- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1163-1164

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koivistonsalmi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11(53

Koivu—Koivukoski

1164

miisten tunturikasvien kanssa ensimäisiä
kasveja, mitkä jääkauden maajään vetäytyessä
pohjoiseen vaelsivat uutisasukkaina maahamme.
Ilmaston vähitellen lauhtuessa saapuivat hies-k. ja
mänty ensimäisinä metsäämuodostavina puina.
— Hies- ja raudus-ktn mahla, jota meilläkin on
käytetty kevätjuomana, sisältää 1.4-1,» %
sokeria. mistä syystä siitä käymisen avulla voidaan
valmistaa viinintapaista juomaa.
Pohj.-ameriik-kalaisen B. lenlan ja li. nigran mahlasta
keitetään siirappia ja sokeria. J. 4.

iletsänh. Koivu on metsiemme lehtipuista
yleisin ja taloudellisesti tärkein. Metsätaloudessa
ei tehdä eroa raudus- ja hieskoivun välillä, ne
käyvät yhteisellä nimellä ..koivu" ja saavat
osakseen samat hoitotoimenpiteet. K. esiintyy
sekapuuna kaikkialla havumetsissämme, puhtaina
metsikköinä etupäässä kuloaloilla ja kaskimailla.
Suurimmat k.-metsät tavataan maamme itäosissa,
missä laajat alat havumetsiä ovat kaskenpolton
kautta muuttuneet koivikoiksi. Tulee toimeen
kaikenlaisella maaperällä suoriutuen olemassa
-olontaistelussa vielä metsärajallakin
Pohjois-Lapissa, mutta hyvin menestyäkseen ja
täysikel-|ioista puuta tuottaakseen se vaatii voimakasta,
lihavaa maata, jommoisia useat kaskimaat ovatkin.
K:n viihtymisen ensimäisenä ehtona on runsas
valonsaanti. Taajoissa, pimeissä havumetsissä se
kasvaa valosta taistellessaan usein tupsulatvaiseksi
..piiskapuuksi", joka tuulisäällä pieksee ympärillä
olevia havupuita turmellen niiden latvat.
Hy-villä kasvumailla k:n pituuskasvu taimi-iällä on
saugeu nopea, niistä syystä se runsaasti
esiintyessään saattaa havupuutaimistoissa käydä
vaaralliseksi kilpailijaksi ja on siis ajoissa vesottava
pois. ellei sitä tahdota säilyttää. — Täysin
itävää siementä k. kantaa jo n.20 v:n iällä.
Hakkuu-ikä on 50-80 v:n välillä; korkein ikä. minkä puu
terveenä pysyen saavuttaa, on n. 180 v.,
Keski-Euroopassa n. 120 v. — Koivumetsien
keinotekoinen perustaminen tulee meillä harvoin
kysymykseen ja ainoastaan seuduilla, missä
menekkisuh-teet ovat hyvät. Sopivin viljelystapa on kylvö.
Eduksi on repiä jonkinverran rikki maapeitettä,
ja jos kylvöalalla on risuja, niin ei ole haitaksi
polttaa ne ennen kylvön toimittamista, sillä
koivun siemen itää hyvin tuhassa. — Istutuksessa
käytetään tavallisesti metsästä tai hakkuualoilta
otettuja taimia. — K.-metsän luontainen
uudistus tapahtuu parhaiten jättämällä siemenpuita;
k. nimittäin tekee melkein poikkeuksetta joka
vuosi runsaasti siemeniä, ja ne lentävät hyvin.
Maata on valmistettava samaan tapaan kuin
kylvöäkin toimitettaessa. — Xuori k.-metsä on
kasvatettava taajana, jotta puut tulisivat
suorarunkoisiksi ja oksattomiksi. Apuharvennuksiin
ryhdytään metsikön ollessa 20-30 v:n ikäinen ja
toimitetaan niitä sitten n. joka 10 v:n kuluttua.
Yleensä on harvennettava runsaanlaisesti. —
Jos tahdotaan muuttaa nuori, kasvuisa koivikko
havumetsäksi, niin on sopivinta harventaa sitä ja
istuttaa kuusta alle; k:jen annetaan rauhassa
varttua edelleen, kunnes ne alkavat tehdä haittaa
kuusten latvuksille, jolloin ne hakataan pois.
Jos havumetsäksi muutettava k.-metsä on nuori,
mutta kitukasvuinen tai jo hakkuuiässä,
korjataan kelpaava puutavara ja loput poltetaan
kaskena, minkä jälkeen alalle hankitaan
havupuu-utiorenuos kvlvämällä tai istuttamalla. — K. on

