- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1173-1174

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokenhusen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

lna

Koken li usen —Koki lii valu

117-1



Kokemäen kirkonkyliä.

vnja 1.0S1 (1907). 7,729 as. (1910), joista O.s %
ruotsinkielisiä (1900); 1.472 ruokakuntaa (1901),
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
961. — 838 hevosta ja 3,109 nautaa (1909).
—Kansakouluja 12, yhteiskoulu, maamieskoulu ja
tietopuolinen meijerikoulu (1911). Kunnanlääkäri ja
apteekki; säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Kokemäen osuusmeijeri. Kokemäenkartanon,
Ris-teen ja Horellin meijerit. Potin ja Koisin sahat.
Potin ja Harolan myllyt. — Vanhoja kartanoita:
Kokemäenkartano, Malmi. Pirkkinäinen, Simula,
Vitikkala. Hyyti. Säteri y. m K. on
kauttaaltaan hedelmällistä tasankoa, jonka vuoksi viljelys
onkin siellä jo ikivanhoista ajoista kukoistanut.
Jo varhain K. oli maan huomattavimpia
paikkakuntia. siellä oli m. m. Tel jän kaupunki
(nykyisen Ylistaron kylän paikalla), joka Ulvilan
tultua kaupungiksi tosin menetti merkityksensä.
K. oli aikoinaan myös erittäin tärkeä
kauppapaikka. etenkin pirkkalaisten aikaan. — Jo
ennen historiallista aikaakin K. on ollut asuttua
seutua; siitä kertovat runsaat löydöt Häyhtiön
kivikautiselta asuinpaikalta y. m. paikoista sekä
lukuisat myöliäisemmän pronssikauden ja
erittäin rikkaat rautakauden löydöt. — Sen huoneen
ympärille, jossa Henrikki Pyhän kerrotaan
saarnanneen, on rakennettu tiilinen muistokappeli
(1857). -— Lähellä Kokemäenkartanoa sijaitsi
ennen linna (ks. Kokemäenkartano). — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Turun
arkkihiip-pak.. Porin ylärovastik.; mainitaan ensikerran
historiallisissa asiakirjoissa vasta 1324, vaikka
se todennäköisesti on vanhempi. Aikojen kuluessa
on K:stä eronnut lukuisa joukko eri pitäjiä, vielä
19:nnellä vuosis. Harjavalta. Nykyinen kirkko
rak. harmaasta kivestä 1786. laajennettu ja
perinpohjin korjattu 1886. [J. A. Lindström. ..Kumo
soeken uti historiskt hänseende" (Suomi, 18601;
V. Salminen, „Köyliön pitäjä"; K. Killinen,
..Kiinteitä muinaisjäännöksiä Loimijoen
kihlakunnassa" sivv. 63-71, 109-126 (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. 1T) ; ..Luettelo Suomen
muinaislinnoista" sivv. 9-12 (Suomen muinaisin.-yhd. aikak.
XII).] L. H-nen.

Kokenhusen [kökenhü-], vanha
paikkakunta ja linna Väinäjoen
rannalla Liivinmaalla: mainitaan usein
Ruotsin ja Puolan entisten sotien
aikoina.

Kokenilli (Coccus cacti)
liyöntei-uen kilpikir vojen (Coccidæ)
heimossa. On kotoisin Meksikosta ja
elää opuntiakaktuksilla, joista se

imee ravintoa. Lisääntyy nopeasti ja esiintyy
usein suunnattomin määrin. Naaras sisältää
punaista väriainetta, koken illia 1. karmiinia,
jota Ameriikassa kauan on käytetty
värjäystar-koitukseen. Myöhemmin on kokenillia alettu
viljellä vanhassakin maailmassa, esim. Espanjassa,
Algeriassa ja Kanarian saarilla, samaan
tarkoitukseen. XJ. S-s.

Koketti (ransk. coquet, femin. coquetlc, <
coq = kukko), toisen sukupuolen mielistelyä ja
ihailua tavoitteleva, kiemaileva: kiemaileva
nainen. — Koketeerata (ransk. coqueter),
kielilailla. koettaa miellyttää toista sukupuolta
käyttämällä apunaan suurempaa tai pienempää
huomiota herättäviä elkeitä.

Kokilli (ransk. coquille, < lat. "onchy’ li nm =
simpukka) on rautainen tahi metallikaava, johon
sula metalli valetaan. 1) Masuunin k:t ovat
litteitä, levymäisiä ja niin sovitetut, että kun
masuunista juokseva sula takkirauta tulee
ko-killirivin ensimäiseen k:iin ja tämä on
täyttynyt. niin se siitä juoksee seuraavaan j. n. e..
kunnes koko rivi on täynnä tahi rauta herennyt
juoksemasta. Valanteiden eli harkkojen paino
30-50 kg. 2) Valurautavalanteiden k:t
bessemer-, martin- ja upokasvaluteräs-laitoksissa
ovat tavallisesti neliskulmaisia, prismamaisia,
vähän suippenevia, jotta valanne helpommin
irtautuisi k:sta. K:t ovat vähän fosforia sisältävästä
hematiittitakkiraudasta. Vanhat k:t ovat
pitkittäin kahtia jaetut, että valanne saadaan hyvästi
pois. Pohja on joko irtonainen tahi yhteenvalettu.
Sivellään usein ennen valamista kalkki-,
savivedellä, tervalla y. m. Rauta t. teräs valetaan
k:iin joko ylhäältä suusta tahi alhaalta pohjasta.
Käytettäessä viimeksi mainittua n. s. nousevaa
valamistapaa valetaan tavallisesti yhfaikaa
useampaan samalla tasolla olevaan k:iin, joita
toisinaan vielä on muutamia päällekkäinkin.
Valanteiden paino 50-3.000 kg ja enemmänkin.

G. A. A.

Kokillivalu (ransk. coquille, < lat.
concliy-liuin = simpukka), esineiden valaminen raudasta
tahi muusta metallista tehtyihin valukaavoihin,
..kokilleihin". Tarkoitus kahtalainen: 1)
Valmistuskustannusten alentaminen, sillä valetun
esineen tarpeeksi jäähdyttyä voidaan se ottaa
kokil-lista pois ja tämä nopeasti uudestaan koota
seuraavaa valamista varten. Tämä valutapa soveltuu
etupäässä esineiden valamiseen helposti sulavista
metalleista ja seoksista, mutta sitä on lämpöasteen
suhteen tarpeellista varovaisuutta noudattaen
hyvällä menestyksellä kävtettv verrattiin ohut-

Kokenilli.
« koiras,
b naaras.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0623.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free