- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1179-1180

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokkola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1179

Kokkola

11 SO

Renlundia museo

laitoksia: 5-luokkainen ruots. alkeiskoulu
141 opp. syyslukuk. 1911), jonka jatkona
3-luokk. kaupungin ylläpitämä yksityinen
yhteiskoulu (39 opp. syyslukuk. 1911), 8-luokkainen
yksityinen suom. yhteiskoulu (250 opp. 1911),
ruots. kansakoulu kaupungissa sekä suom.
kaupungissa ja Ykspihlajassa. ruots. sekä suom.
valmistava koulu, kaksikielinen käsityökoulu,
mei-jerikoylu. Keski pohjanmaan emäntäkoulu; K. H.
Renlundin lahjoituksilla perustettu K:n museo
(käsittää 40 taulua, m. m. Edelfeltin,
Holmbergin, Munsterhjelmin sekä joukon vanhoja
arvoesineitä) ; kirjasto (1,843 ruots., 500 suom.
kirjaa I, lukusali. Kolme kirjapainoa: sanomalehdet
„österbottningen" (2 kert. viikossa), „Kokkola"
(3), ..Keski pohjalainen" (3) sekä aikakauslehti
..Suomen hevosystävä". Yhdistyksiä:
kauppias-yhd., teollisuudenharjoittajain yhd.,
liikeapulais-yhd. ..Mercurius", „Keski-Pohjanmaan maanv.
seura", ..Svenska österbottens Norra Hippos"
■omistaa kilpa-ajoradan kaupungin ulkopuolella),
3 työväenyhdistystä, joista 1 Ykspihlajassa, 3
raittiusseuraa, eläinsuojelusyhd., „Gamlakarleby
segelförening", V. P. K., urheiluseura I. V. sekä
yhd. ,,De gamles hem".

Kaupungin talous. Paitsi 33 km"
maa-aluetta Kokkolan pitäjässä omistaa kaupunki
satama-alueen Himangalla sekä laajoja metsiä
Perhossa. Lahjoitusmaan arvo on 207,500 mk.,
kiin-teimistöjen 631,300 mk., koko kaupungin
omaisuus Smk. 1.041,466:25, ilman laajoja metsiä,
joita vielä ei ole arvioitu. Tulo- ja menoarvio
v:lie 1911 päättyy 349,878:50 mk:aan.
Suurimmat tuloerät: liikenne 53,000 mk., metsät 48,880
mk., kiinteimistöt 47,700 mk., sähkö- ja
kylpylaitos 46.200 mk., valtio-apu 10.751 mk.; taksoitus
43,000 mk. (talot ja tontit 275,300 mk., elinkeinot
ja liikkeet 1,061.800 mk., palkat ja eläkkeet
798,100 mk.). Menot: kansakoululaitos Smk.
52,652:50, sähkö- ja kylpylaitos 33,960 mk.

— Osuus anniskelu-yhtiön voittovaroista Smk.
39.931:06 (1910). Velka 198,000 mk., omiin
rahastoihin (1910). Kaupungin omistamia laitoksia:
kauppahallit, sähkö- ja kylpylaitos. Kaupungin
hoidettavina olevat rahastot 466,288 mk. (1909),
joista suurimmat: Libeckin sairaala-rahasto Smk.
241,783:47. Alfthanin lahjoitusr. Smk. 27,849:65,
K. H. Renlundin rahastot Smk. 19,522:66 (1909);
Klara Lindforsin lahj. r. Smk. 29,538:73 (1911).

— K:n vaakuna: palava, makaavassa asennossa
oleva tervatynnyri. — Kirkollisesti K.
on K:n maaseurakunnan kappeli v:sta 1896;

oma kappalainen 1862: kirkko puusta, rak.
1876-77; alttaritaulu, J. E. Lindhin maalaama
1819. on siirretty 1873 puretusta vanhasta
kirkosta. — Metodistiseurakunnalla oma
rukoushuone.

