Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokkolanjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Kokkolanjoki—Kokonselkä
1182
koita n. 30,000 kg). 411 hevosta ja 2,405 lehmää
(1909). — Kansakouluja 5 (1911, kaikki
ruotsinkielisiä) ; meijerikoulu (Hakalahdessa).
Säästöpankki. Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri ja
nai katehdas Hakalahdessa, Lahnakosker.
vesi-saha ja jauhomylly (omist. C. J. Forsén),
Nord-ströin-veljesten höyrysaha, Finnilän jauhomylly.
— Historiallisista paikoista mainittakoon
Nuijasodan aikuinen Tarharannan taistelupaikka
kirkonkylän länsipuolella. — 3. K:n
maaseurakunta, konsistorillinen, Turun arkkihiippak.,
Kokkolan rovastik.; vanha emäseurakunta
katoliselta ajalta sai oman kappalaisen jo 1469,
mainitaan eri khrakuntana 1541; 19:nnellä vuosis.
ovat K:aan kuuluneet: Alaveteli, Veteli (Viiveteli),
Halsua. Perho ja Kaustinen sekä nykyjääukin
vielä Kokkolan kaupunki. Kirkko harmaasta
kivestä, rak. alkujaan n. 1466. lisää rakennettu
1709-10 ja 1786-89. [L. H. Sandelin,
„Arkeolo-gisk och historisk beskrifning öfver den
svensk-spräkiga delen af Pedersöre liiirad" sivv. 107-128
(Suom. muinaism.-yhd. aikak. XIV) ; Jacob
Chydenius, „Om Gamle Carleby" (17541 : J. Rundt,
„I Gamlakarleby landsförsamling gällande
stad-gar och författningar jämte en kort historik"
(1909).] L. H-nen.
Kokkolanjoki ks. Vetelinjoki.
Kokkolan rovastikunta käsittää
seurakunnat: Kruunukylä, Terijärvi, Kokkola
(kaupunki-ja maaseurak.), Alaveteli, Veteli, Halsua. Perho.
Kaustinen, Kälviä, Ullava, Lohtaja, Himanka,
Kannus, Toholampi ja Lestijärvi. Turun
arkkihiippakuntaa. L. H-nen.
Kokkolan tuomiokunta käsittää seuraavat
käräjäkunnat: 1. Lohtaja. Himanka, Kannus,
Toholampi ja Lestijärvi; 2. Kokkola, Alaveteli,
Kälviä ja Ullava; 3. Perho, Veteli, Halsua ja
Kaustinen; 4. Kruunukylä ja Terijärvi. Vaasan
hovioikeuden alainen. L. H-nen.
Kokkolan vapaaherrakunta. V. 1651
Kristiina kuningatar korotti veljesten Svante.
Pietari. Akseli, Juhana ja Kaarle (Kustaanpoikain)
Bauerin perilliset vapaaherrasäätyyn ja antoi
Pietari Banérin vanhimmalle pojalle Kustaa
Bané-rille Kokkolan kaupungin ja pitäjän
vapaaherrakunnaksi. Kaikki edellämainitut perilliset
saivat hänen ohellaan kantaa Kokkolan
vapaaherran nimeä. V. 1654 Pohjanmaan maakirjan
mukaan tämä vapaaherrakunta käsitti Hl1*/»
manttaalia. Se palautettiin kruunulle Kaarle
XI: n peruutuksessa. K. R. M.
Kokkoliitti. 1. Mineraali CaOMg, (Fe) 0.2Si0.,
joka kuuluu augiitti- tahi pyrokseeni-ryhmään.
ruohon-mustanvihreän värinen, rakeinen. — 2.
Pieniä pyöreitä kalkkilevyjä. joita voidaan
huomata 800-100 kertaisella suurennuksella merien
pohjamudassa. Myöskin menneiden aikakausien
valtamerien pohjamudassa ne olivat pääosana.
G. A. A.
Kokkovalkea ks. Juhannus, H e 1 a v a
1-kea ja Helkavirret.
Koko 1. formaatti. 1. Kirjan koko ja
muoto (pituus ja leveys). Eri k:t (folio,
neli-taitteinen 1. kvarto, kahdeksantaitteinen 1.
ok-taavo, kaksitoista-, kuusitoistataitteinen j. n. e.)
syntyvät siten, että paperiarkki taitetaan
määrättyyn lukuun lehtiä (kaksi, neljä, kahdeksan,
kaksitoista, kuusitoista). — 2. Kirjap., myös
kolumnin 1. sivun leveys ja korkeus.
