin alkuansa syntynyt
muin.-ruots. sanasta berk, birk = kauppa, ja siis
merkinnyt ..Kauppasaarta" ja viittaa paikan
ikivanhaan tärkeyteen kauppapaikkana). 1. K u n t a,
Viipurin 1.. Rannan kihlak..
Koiviston-Johanneksen nimismiesp.; käsittää rannikkoa ja
merensaa-ria Viipurinlahden suun eteläpuolella, K o i v i
s-tousalmen (vrt. t.) ympärillä; kirkolle
Viipurin kaupungista 49 km. Pinta-ala 304,9 km3, josta
viljeltyä maata 3,814 ha (1901). Manttaalimäärä
21,85. talonsavuja 764. torpansavuja 43 ja muita
savuja 693 (1907). 9.379 as. (1910), miltei kaikki
suomenkielisiä; 1,410 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona oli 511:llä, kulkuneuvot
303:11a (1901); koko väestö suuremmassa tai
vähemmässä määrin kalastajia, v. 1907 oli 220
varsinaista kalastajaperhettä, 311 venekuntaa
(pääasiallinen saalis silakoita n. 300.000 kg ja
kuoreita n. 150.000 kg yllämain. v.). — 683
hevosta ja 2,227 nautaa (1909). — Kansakouluja 16
(1912). — Kunnanlääkäri; apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: A. Mannisen saha
ja mylly (kirkolla), Maitoniemen saha ja mylly,
Kurkelan saha ja mylly sekä pari pienempää
vesimyllyä. — Historiallisia muistoja:
„Rippi-kivi" 1. „Alttarikivi" (Koivistousalmen ran-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0616.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free