- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1167-1168

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koivulahti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1167

Kokaiini Kokemäenjoki

1168

d»s, jossa valmistettiin m. m. viskuukoneita ja
sikarilaatikoita. L. H-nen.

Kokaiini, koka-lehdistä (erythroxyion) saatu
kiteinen, hajuton ja väritön, karvaanmakuinen,
alkoholiin ja eetteriin helposti, veteen
vaikeammin liukeneva aine, joka pienissä annoksissa
vaikuttaa kiihottavasti hetkellisesti; suuremmat
annokset aikaansaavat sydiimenheikkoutta. voiden
johtaa kuolemaan. K:n väärinkäyttö, kokainism!,
vie varsin surkeaan tilaan, joka monessa
suhteessa muistuttaa morfinismia. Lääketieteessä
k:lla on suurin merkitys paikallisen
tunnottomuuden synnyttämisessä: tähän tarkoitukseen
käytetään 3-10 %:sta liuosta, jota erityisellä
ruiskulla ruiskutetaan opereerattavan kohdan
kudoksiin, jotka sitten muutamien minuuttien päästä
käyvät tunnottomiksi joksikin aikaa. (M. O-B.)

Kokan (Cli ok and), tärkeä kauppakaupunki
etelään Sir-Darjasta, Ferganan maakunnassa,
Venäjän Turkestanin kenraalikuvernementissa.
99.200 as. (1908). Vanha, komea kaaninpalatsi.
Silkin ja puuvillan viljelystä, eri
teollisuudenhaaroja. — K. oli ennen pääkaupunkina
samannimisessä kaanikunnassa, joka joutui Venäjälle
lopullisesti 1876. F. T.

Kokand ks. Kokan.

Kokardi (ransk. cocarde), maan
kansallis-väreistä muodostettu ruusuke, jota sotaväki ja
myös useat siviilivirkamiehet käyttävät
hatussaan tunnusmerkkinä.

Kokeellinen, koetta koskeva, kokeeseen
perustuva, kokeen avulla saatu, ks. Koe.

Kokemus on kaikki se, mitä ..koemme", eli
kaikki asiain välittömään vaarinottamiseen
perustuva tieto, erotukseksi ajattelemalla tahi
opetuksen kautta saadusta tiedosta. Ihminen ei voi
kumminkaan tyytyä ..puhtaaseen" eli paljaaseen
kokemukseen. koska se osoittaa hänelle ainoastaan
hajanaisia yksityisilmiöitä (vrt. Hume); hän
pakostakin, saatuaan kokemuksia, ajattelemalla
kehittää niitä ja tekee niiden johdosta
johtopäätöksiään, etsien niistä yhtenäisyyttä eli etsien
sitä pysyväistä olevaista, joka aiheuttaa nuo
vaihtelevat ilmiöt, sekä niitä yleisiä lakeja, jotka
ilmiöissä vallitsevat. Siten tietomme maailmasta
todenteossa perustuu kokemuksen ja ajattelun
yhteisvaikutukseen. Mutta sen välttämättömänä
edellytyksenä ja lähtökohtana on aina kokemus,
nim. joko ulkonainen kokemus, jolla ulkonaisten
aistien avulla saamme tiedon aistillisesta
ulkomaailmasta, tahi sisällinen kokemus, jolla
itse-tajunnassamme koemme sielunelämän tapahtumia.

Ihmisellä sanotaan olevan ..kokemusta" eli
..paljon kokemusta", jos hän on monipuolisesti
vaarinottanut (ja ymmärtäväisesti käsittänyt)
olioiden ja ihmisten ominaisuuksia. — K.
merkitsee myöskin yksityistä kokemuksesta saatua
tietoa. A. Gr.

Kokemusperäinen, kokemukseen perustuva. K.
on paljoa laajempi käsite kuin ..kokeellinen".
Kokeellista tietoa on ainoastaan se, minkä ihminen
on saavuttanut vaarinottamalla kokeita, joita hän
itse on tahallisesti järjestänyt (ks. Koe);
kokemusperäiseen tietoon kuuluu sitä paitsi vielä
kaikki se. minkä hän on huumannut
vaarinottamalla niitä lukemattomia luonnonilmiöitä, jotka
tapahtuvat itsestään. A. Gr.

