- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1169-1170

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokemäenjoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1169

Kokemäenjoki

1170

maisten 1. Pirilänkosken alla olevaan suvantoon,
on putous 38.U m ja keskikaltevuus siis 1:866:
Pirilänkosken alempi suvantovesi 011 ainoastaan
2,»o m yi. merenp. keskitason.

Seuraavasta taulukosta käy ilmi K:n
lasku-joen tärkeimmät kosket, niiden korkeus, voima
j. n. e. (Huom! Paitsi varsinaisen laskujoen
koskia, esitetään tässä myöskin lasku-uoman
järvireittiin kuuluvat Nokian- ja Vammaskosket,
joista edellinen sijaitsee heti Pyhäjärvestä
lähdettäessä ja jälkimäinen Rauta- ja Liekoveden
välissä.)

satamasta vesi juoksee pääasiallisesti kolmea
haaraa myöten merta kohti. Itäisin on Luusurin
(Luotseinmäen) juopa, keskimäinen
Kokemäen-saaren juopa ja läntisin Vähär,uiman juopa.
Piiäjuovat ovat syviä, n. l,s-3,s m, ja virtavia
ja niillä käy vilkas laiva-, vene- ja
tukinuitto-liike. Laivat käyttävät Luusurin juopaa, tukkeja
uitetaan Lanajuopaa pitkin. Suiston kasvaminen
käy hyvin nopeasti. Vielä 1300-luvun lopulla oli
silloinen Ulvilan kaupunki meren rannalla, siis
meri ulottui n. 18 km kauemmaksi sisämaahan
kuin nyt. Kun sodan aikana 1854-55 muut
väylät tukittiin, on senjiilkeen käytetty
yksinomaan Luusurin juopaa
laivaväylänä. Jossakin määrin laivaliikkeelle
sopiva K. on nykyään Ruskilan kylään
asti Nakkilassa. Mutauskust a n n ukset
maksavat vuosittain n. 13.000 mk.

J. K. B. y. m.
3. II i s t o r i a 1 1 i n e n merkitys.
K:n laakso on ympäröivän maakunnan,
Satakunnan, keskus ja sydän ja se
kulkuväylä, joka yhdistää meren rantamat
sisämaahan. Jos näyttääkin siltä, ettei
asutus ole suorastaan edennyt jokilaaksoa
myöten, vaan että on erottaminen kaksi
asutuskeskusta, toinen K:n
keskiseutu-villa ja toinen joen yläjuoksulla, joista
asutus sitten on eri suuntiin levinnyt,
mi kuitenkin joki ikimuistoisista ajoista
ollut paikkakunnan suurena kulkutienä.
Kun joen suupuoli myöhemmin on
melkoisesti mataloitunut ja kun meren
lahdelma ennen on ulottunut paljoa
syvem-mäs sisämaahan, voitiin silloin laivoilla
kulkea paljoa kauemmas sisämaahan kuin
nykyään. On seutähden lausuttu se
arvelu. että Birger jaarlin ristiretki
,.hämäläisten satamaan" tapahtui juuri näille
seuduille ja että jaarli täältä vesistöä
myöten teki ristiretkensä Hämeeseen.
Varmaa on. että kristinusko ensin on
vakaantunut K:n varrella olevissa seurakunnissa
ja sieltä sitten levinnyt. Aikaisin täällä
myöskin muodostui hallinnollinen keskus
ympäröivälle maakunnalle
(Kokemäenkartano). Kalastus joessa oli ennen aikaan
sangen tuottava, ja erittäinkin olivat sen
lohikalasi ukset, joissa Turun piispalla oli osansa,
tärkeät. Kun jokilaakso maanlaatuunsa nähden
on maanviljelykseen sopivimpia alueita Suomessa,

Pituus m. Piflouakorkeus m. [-Hevosvoima-mllllra keskiveden-] {+Hevosvoima- mllllra keski- veden+} aikana. Teollisuuslaitoksia
Nimi. Haha. Mylly. Muita teol|,
laitoksia.
Nokian- 1. Emäkoski 1,600 16,o 33,493 Paperi- ja selluloosa-
Vammas „ 350 0,o 1.416 tehdas: puuhiomo.
Kaukolan Tyrvään fiylän 550 240 1.. 1 1.2 1 Puutt. tiet. 1 Sähkövoima-asema.
Hartolan :S00 2 2 5,4*5 1 4
Kiikkapaan ., | 200 0,7 1,745 2
Mielaaniemen j
Meskalan 150 0,6 1.496
Kilpi 150 0,7 1.745 1
Talan 650 0,7 1,745
Pehulanhaara . . | 300 1,7 4,239 2 Sähkövoima-asema:
Aetsttnkoski . . j vülakehräämtt.
Peevolankoski. . 200 2.493 2
Meskalankoski 350 O o 5.485
Kiviniemen vuolle 250 Ö;; 1.496
Kankaanpililnkoski . 050 0,6 1.600
Kuljun „ 300 2,0 501 1 1
Haron 275 1,7 431 1
Ketolan „ 500 0,o 1.656
Soikan 450 0.S 2.208
Saukon 450 1.1 3.036
Toe „ 450 o,s 2.208
Harolan 550 1.1 3,036 1
Koisin 250 u 4.520 1
Pahringin 963 2 7 8.136 2
Pyhänkorvan „ 300 o’ö 1.808
Forsbynkari . . . 800 0.5 1.507
Naarankoski . . 500 0.6 1.808
Teikarin..... 250 0,8 2.411
Plymin „ . . . 700 0,6 1.808
Havingin .. . . . 1.300 3,5 10.547 3
Kreetaiankari . . . 600 1.1 3,315
Harjavallankoski. . 1,400 7,3 6,0 21.997 1 1
Pirilän _ . . 1.000 19.888 2
Rusketan „ . . 20 Oj. 1,507

— Huittisista saakka K. virtaa läpi vanhojen,
nykyään hyvin viljavien
suistomaamuodostuk-sien. Ruskelankosken alapuolella, 26 km päähän
joen suusta, tuntuvat meriveden korkeuden
vaihtelut. Virta pitää uomansa puhtaana pitkän
matkaa. Haistilan kohdalla on syvyys vähän yli
15 m. ja K:n pohja on keskimäärin 4 m
alempana kuin meren pohja suulahdessa. K:n
vesimäärä on matalan veden aikana 116 m3 sek:ssa.
keskiveden 226 m3 sek:ssa ja korkean veden
aikana 324 m3 sek:ssa. Erotus matalimman ja
korkeimman veden välillä on Porin kohdalla
ollut 2.4 m ja joen suussa 1,4 m. Jäidenlähtö
tapahtuu täällä keskimäärin 22 p. huhtik..
jäätyminen n. 26 p. marrask. Nykyinen suistomaa
alkaa Ulvilasta ja on n. 18 km pitkä,
pinta-alaltaan suunnilleen 40 km’. Friitalan kohdalla
K. ensi kerran haarautuu. Varsinainen
haarautuminen alkaa Porin edustalta, jossa joen
pääuoma muodostaa kaupungin sataman. Tämä
suisto on 9 km pitkä ja 2-3 km leveä. Porin

Näköala Tulkkilan Kuulummetta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0621.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free