- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1171-1172

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokemäenjoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1171

Kokemäenkartano—Kokemäki

1172

Pyhänkorvan koski KokemUen kirkon UthellU.

ja joki koskineen tarjoo niitä mukavimman
tilaisuuden teollisuuslaitosten perustamiseen, on
seutu aina ollut maamme parhaiten viljeltyjä ja
tiheimmin asuttuja. Peltoala jokilaaksossa,
Nakkilan. Kiukaisten. Harjavallan. Kokemäen,
Huittisten ja Kiikan pitäjissä, on nykyään
1,500-1,000 ha tuhatta asukasta kohti, joten
ainoastaan nuo vanhat kulttuuriseudut Turun
ympärillä ja Vaasan läänin viljaseudut ne voittavat.
Väentiheys mainituissa pitäjissä, paitsi
Kii-kassa. sekä lisäksi Tyrväällä ja Karkussa) on
26-21 asukasta neliökilometriä kohti, kuuluen
siten tässäkin suhteessa maalaiskuntiemme
ensi-mäisiin. Sahateollisuuden alalla on Pori Kotkan
rinnalla ensi sijassa koko Suomessa; muita
teollisuuslaitoksia on täällä konepajoja, villa- ja
puuvillatehtaita, puuhiomoita, viina- ja oluttehtaita,
Nokian paperitehdas joen yläpäässä, y. m.
[Achilles Wahlroos, „Kumo elfs utlopp nu och fordom"
(Fennia III) ; Emil Riihiaho ja Viljo Hornborg,
,,Havaintoja Kokemäenjoen varsilta" (,,Maant.
yhd:n aikakauskirja" 1011 > : J. W. Ruuth.
„Sata-kunnan asutusoloista keskiajalla" (..Hist. arkisto"
XV).] K. G.

Kokemäenkartano mainitaan asiakirjoissa
jo 1300-luvun keskivaiheilla, mutta on
todennäköisesti sitäkin vanhempi. Se näyttää jo
tähän aikaan olleen kuninkaankartano ja
Satakunnan. vieläpä Suupohjankin hallinnon keskus,
kunnes viimeksimainitun alueen hallinto
siirrettiin n. 1370 perustettuun Korsholmaan. Kartano
oli 1300-luvun keskivaiheilta alkaen satakunnan
vuotta Turun piispain hallussa ja läänitettiin
1465 kruununsa menettäneelle kuningas Kaarle
Knuutinpojalle sekä, tämän paria vuotta
myöhemmin uudestaan noustua valtaistuimelle, Eerik
Ak-selinpoika Tottille, jonka suvulta se taas siirtyi
Ruotsin valtionhoitajille Sten ja Svante Sturelle
ja Sten Sture nuoremmalle, ollen Svante Sturen
kuoltua vähän aikaa läänityksenä
valtakunnan-neuvos Ivar Flemingillä. Kristian II, tultuaan
Ruotsin valtaistuimelle, läänitti Kokemäen
kartanon Sten Sture nuoremman leskelle Kristiina
Gyllenstjernalle. mutta peruutti sen pian ja
antoi tunnetulle sotapäällikölleen Severin Norbylle,
jolta se tanskalaisten tultua maasta
karkoite-tuiksi taas joutui Ruotsin hallitsijalle. Tämän
jälkeen se oli läänitettynä Hoijan kreiville ja
myöhemmin Juhana herttualle, joka kuninkaaksi
tultuaan sen läänitti ensin puolisoilleen
Katariina Jagellonicalle ja Gunilla Bjelkelle sekä

Kokemäen Linnaluoto.

sittemmin pojalleen Juhanalle. Kaarle IX;n
aikana kartano oli Kustaa Aadolfilla; sen
myöhemmistä haltioista mainittakoon Jöns
Knuutin-poika Kurki (1635-50), Arvid Forbus (1650-651,
de la Gardie-suku aina vuoteen 1755, ja von
Knorring suku, joka sen mainittuna vuonna osti ja
omisti aina viime aikoihin saakka. Kartano,
joka sittemmin on ollut säteri, on yhteensä 9 7j
manttaalia lukuunottamatta alustiloja, joita
siihen on eri aikoina kuulunut eri tavalla.

Kartanon yhteydessä oli linna, jonka Albrekt
Mecklenburgilainen 12 p. heinäk. 1367
satakuntalaisten pyynnöstä määräsi hävitettäväksi. Sen
arvellaan sijainneen n. km:n verran nykyisiä
kartanorakennuksia lännempänä Forsbyn kylän
kohdalla Linnaluoto nimisellä Kokemäenjoen
saarella, joka alkuaan lienee ollut
koillispääs-tään mantereeseen yhtynyt niemeke. Täällä vielä
näkyvät jäännökset osoittavat linnan ottaneen
suunnikkaan muotoisen lounaasta koilliseen
ulottuvan alan, jonka koillispuolella on vallihauta
ja sen ulkopuolella maavalli. Paikalta on
kaivettaessa tavattu keskiaikaisia sekä
rakennus-jäännöksiä että esineitä. Jälkeen tämän linnan
hävittämisenkin on kartanossa ollut kivisiä
linnarakennuksia, ja mainitaanpa 1395 (Knuut
Bonpoika Gripin ja Jaakko Djeknin välillä
tehdyssä sopimuksessa Bo Joninpoika Gripin
pantti-lääneistä Suomessa) „Aboreh" niminen linna,
jonka on otaksuttu tarkoittavan Kokemäen linnaa.
Sekä nykyisten kartanorakennusten kohdalla
joenrannalla että joen saarilla vähän idempänä on
viime sataluvulle saakka kivisten
linnarakennus-ten raunioita säilynyt. Niinpä oli eräällä virran
ympäröimällä kalliolla lähellä rantaa
harmaakivi-nen torni, jonka neliönmuotoisen pohjan sivut
olivat n. kolme syltä pitkät. Tätä on kartanon
kartassa v:lta 1690 sanottu ..vankihuoneeksi", joka
on kallion sisään hakattu", ja myöhemmin
sitä on nimitetty „kistuksi" (kista = vankila).
Tornikalliolle vei rannalta holvattu kivisilta.
[J. A. Lindström, ..Kumo socken uti historiskt
hänseende" („Suomi" 1860) ; „Finlands
kultur-historia, Medeltiden" (siv. 217).] «/. Re.

Kokemäenkartanon lääni oli jo keskiajalla
pitkät ajat linnanlääninä ja uuden ajan alussa
v:een 1558 veronkantoalueena eli voutikuntana
käsittäen sekä keskiajalla että uudenajan alussa
koko Satakunnan, vrt. Kokemäenkartano.

Kokemäen linna ks. K o k e m ä e n kartano.

Kokemäki (ruots. Kumo). 1. Kunta
Turun ja Porin 1., Loimaan khlak.,
Kokemäen-Harjavallan nimismiesp., sijaitsee Kokemäenjoen
laaksossa 40-70 km joen suun yläpuolella;
kirkolle Kokemäen asemalta 1 km ja Peipohjan
asemalta 3 km. Pinta-ala 339.« km’, josta viljeltyä
maata 9.592 ha (1901); manttaalimäärä 111®/,,
talonsavuja 216, torpansavuja 246 ja muita sa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0622.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free