- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1165-1166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koivulahti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

i i«5

Koivulahti—Kojo

1166

Koivulahti (ruots. Kveflaks). 1. Kunta
Vaasan 1., Korsholmau klilak.,
Mustasaaren-Koi-vulaliden nimismiesp.; kirkolta Vaasan
kaupunkiin 15 km, Petsmon lastauspaikalle n. 9 km ja
österluiukmou lastauspaikalle n. 11 km.
Pi,itä-ala 197,1 km-’, josta viljeltyä maata 3,38-1 lia
I1U01). Manttaalimäärä 33 maatilojen
lukumäärä 262. talonsavuja 260. torpansavuja 51 ja
muita savuja 301 (1907). 4,171 as. (1910), :niltei
kaikki ruotsinkielisiä; 746 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 381. ja
teollisuutta 117 (1901); kalastusta harjoitti v.
1907 15 venekuntaa (pääasiallinen saalis silakoita
n. 30,000 kg). 449 hevosta ja 1,684 nautaa (1909).
— Kansakouluja 5 (ruotsink.) (1911). —
Teollisuuslaitoksia: Petsmon höyrysaha. — 2.
Seurakunta. keisarillinen. Turun arkkihiippak.,
Vaasan alarovastik.; Mustasaareen kuulunut kappeli,
per. 1691. erotettiin eri pitäjäksi keis.
käskykirjeellä 2 p:ltä lielmik. 1857. Kirkko puinen,
rak. 1692, suurennettiin 1795. L. II-nen.

Koivulan kasvatuslaitos, Tuusulan pitäjässä,
n. 31/, km:n päässä Keravan rautatieasemalta,
on maamme vanhin, yksinomaan valtion
ylläpitämä kasvatuslaitos, toiminut v:sta 1891.
Laitokseen vastaanotetaan alaikäisiä 7-15 v:n iän
välillä olevia miespuolisia lainrikkojia. Sen
ohessa, jos tilaa laitoksessa on. otetaan
muitakin törkeääu pahantapaisuuteen itsensä
vika-päiksi tehneitä yllämainitun ikäisiä poikia.
Sijaa oli alkuaan varattu 70:lie kasvatille,
nykyään on tilaa 100:lle ja parhaillaan työn alla
olevien laajanpuoleisten korjausten ja
lisärakennuksien valmistuttua 120:lle oppilaalle. V. 1911
oli laitoksessa ollut kaikkiaan 683 oppilasta.
Laitoksella on 95,ha:n maatila (josta n. 35 ha
viljeltyä maata). Laitoksen kirjoissa pysyy
oppilas lS:nteen ikävuoteensa asti, mutta hyvää ja
vakavaa käytöstä osoittavat oppilaat pääsevät
laitoksesta aikaisemminkin. Poispääseville
toimitetaan mikäli mahdollista laitoksen puolesta
työpaikka. Kaikista laitoksesta poispäässeistä
oppilaista oli v:n 1910 lopussa n. 21 % langennut
rikokseen, josta seurasi vankeusrangaistus.

(M. S-o.)

Koivulumimittari ks. C h e i m a t o b i a b r
u-m a t a.

Koivuniemi (ruots. Björk udde n), Z.
Topeliuksen huvila östersundomin kappelissa, 2 penink.
Helsingistä, oli 1S79-98 runoilijavanhuksen
rauhaisa tyyssija hänen erottuaan yliopistosta.
Sijaiten mitä luonnonihanimmalla paikalla tuuhean

Koivuniemi.

Topeliuksen työhuone Koivuniemellä.

koivikon mäenrinteessä, allaan uinuvat salmet ja
lahdet, tämä paikka tyydytti runoilijan
luonnon-harrastuksia runsaassa määrin. Päärakennuksessa
oli 12 suurta, valoisaa huonetta, joista
runoilijalla omassa hallussaan oli kaksi etelän ja
lännen puolella olevaa alakerran huonetta. Toisessa
niistä oli kirjasto, toinen oli sekä työ- että
makuuhuone. Täällä Topelius parhaiten viihtyi
työpöytänsä ääressä häiriytymättä talitiaisten
alituisesta nakutuksesta ikkunalaudalla. K:ssä
runoilija kirjoitti m. m. teokset: „Talvi-iltain
tarinoita", „Tähtien turvatit", „Lukemisia
lapsille" (4 osaa), „Ljung", „Evankeliumi lapsille"
ja ..Lehtiä mietekirjastani". Täällä Topelius
vaipui viimeiseen lepoon 12 p. maalisk. 189S. V.
1900 huvila myytiin leskirouva I. Borgströmille.

Koivunpihka ks. Koivuterva.

Koivupyökki ks. Pyökki.

Koivuterva kuivatisiataan koivun tuohesta ja
kuoresta etenkin Venäjällä. Sihdillä katettu
tyhjä pata kaivetaan reunojaan myöten maahan
ja sen päälle asetetaan ylösalasin käännetty,
tuohen palasilla täytetty toinen pata. Tämän
ympärille sytytetään tuli jonka vaikutuksesta terva
valuu tyhjään pataan. K. on ruskeaa ja
sakeah-koa, sitä käytetään nahan voitelemiseen.
Hienommille nahkatavaroille käytetään k:sta
tislattua k o i v u ö 1 j y ä. J. .4 . IV.

Koivuvyöhyke ks. K o i v u.

Koivuöljy (oleum betulæ lentæ) tislataan
veden kera pohj.-amer. koivun Betula lentan
kuoresta; väritön, kellertävä, joskus (raudasta)
punertava öljy, joka pääasiallisesti sisältää
irotyli-salisylaattia (98 %) ja jota käytetään
tuoksu-aineena ja likööreihin.

Kojo, rälssitila Tammelan pitäjässä Koijoen
rannalla, 7 km Matkun rautatienasemalta,
käsittää nykyjään 4 tilaa, yhteensä 311/»
manttaalia, 5,300 ha (päätila 1’/,’ manttaalia, 1,720 ha).
Vapaaherra, soturi B. J. Hastfehr, sai
kuninkaalta 1785 lahjaksi Kojon kruununniityn, josta
niinmuodoin syntyi erityinen kartano; se oli
sitten useilla eri suvuilla kunnes joutui
kauppaneuvos Wahrenille. joka Kojoon yhdisti 7
talonpoikaistaloa saaden ne vielä senaatin päätöksellä
K:n kanssa yhdeksi tilaksi. Nykyjään omistaa
tilan „Kojon kartanon maanviljelys o.-y." —
Päärakennus n. v:lta 1870. — Erikoisesti
mainittakoon erinomaiset suoviljelykset. —
Teollisuuslaitoksia: meijeri; ennen puunjalostusteli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0619.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free