- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1161-1162

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koivistonsalmi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1161

Koivistonsalmi—Koivu

1162

italia), jolla Kustaa III: n kerrotaan
sota-retkelliiän nauttineen herranelitoollista
venäläisten ahdistaessa: kultainen ehtoolliskalkki, jonka
Kustaa III lahjoitti kirkkoon muistoksi
pelastuksestaan vihollisten käsistä Koivistolla. —
Kirkonkylä Koivistonsalmen rannalla. — K:n
laivastoon kuuluu 185 purjelaivaa (ylit. 13,922
netto rek.-ton.) ja 5 höyrylaivaa (yht. 303 n.
r. t.). — 2. S e u r a k u n t a. keisarillinen.
Savonlinnan liiippak.. Viipurin rovastik.; alkujaan
Viipurin emäseurakuntaan kuulunut kappeli, pe
rustettu viimeistään 1500-luvun alkupuolella, oli
ainakin jo 1575 omana kirkkoherrakuntana:
K:sta on erotettu Seiskarin ja Lavansaaren
kappelit omiksi khrakunniksi. — Nykyinen kirkko
rakennettu harmaasta kivestä vv. 1900-1904. —
vrt. Karjala (kuva). L. B-ncn.

Koivistonsalmi, Suomenlahden itäpään
koillis-rannalla, Viipurinlahden suun eteläpuolella
kolmen suuremman saaren (Koivu-, Tiurin- ja
Pits-pansaaren) ja mantereen välissä, pituus n. 26
km ja suurin leveys n. 5 km: suurin syvyys
n. 40 m; pituussuunta luoteesta kaakkoon. Se
on luultavasti alkuaan muodostunut rakona
maa-kamaraan. siihen aikaan kuin Suomenlahden
syvänne syntyi. Sittemmin vuoriperä on
joutunut irtonaisten maalajien peittoon. K. on paras
satamapaikka Kronstatin-lahden läheisessä
ympäristössä ja sitä on jo ikivanhoista ajoista
alkaen siihen tarkoitukseen käytettykin. Jo
lähimmällä vuosisadalla ennen Viipurin linnan
perustamista mainitaan K. Karjalan satamana ja
kauppapaikkana, jossa hansakauppiaat kävivät
vilkkaan kauppaliikkeen kulkiessa Nevalle ja
Novgorodiin, ja jo keskiajalla vietiin K:sta
laiva-tarpeita. luultavasti laivapuita ja tervaa. Nyt on
K:ssa vilkas liikenne. Tulliasema luoteisosassa
ja satama. Suuria kyliä sekä mantereen (K:n
kirkonkylä) että saaren puolella. Säännöllinen
höyrylaivayhteys Viipuriin ja Pietariin. Paljon
viipurilaisten ja pietarilaisten huviloita pitkin
rantoja. Viipurin-Pietarin laivareitti kulkee K:n
kautta. — Syksyllä v. 1910 tehtiin salmessa,
etenkin Koiviston kirkonkylän lähistöllä, paljon
merimittauksia, tarkoituksella tehdä salmi vielä
oivallisemmaksi satamapaikaksi. On aikomus
rakentaa mainitun kirkonkylän läheiselle rannalle
m. m. noin ’/., km:iä pitkä aallonmurtaja, suuria
laivalaitureina y. m. s. J. E. K. <f L. E-nen.

Koiviston vapaaherrakunta. Kun Hans
Wachtmeister 1651 korotettiin
vapaaherrasää-tvyn, sai hän oikeuden kantaa arvonimeä
Koiviston vapaaherra Viipurin läänissä olevan
Koiviston pitäjän mukaan, jossa hän 1649 oli
saanut 129 taloa ’ 45 */a manttaalia) käsittävän
lahjoitusmaan Norrköpingin päätöksen ehdoilla.
Vaikka tämä alue ei ollut todellinen
vapaaherrakunta. kävi se kuitenkin sen nimellisenä,
ja vapaaherrakuntana se peruutettiin jo 1681.
Silloin siinä arvioitiin olevan 7Smanttaalia.