Historia. K:n perustamiskirja on päivätty
7 p. syysk. 1620. Alueeksi K:lle annettiin 8 */s
manttaalin suuruinen Ristirannan ja 2
manttaalin suuruinen Kuivakannan kylä, joka
viimemainittu kuitenkin 1693 peruutettiin.
Kauppa-alueeksi K:lle määrättiin Oulun etel. voutikunta,
joka jotenkin vastaa sen nykyistä kauppapiiriä.
-Mutta K:n kauppa ulottui sen lisäksi sisämaan
seutuihin Pohjois-IIämeeseen ja Pohjois-Savoon
vieläpä Karjalaan asti. Se kehittyikin pian
Pohjanmaan tärkeimmäksi tervakauppakaupungiksi,
vieden Ruotsiin n. ’/, koko Pohjanmaan
tervoista. Nälkävuosista sekä Ison vihan
hävityksistä K. toipui pian; muista onnettomuuksista
mainittakoon tulipalot, m. m. 1664, 1742, jolloin
suurin osa kaupunkia paloi poroksi, 1805 sekä
1860. V. 1751 oli K :ssa 978 as. Tärkeimmät
vientitavarat olivat tervan jälkeen alukset, laudat, voi,
tali. halot. — Uusi loistava jakso K:n
meriliikenteelle ja kaupalle alkoi 1765, jolloin K.
Vaasan ja Oulun kera, suureksi osaksi Antti
Chydeniuksen (K:n kirkkoherra 1770-1803) ansiosta
sai täydet tapuli-oikeudet. K:n kauppalaivasto
käsitti mahtavimmillaan ollessaan 1830 4.224
läs-tiä. 1. n. 18% koko Suomen kauppalaivastosta,
ollen lästilukunsa puolesta siis Suomen etevin
merenkulkukaupunki; merimiehiä siellä oli 455,
enemmän kuin missään muussa maamme
kaupungissa. Kaupungin asukasmäärä oli 1840
kohonnut 2,560 henkeen. — Samoinkuin muitten
Suomen merikaupunkien, kärsi K:nkin laivasto
Krimin sodan aikana suuria vaurioita, joko
välillisesti tai välittömästi, englantilaisten
kaap-pariliikkeestä. Sitävastoin torjuttiin onnellisesti
englantilaisten tänne, kuten muihin Pohjanlahden
kaupunkeihin tekemä ryöstö-yritys (ks.
Halko-karinkahakka). V. 1858 K:n
kauppalaivastosta oli jäljellä vain 1,037 lästiä. arvoltaan nyt
enää vasta 15 :s. Tästä häviöstä K:n merenkulku ja
kauppa ei voinut pitkiin aikoihin nousta, sillä
Saimaan kanava, Tampereen-Vaasan rata ja
yleensä Keski-Suomen liikenteen suuntautuminen
etelään päin vei K:lta sen laajat kauppa-alueet
sisämaassa. V. 1870 oli asukasluku alentunut,
ollen 1.977. Vasta 1880-luvulla, kun K. oli
liitetty Suomen rautatieverkkoon, kaupungille alkoi
uusi kehityskausi. Asukasmäärä kohosi jo v. 1890
2,302 henkeen. [Jae. Chydenius, „0m Gamle
Carleby" (1754; ur-i painos 1S84: myös suom.:
..Kokkolasta ymp-’i .stöineen"); C. W. Gyldén,
„Hist. och stat anteckningar Öfver Finlands
städer".] E. E. K.

2. Kokkolan maalaiskunta, Vaasan 1.,
Pietarsaaren khlak., Kokkola-Alavetelin
nimis-miesp.. kirkolta Kokkolan rautatienasemalle
km ja Ykspihlajan satamaan n. 6 km.
Pinta-ala 713,s kma, josta viljeltyä maata 5,150 ha
(1901). Manttaalimäärä 49.4sss, maatilojen
lukumäärä 388, talonsavuja 348, torpansavuja 35 ja
muita savuja 193 1907). 5,668 as. (1910), joista
94% ruotsinkielisiä (1900); 701 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti
339 ja teollisuutta 147 (1901) ; 1907 harjoitti
kalastusta 15 venekuntaa (pää-asiallinen saalis sila-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0626.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free