- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1177-1178

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokkola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1177

Kokkola

117H

talo (rak. 1696), jonne on sijoitettu Renlundin
museo, Engelin piirustusten muk. rakennettu
raatihuone (1845). ruots. alkeiskoulun, suom.
yhteiskoulun talot, ruots. kansakoulun suuri,
uudenaikainen talo (maks. n. 130,000 mk., V. ja
I. Thomén piirust.) sekä kaupungin sähkö- ja
kylpylaitoksen komea rakennus (arvo 240,000
mk.. G. Strengellin piirust.); kirkko on
puinen. Vanha, 1813 rak. n. s. „lioosin talo"
sekä „0.-Y. Kokkolinna" ovat
huomattavimmat yksityisrakennukset. — Yleisiä puistoja:
Länsipuisto, „ Chydeniuksen puisto", missä V.
Runebergin muovailema, 1903 paljastettu Antti
Chydeniuksen pronssinen rintakuva, „IIollihaka"
..Suntin" vasenta rantaa vievine kävelyteineen
sekä ..Englantilainen puisto", jonka reunassa
olevassa rakennuksessa voitonmerkkinä säilytetään
Halkokarin kahakassa englantilaisilta valloitettu
liarkassi. Toreja: kaupungin keskustassa oleva
Kauppatori, sekä toistaiseksi urheilukenttänä
käytetty iso Rautatientori. Pääkatu: Isokatu.

K:n pääelinkeinon, kaupan perustana
on hyvä satama, tarmokas, kykenevä
liikemies-kunta (täältä polveutuvat m. m. suvut Donner,
Favorin, Finnilä, Forsén, Roos; kokkolalainen
oli myös K. H. Renlund) ja hyvät kulkuneuvot
(III luokan rautatieasema Oulun radan
varrella, henkilöliikenne-tulojensa puolesta 27 :s,
tavaraliikenne-tulojensa puolesta 23 :s Suomen
asemista, maanteitä pitkin rantaa, hyvin tärkeä
pitkin Vetelin jokilaaksoa Saarijärvelle ja
Lau-kaaseen). Kotimainen kauppa-alue käsittää
Pyhäjoen, Kalajoen. Lestijoen. Yetelinjoen sekä
Kruunukylänjoen laaksot melkein kokonaan. —
K:n satama. Ykspihlaja, samannimisen
lahden itärannalla, on paras Vaasan pohjoispuolella,
suojainen, paitsi osaksi luodepohjoisilta tuulilta,
joiden vaikutuksesta se on jäätön pitemmän
aikaa kuin etelämpänä oleva Uudenkaarlepyyn
satama ja jokseenkin yhtä kauan (yli 7 kk.)
kuin Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisen ja
Kristiinankaupungin satamat. Satamaan laskevat
pohjoisesta tulevat alukset Trullögrundin
luotsiaseman ohi, etelästä saapuvat Tankarin
majakan (luotsiasema) pohjoispuolitse 12 m
syvää, vain kerran suunnan muutosta vaativaa
(5 vakinaisetta vartiotta olevaa johtoloistoa)
väylää; sitäpaitsi 3 % m syvä saaristoväylä
Pietarsaareen. Satama-allas on 1 km pitkä,
’/, km leveä, 10 m syvä; hyvä ankkuripohja.
Salamalaitteet: 2 koi mi raiteista möljää,
joiden yhteenlaskettu laituripituus 720 m.
Ulomman syvyys 7 m, sisemmän 6% m. Satamassa
on 1,2 milj. l:n vetoinen paloöljysäiliö. Laiva-

Yleiskuva.

Osa kaupungin salmea.

liike Ykspihlajassa n. 247,000 rek. tonnia (1910),
koko tullipiirissä, johon lisäksi kuuluu Himangan
sekä Vetelin 1. Palojoen suussa olevan
Möllersvi-kin lastauspaikat, 250,180 rek. tonnia (1909). —
Ennen mahtavaa kauppalaivastoa edustaa
ainoastaan 65 rek. tonnin vetoinen höyry-alus,
joka ylläpitää säännöllistä yhteyttä Luulajan
kanssa, sekä 31 rek. tonnin vetoinen kaljaasi.
Vientitavaroista tärkeimmät: laukut, battensit
ja laudat 1.419.895 mk. (42,894 mJ), propsit ja
paperipuut 1.368.909 mk. (154.129 m3), muut
puutavarat 280,044 mk., puuhiilet 43,828 mk., liha
41.790 mk., nautakarja 34.170 mk., hevoset 31,150
mk., voi 20,495 mk.: vähemmän vietiin heinää
tervaa y. m., yhteensä viennin arvo 3.244.823 mk.
(1910);’tuonnin (jauhoja, viljaa y. m. 2,024,048
mk., kahvia, 393,396 mk., metallia ja
metalli-teoksia 326,876 mk., polttoöljyä 302,730 mk.,
vuotia 206,528 mk., kutomateollisuuden tuotteita
186,985 mk.) 5,794.271 mk. (sam. v.; kaikki tullia
lukuunottamatta). Tullitulot 764,835 mk. (1909),
Ykspihlajan satamamaksut 26,285 mk. (1910).
Suurimmat kauppaliikkeet: kauppaneuvos A.
Björklund sekä Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa r. !.
(11 haarakauppaa, myynti tiliv:na 1909-10
1milj. mk.). Englannilla, Ruotsilla, Tanskalla.
Norjalla, Alankomailla ja Espanjalla on K:ssa
sijaiskonsulit.

Teollisuus on viime vuosikymmeninä
ripeästi edistynyt. Suurimmat laitokset ovat:
,,Suomen köysitehdas o.-y." (valmistusarvo 355.000 mk..
1910), viinapolttimo (237.476 mk. sam. v.),
tls-lauslaitos (235,228 mk.), Friis veljesten
konepajat ja valimo Yrkspihlajassa, johon on
yhdistetty laivaveistämö (173,000 mk.), 2 höyrysahaa
(260.000 mk.), joista toinen (225.000 mk.)
Ykspihlajassa, olutpanimo (56,000 mk.), Pohjanmaan
myllynkivitehdas Ykspihlajassa. drittelitehdas,
2 tupakkatehdasta, sähkö- ja kylpylaitos y. m.

Kalavettään, jota on, paitsi kaupungin omilla
rannoilla, koko Kaustarvik sekä kalastusoikeus
Tankarin ja Kallan kalapaikoilla, eivät
kaupunkilaiset enää paljoakaan käytä. — Säästöpankki
(talletuksia ’508.480 mk. ~1910), Yhdyspankin,
Pohjoismaidenpankin, Uudenmaanpankin,
Vaasan-pankin sekä Kansallis-osakepankin
haarakonttorit.

Paitsi tavallisia kunnallis- y. m. s.
virastoja ja laitoksia on K:ssa tullikamari,
sananlennätinkonttori, 2 apteekkia, piiri- ja
kaupunginlääkäri, piirieläinlääkäri, Libeekin
sairaala. kuumetautisairaala, lastenkoti. -—
Puhelimella n. 250 tilaajaa. — Sivistys- ja oppi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0625.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free