Koivu (Betnla), kasvisuku ßr/«(acc<E-heimi>ssa.
ii. 75 lajia \ksikotisia puita tai pensaita
pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä. Kukat
yksineu-voiset, norkoissa, hedekukkanorkot valmistuvat
kesän kuluessa aueten seuraavana keväänä,
jota-vastoin emikukkauorkot puhkeavat keväällä
silmusta. Sekä hede- että emikukkia aina kolme
ryhmässään varisevan suomun suojassa, heteitä
4. emissä 2 luottia, hedelmä yksisiemeninen, le-

i

a. Raudiis-k. l oksa. missit nuoria lehtiä, emi- ja
hedenork-koja. 2 hedekukkia. 3 sama ulkoapäin, t emikukat. 5 lehtiä
ja hedehnänorkkna kantava oksa, 6’,hedelmä. 7 suojtissuomu.

— B. Vaivais-k. 1 kääpiö-, i’ tavallisia oksia hede ja
eminorkkoineen, 3 lehti. 4 suojussuomu.

veästi kalvopalteiuen pähkylä. K:jeu rungoilla
korkkikerros muodostaa yhtenäisen, valkean,
joustavan peitteen muiden kuoriosien ympärille,
hil-seilleu varren paksutessa paperinohkaisiua levyinä.
Vasta vanhemmilla rungoilla on tavallinen
halkeileva kaarna. — Meillä on kaksi puumaista
lajia, r a u d u s-k. (B. verrucosa) ja h i e s-k.
(B. odorata), lukuisine muunnoksineen, sekä yksi
pensasmainen laji, vaivais-k. (B. nana).
Rau-dus-k:n lehdet ovat tavallisesti pitkäsuippoiset,
toiskertaan sahalaitaiset, nuoret oksat kaljut,
runsaasti nystypilkulliset. kalvopalteet
pähkylää tavallisesti 2-3 kertaa leveämmät;
hies-k: n lehdet taas ovat Iyhvtsuippoiset,
yhdenkertaisesi sahalaitaiset, nuoret oksat
hieno-karvaiset, nystermättömät tai harvaan
nvsty-pilkkuiset, pähkylän kalvopalle kapeampi kuin
edellisellä, pähkylän levyinen tai tätä n. kaksi
kertaa leveämpi. Näistä lajeista raudus-k.. joka
enemmän suosii kuivia mäkimaita ja kasvaa
hies-k:ua kookkaammaksi (n. 25 m:n korkuiset
lienevät meillä kaikkein korkeimpia. 3 m:n
ympärysmitta suurimpia), esiintyy yleisenä ja
met-säämuodostavana 63°:een pohj. lev. käyden
pohjoisempana harvinaisemmaksi, mutta edeten
kuitenkin 69°:een. — Hies-k„ joka suosii
kosteampia kasvupaikkoja, on yleinen koko maassa ja
muodostaa, kutistuen enemmän tai vähemmän
pensasmaiseksi (alalaji tortuosa), Lapin
tuntureilla. missä havupuut eivät enää menesty,
erityisen koivuvyöhykkeen (regio
subal-jiinaj omituisine aluskasvullisuuksineen,
ennenkuin varsinainen puuton tunturivyöhvke (regio
nl pinni, varvut kookkaimpina kasveina, alkaa.
Koivumetsien eteläraja Keski-Euroopassa on n.
45° pohj lev. — Vaivais-k. on matala (n. 80 cm
korkuinen i varpu tai pensas, jolla on kynnen
kokoiset, melkein pyöreät, lyhytruotiset lehdet ja
hyvin kapeasti kalvopalteiset pähkylät. On hyvin
yi ’inen Lapissa ja Pohjois-Suomessa, mutta
tavataan sitä harvemmassa kuta etelämmäksi tullaan
ja esiintyy 62° :n eteläpuolella vain
paikkapaikoin. vaikka kuitenkin tiheitä varvikkoja
muodostaen varsinkin turvesoilla: on Lounais-Suomessa
harvinainen, puuttuu Ahvenanmaalta. Käytetään
luutien tekoon. — Vaivais-k. oli yhdessä eri-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0617.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free