jotenkin kestävä vahingoittumisia vastaan.
Myrskyt ja lumi sitä harvoin vahingoittavat, se
kun suurimman osan vuotta on lehdettömänä.
Kuivuudella ja hallalla ei myöskään ole
mainittavaa vaikutusta. Karja tekee vahinkoa syömällä
sen lehtiä ja hirvet puremalla ja katkomalla
nuoria puita. Hyönteisten aikaansaattamista
vahingoista k. toipuu tavallisesti hyvin pian, mutta
monet sienet turmelevat usein puun niin, että se
kelpaa ainoastaan polttoaineeksi.

K:n vastustuskvkyisyys tekee sen arvokkaaksi
aseeksi taistelussa metsien pahinta vihollista,
tulta vastaan. Rautateiden ja maanteiden
varsille, missä kulon irtipääsemisen vaara
kesäaikaan on suuri, sekä laajoille viljelyksen
alaisille kuloaloille on hyödyllistä istuttaa k:ja
estämään kulon leviämistä. — K:n puuaine on
valkeata t. kellanvalkeata, usein kauniin juovikasta,
rauduskoivulla sitkeämpää ja kovempaa kuin
hieskoivulla. Om. p. tuoreena 0,ao-l,o»,
ilmakuivana -0,7 7. Käytäntö on sangen monipuolinen:
huone- ja työkaluiksi, rihmarulliksi, bobbineiksi.
vaunujen rakennusaineeksi y. m. Erittäin
haluttua on kauneutensa ja lujuutensa tähden
visakoivu, josta valmistetaan etupäässä faneereja ja
koruesineitä. Laajimman käytäntönsä k. saa
meillä kuitenkin polttoaineena, sen polttoarvo
kun on suurempi kuin havupuiden. — Tuohta
käytetään kattamisaineena sekä kotiteollisuuden
tarpeisiin, parkitsemiseen, k.-öljyn valmistukseen
y. m., oksia luudaksiksi, lehdeksiksi y. m. —
Pitkillä matkoilla kohtaa k.-puiden uitto
voittamattomia vastuksia, sillä uppoamisprosentti on
sangen suuri; tästä syystä ei k:lla kaukaisilla
sydänmailla ole vielä nytkään arvoa, mutta
liike-seuduilla sen arvo ja samalla taloudellinen
merkitys on kasvanut nopeasti, ja näin käy
varmaankin vähitellen kaikkiallakin maassamme,
sitämukaa kuin menekkisuhteet liikeyliteyden ja
puutavarateollisuutemme kehittyessä parantuvat.
— Ulkomaille viedään k:ua pääasiallisesti
rihmarullina, halkoina ja keppeinä; näiden tavarain
yhteenlaskettu vientiarvo teki 1910 pyöreissä
luvuissa 8,5 milj. mk. L. I-o.

Koivu, rautatienasema (V 1.),
Kemin-Rova-niemen radalla, Tervolan ja Jaatilan asemien
välillä, 924 km Helsingistä, 49 km Rovaniemelle.

Koivuhiiri (Sminthus subtilis) on n. 65 mm
pitkä, häntä ruumista paljoa pitempi (n. 84 mm),
hyvin lyhytkarvainen. Ylähuuli on ehytlaitainen,
korvat karvaiset, poskihampaita yläleuassa
kummallakin puolella 4. Selkäpuoli punaisenruskea
tai kellanharmaa, keskellä pitkittäin tumma
juova, vatsapuoli vaaleankellanharmaa. K. on
itäinen muoto, joka elää Keski-Euroopan
itäosissa, Venäjällä ja Siperiassa, myös
Kaakkois-ja Etelä-Suomessa, mutta tavattu vain kerran
Ruotsissa (Skånessa). K. on vilkas ja vikkelä
eläin, liikkuu helposti pensaiden oksilla ja
kii-pee viljankorsillekin. Se elää koivumetsissä tai
näiden reunustamilla peltomailla, mielellään
veden läheisyydessä. Syö kasviaineita. P. B.

Koivukoski, voimakkain Sotkamon reitin
lasku-joen koskista, sijaitsee Kuurna- (1. Kallio-) ja
Ämmäkosken välillä; 445 m pitkä, putouskorkeus
4.7 m: keskiveden aikaan 9,149 hevosv. (korkean
veden aikaan 20,617 hevosv.). K:n, samoin kuin
Ämmäkoskenkin, sivulle on rakennettu kanava.

L. H-nen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0618.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free