Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokenhusen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1175
sein;ii>teu takkirautaesineittenkin valamiseen.
2) Takki rautaesineitten karaiseminen. Kun sula
takkirauta nopeasti jäähtyy kokillia vastaan,
niin se voi karkentua, s. o. tulla valkoiseksi,
nimittäin jos sen kokoomus on sopiva ja kokilli
tarpeeksi paksu. Kun ei juuri milloinkaan
tahdota esinettä ylfyleensä karaistuksi, vaan
ainoastaan joku pinta siitä, niin on raudasta
ainoastaan se osa kaavasta, jonka kohdalta esine
tahdotaan saada kovaksi. Survinkoneiden osia,
kisku-tiepyöriä. valsseja y. m. valetaan
kokillikaavoi-hin. joista osa on raudasta, osa hiekasta
muodostettu. G. A. A.
Kokkapuomi ks. Liivaripuomi.
Kokkapuu, aluksen keulasta ulospistävä
vankka pyöröpuu keulapurjeita varten.
Kokkeli, alkuaan itäsuomalainen nimitys
sakealle piimälle, jota saadaan kermotusta
maidosta itsekseen hapattamalla ja pitämällä
lämpimässä uunissa („pirttiytetään" pirtin 1. tuvan
uunissa), jolloin hera piimineestä maidosta eroaa
sekä juustottunut hyytelö kitistyy
möylieämurui-seksi joukoksi. K.-piimää kootaan Itä-Suomessa
varastoon talviruuaksi (särpimeksi) ja juodaan
veteen sekoitettuna. F. -y. K.
Kokkelijyvät ks. A n a m i r t a.
Kokki. K:t (Coccaceæ) muodostavat
bakteeri-heimon. jonka jäsenet ovat pallonmuotoisia,
pitenemiskykyä vailla olevia soluja. Vapaiden
tai yhtymissä elävien solujen jakaantuminen
tapahtuu 1 :ssä. 2:ssa tai 3:ssa suunnassa.
Soiu-yhtymiä nimitetään niiden muodon mukaan
dipl o- 1. kaksoiskokeiksi, milloin kaksi
solua jää yhteen seuraavaan jakautumiseen, t e
t-r a kokeiksi, milloin yhtymät ovat
neliönmuotoisia, kuutiokokeiksi (Sareina.
Planosar-cina), milloin ovat
kuution-muotoisia. ketju kokeiksi
(Streptocoecusj, milloin ovat
helmikäädyn muotoisia. r
v-pälekokeiksi (Staphylocor-cus), milloin ovat
säännöttömissä tukoissa.
Kokko ks. Kotkat.
Kokko ks. Juhannus.
Hela valkea ja Helka
virret.
Kokko, Juhana (s. 18561.
kirjailija. Päästyään
seminaarista 1878 toiminut yli 30 vuotta
kansakoulunopettajana eri
paikoissa. etupäässä Oulun tienoilla,
ottaen vilkkaasti osaa
kunnalliseen elämään. Julkaissut
nimimerkillä ..Kyösti" kertomukset
..Kölliskö" (1887), „Räisäspoika"
1888) ja ..Kruunun metsissä"
(1891), joissa kaikissa
kuvaillaan kansan elämää Oulun
seuduilla todellisuuden mukaisesti.
Taiteellisessa suhteessa
ansiokkain on niistä viimemainittu
kertomus kruununtorpparien
oloista Iijoen varsilla. V. T.
Kokkola. 1. (ruots.
Gamlakarleby), merikaupunki
Keskipohjanmaalla. Vaasan
läänissä. 63c50’ pohj. lev.. 23°8’ it.
pit. Greenwichistä. — .As. kir-
ii 76
konkirjojen mukaan 3,718
henkeä, joista 675 ollut yli
5 vuotta kotoa poissa
(1910). Kotona olevista on
1.185 suomenkielisiä. -— K.
sijaitsee pari km merestä,
aivan maatuneen,
kaupunkilaisten huviloiden
reu-nustamasta Kaustarvikistä
(nyk. käyttämätön
Vanha-satama I sisään pistävän
Kokkolahdeu (josta
kaupungin suom. nimi)
rannalla. länsipuolella vähäistä jokea. ..Suntia". jota
myöten K:n perustamisen aikoina merialukset
nousivat kaupunkiin asti, mutta jota nykyään
ainoastaan ruoppaamalla (viimeksi 19101 voidaan pitää
kalastaja- ja moottoriveneillä kuljettavana.
Kaupungin lounaiskulmassa on mäki
„Skrambel-backan". muuten se on jokseenkin tasainen.
„Sun-tin" yli vie 3 puusiltaa sen itärannalla,
maaseurakunnan alueella. K:n ripeästi kasvavaan
etukau-punkiin ..Savelan puolelle" (suuri
radiaattorimei-jeri. nahka , tulitikku , pesulautatehdas).
Kaupungin omalla maalla, 5’, km luoteeseen, rautatiellä
siihen yhdistettynä, sijaitsee ulkosatama Y k
s-pihlaja, perust. 1880-luvulla (useita
teollisuuslaitoksia. huvila-asutus). — Uuden. 1908 vahv.
asemakaavan mukaan K. tulee saamaan
uudenaikaisen ulkomuodon. Jo rakennettu osa
kaupunkia. myös lännessä oleva kymmenkunta v.
vanha ..Uusi kaupunginosa", on suorakulmainen,
kadut kiveämättömät, rakennukset enimmäkseen
yksikerroksisia, puisia; sähkövalaistus; paraikaa
varustetaan kadut viemärijohdoilla. Huomattavia
rakennuksia: entinen koulu- ja synodaali-
Kokkolan asemakaava.
Kokkapuomi—Kokkola
Kokkolan vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