Kokoaskel, mus., on välimatka kahden,
toisiaan asteikossa seuraavan sävelen välillä, joiden
keskikohdalle sopii kromaattisesti muunnettu
sävel askelta kahtia jakamaan. K:n vastakohtana
on ’/s-askel, joka esiintyy määräkohdalla
diatoni-sessa asteikossa (esim. e-f, h-c) ja
yksinomaisena muodostaa kromaattisen. — Tarkalleen nimi
tykset k. ja ’/..-askel vastaavat todellisuutta
ainoastaan n. s. tasavireisessä virityksessä.
Puhtaassa virityksessä on kokoaskelia kahta lajia:
laajempi ja niukempi (akustiset suhteet
8:9 ja 9:10); ’/j-askelia on vielä useampia eri
lajeja (vrt. Komma). I. K.
Kokoelmat. 1. ks. Museo ja
Kansallismuseo. — 2. Kouluissa erittäin luonnontiedon
ja maantiedon opetuksessa käytetty
opetusväli-neistö opetuksen havainnollistuttamiseksi. K:ien
tarkastuksesta määrätään 1872 v:n
koulujärjestyksen 72 §:ssä ja kansakouluntarkastajien
johtosäännössä 1 p:ltä kesäk. 1885 2 §. O. il-e.
Kokokesanto ks. Kesanto.
Kokokylpy ks. Kylvyt.
Kokoliitti (kookos, ks. t., ja kreik. lithos
-kivi), poltetusta kipsistä kookospähkinän kuituja
sideaineena käyttämällä valmistettuja peitelevyjä,
joita käytetään puuseinien vuoraamiseen. I.evvt
kiinnitetään naulaamalla; ollen huonosti
lämpöä johtavaa ainetta ne suojaavat alla olevaa
puurakennetta tulipalon sattuessa.
Kokonaisfideikomissi ks. S ä ä n t ö p e r i n t ö.
Kokonaisheijastus ks. Heijastuminen.
Kokonaisobjekti ks. Objekti.
Kokonaisperimys ks. Perimys.
Kokonaissuksessioni ks. Suksessioni.
Kokonaisteho, useampien kone-elimien tai
jonkun koneryhmän aikayksikössä yhteensä
suorittama työmäärä (ks. Teho).
Kokonaistuotto ks. Tuotto.
Kokonki ks. Kotelokoppa.
Kokonselkä. 1. Lähellä Viipuria oleva pieni
järvi, nimenä myös Kavantjärvi. vähävetisessä
reitissä, joka laskee Saimaan kanavan osana
olevaan Juustilan järveen. Tämä reitti sopii hyvästi
kanoottiurheilijalle. Jokimainen väylä
suikertelee, tästä järvestä laskien, edespäin, väliin
tyynenä. väliin virtavana, paikoittain
jylhänkolk-kojen seutujen läpi. K:n korkeus yli merenp. on
8,si m, pinta-ala 3.9» km3 ja ympärys 13,85 km.
— 2. Kokonselkä Säämingin pitäjässä, sanotaan
myös Kokonsaarenseläksi. Oikeastaan tämä nimi
on paikallisnimi eräälle niistä lukuisista selistä,
jotka sijaitsevat Kerimäen ja Puumalan välillä,
ja jota vesistöä joskus yhteisellä nimellä sanotaan
eteläiseksi Haukivedeksi, joskus taas
Pihlajavedeksi. Nykyään on kuitenkin alkuperäinen
paikallisnimi Kokonselkä tavallisesti annettu tälle
vesistölle (ks. esim. Suomen kartasto, painos 1910).
Varsinainen Kokonselkä eli Kokonsaarenselkä on
lähellä Sulkavan rajaa Kokonsaaren,
Tuohi-saaren ja Ahvionsaaren välillä 76 m yi. merenp.
On melkein mahdotonta määrätä sen suuruutta,
koska maa täällä on niin rikki pirstoutunutta
kuin tuskin missään muualla maailmassa ja selän
rajat siis kovin epämääräisiä. Yhtä vaikeata on
päättää suuremman Kokonselän suuruutta, koska
ei ole määrätty, mitkä pienemmät selät siihen
kuuluvat. Laajemmassa muodossaan se tulisi
olemaan noin 926 km5:n laajuinen ja ympärys
noin 587 km. Suurin svvvys lienee 45 m. Kaikki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