Kokemustieteet (empiiriset 1.
induktiiviset tieteet), ne tieteet, jotka olennaisesti

johtuvat kokemuksesta. Tietomme maailmasta
johtuu todenteossa ki kemuksen ja ajattelun
yhteisvaikutuksesta (ks. Kokemus). Mutta koska
sen lähtökohtana ja välttämättömänä
edellytyksenä on kokemus, niin kaikki ne tieteet, jotka
väittävät jotakin tosiasiallisesta olevaisesta eli
selittävät maailman rakennetta ja siinä
vallitsevia lakeja, ovat katsottavat k:iksi; niiden
menettelytapa on pääasiassa kokemusperäinen eli in
duktiivinen (tämän sanan laajemmassa merkityk
sessä. ks. I ii il ii k t s i o n i). Ne nojautuvat joko
ulkonaiseen kokennikseeu I luonnontieteet) tchi
sisälliseen (sielutiede ja siihen liittyvät tiedon
alati. Ainoastaan ne tieteet, jotka eivät \äitä
mitään mistään tosiasiallisesta olevaisesta,
niinkuin matematiikka ja logiikka, saattavat
menetellä pääasiassa deduktiivisesti eli
järkeisjohtei-sesti (ks. Deduseerata: vrt. myöskin A
p r i o r i. E m p i r i s m i). A . Gr.

Kokemäenjoki, Kokemäenjoen vesistön
lasku-joki. 1. Vesialue. Vesistön pohjoinen haara
lähtee Livonlähteestä, Suomenselän ja
Hämeen-seliin kulmauksesta. Vesistöön kuuluu kolme
suurta järvialuetta: 1) Näsijärvi ja siihen
tulevat Ätsärin, Pihlajaveden ja Keuruun reitit:
2) idästä päin tulevat Längelmäen, Hauhon ja
Vanajaveden reitit; keskusjärvenä näille vesille
on Pyhäjärvi: 3) yhtyneitten vesien
alku-juoksuun liittyvät Kulovedessä pohjoisesta
tulevat Ikaalisten reitin vedet, joiden suurin järvi
on Kyrösjärvi; 4) varsinainen laskujoki
vastaanottaa etelästä päin vielä Loimijoen tuomat vedet.
(Eri reiteistä, niiden tärkeimmistä joista,
putouksista, tehdaslaitoksista tehdään selkoa
erikoisartikkeleissa.) K;n vesistöalue on toiseksi
suurin Suomen puolelta Pohjanlahteen laskevien
jokien vesialueista ja käsittää kaikkiaan 35,759
km1: toisten laskujen mukaan sen vesialue on
Harjavallankosken niskaan laskettuna
ainoastaan 25,800 knr. joista alueella olevien järvien
osalle tulee 3.440 km" 1. 13 %. Matka
järvialueen pohjoisimmasta sopukasta, Livonlähteestä.
mereen on 395 km. Lähde on 155 m:n
korkeudella. joten keskiputous koko matkalla, järvetkin
siilien luettuina, on 1 :2.548.

2 Laskujoki. Pyhäjärvestä virtaavat K;n
vesialueeseen yhtyneet vedet ensin länttä sitten
lounatta kohti muodostaen n. 4 penink:n pituisen
järvireitin (Kulovesi, Rautavesi. Liekovesi).
kunnes vihdoin alkaa varsinainen K. Liekovedestä: sen
korkeus on 06,119 m yi. merenp. ja matka sieltä
mereen on 121 km. joten keskikaltevuudeksi tulee
1:2.146. Alkumatkallaan (16 km:n taipaleella) K.
juoksee verrattain epätasaisten maiden halki
(keskikaltevuus 1:1.175). mutta saapuu pian pari
peninkulmaa pitkälle ja 6-7 km leveälle
Huittisten tasangolle, jossa se sitten juoksee n. 35
km:n pituisen matkan. Täällä K. saa
tärkeimmän lisä jokensa, Loimijoen (ks. t.), jonka
keskikaltevuus on ainoastaan 1:1.922, siis koko
joukon pienempi kuin ylisen K:n. Huittisista
eteenpäin K:n 011 murtauduttava useiden
soraharjujen ja kallioselänteiden läpi, jotka tekevät
sen juoksun mutkikkaaksi ja vuolaaksi. Täältä
alkaakin Kokemäen pitäjän alueella n. 70 km:n
päässä merestä joen virtavin osa: keskikaltevuus
tällä välillä on 1:1,711. mutta tämän välin
33 km pitkällä yläosalla, joka on Kokemäen ja
Harjavallan pitäjäin alueella ja päättyy Lam-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0620.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free