- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1183-1184

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokkolanjoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1183

Kokonuotti—Kokous

1181

Savonlinnasta etelään kulkevat laivat käyttävät
tätä reittiä. J. E. R.

Kokonuotti 1. „varretou", mus., merkitään
pelkällä avoimella ..päällä", ilman „kaulaa" eli
vartta: C K :11a merkitään säveltä, jonka aika-I
arvo kestää ’ . tahdin alusta loppuun asti.
Keski-lau mensuraalinuottikirjoit uksessa merkittiin
k:n muodolla melkoista pienempää aikayksikköä
i ..semibrevis"). I. K.

Kokooja ks. Konduktori.

Kokoojalinssi ks. Linssi.

Kokoomushallitus on semmoinen hallitus,
jonka tarkoituksena on koota ja yhdistää eri
harrastuksia ja puolueita yhteiseen toimintaan.
K:ksi meillä Suomessa on nimenomaan sanottu
sitä hallitusta, joka muodostettiin kesällä 1908.
sen jälkeen kuin oli annettu ero neljälle
entisen n. s. ,,perustuslaillisen" hallituksen jäsenelle,
ja johon kuului kaikkien porvarillisten
puolueiden edustajia. Senaatin talousosaston
varapuheenjohtajana oli silloin Edv. Hjelt, mutta tämä k.
lakkasi jo kesällä 1909. jolloin ensin siinä olleet
perustuslaillisten puolueiden ja sitten syyskuussa,
myöskin vanhasuomalaisen puolueen jäsenet
Venäjän ministerineuvoston Suomen perustuslaillista
asemaa loukanneiden toimenpiteiden johdosta
näkivät itsensä pakotetuksi pyytämään eron
virastaan.

Kokoontumisvapaus, kansalaisten oikeus
edeltäpäin lupaa hankkimatta kokoontua
keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa
luvallisessa tarkoituksessa. Kokoontumisvapaus on
samaten kuin yhdistymis-, lausunto- ja
painovapaus nykyaikaisessa yhteiskunnassa tavattavia
yleisiä kansalaisoikeuksia. Sittenkuin Ranskassa
suuren vallankumouksen aikana osaksi
Englannista ja varsinkin Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloista tulleiden vaikutteiden johdosta vakaumus
yksilön oikeuksista valtiossa oli saanut
ulkonaisen ilmauksen ensin kuuluisassa ..ihmis- ja
kansalaisoikeuksien julistuksessa" elok. 26 p:ltä 1789
ja sitten pian toisiaan seuraavissa
valtiosäännöissä. on useiden valtioiden kirjoitettuihin
kons-titutsioneihin 19:nneltä vuosis. otettu yleisiä
kansalaisoikeuksia. m. m. yhdistymis- ja
kokoontumisvapautta turvaavia säännöksiä. Kaikkialla
missä kokoontumisvapaus on olemassa valvoo
kuitenkin valtiovalta, siihen nähden että tätä
oikeutta voidaan käyttää yleistä rauhaa ja
turvallisuutta häiritsevällä tavalla,
turvallisuus-politianäkökoktien myöntämissä rajoissa tämän
oikeuden käyttämistä. — Suomessa ei ole viime
aikoihin saakka ollut kokoontumisvapautta
turvaavaa perustuslakisäännöstä, mutta sellaisen
oikeuden olemassaoloa on kansalaisvapauteen
nojaavan valtiosääntömme luonteeseen katsoen
pidetty selviönä ja välillisesti lainsäätäjä on sen
tunnustanut säätäessään rangaistuksia
kokoontumisvapauden väärinkäytöstä (Rikoslain 16:9).
Elok. 20 p. 1906 annettiin perustuslainvoimainen
laki lausunto-, kokoontumis- ja y
h-d i s t y m i s v a p a u d e s t a, joka takaa Suomen
kansalaisille oikeuden edeltäpäin lupaa
hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä asioista
tai muussa luvallisessa tarkoituksessa. Tämän
oikeuden käyttämisestä on 20 p. helmik. 1907
annettu laki yleisistä kokouksista.
Sen mukaan saa Suomen kansalainen, joka on
hyvämaineinen eikä ole holhouksenalainen, sa-

moinkuin yhdistys toimeenpanna yleisen
kokouksen (vrt. Kokous), josta kuitenkin, jos se
aiotaan pitää yleisessä paikassa taivasalla,
samaten kuin julkisista juhlasaatoista ja kulkueista,
poliisiviranomaiselle on tehtävä ilmoitus, paitsi
milloin sellaisen kokouksen pitävät valitsijat
yleisistä vaaleista tai niissä valittujen
edusmiestensä kanssa neuvotellakseen tai se pidetään
oppikurssien tai esitelmäin kuulemista varten
opettavassa tarkoituksessa. Yleisessä
kokouksessa ei saa keskustella eikä tehdä päätöksiä,
ennenkuin on valittu puheenjohtaja, jonka tulee
ylläpitää järjestystä kokouksessa ja valvoa, ettei
puheissa eikä päätöksissä mitään lainvastaista
ilmene, sekä tarpeen tullen hajoittaa kokous,
mitkä tehtävät, siksi kunnes puheenjohtaja on
valittu, kuuluvat kokouksen toimeenpanijalle.
Ylemmällä poliisiviranomaisella tai hänen
lähettämällään alaisellaan virka- tai palvelusmiehellä
on oikeus olla yleisessä kokouksessa saapuvilla,
ja mainittu virkamies saa hajoittaa kokouksen,
jos yleisessä paikassa taivasalla pidetyssä
kokouksessa poliisiviranomaisen yleisen
turvallisuuden varalta antamia määräyksiä ei noudateta,
samoinkuin eräissä muissakin lain osoittamissa
tapauksissa. 1907 v:n lain säännöksiä yleisistä
kokouksista tarpeellisine
rangaistusmääräyksilleen ei saa soveltaa kokouksiin, jotka ovat laissa
talli asetuksissa taikka ennen lain julkaisemista
asianmukaisesti vahvistetuissa säännöissä
määrätyt tahi sallitut: tieteellisessä tai
kasvatusopillisessa tarkoituksessa oppilaitoksen tai
tieteellisen seuran huoneistossa pidettäviin
kokouksiin; jonkun maassa olevan kirkkovhdyskunnan
jäsenten hartauskokouksiin, eikä hääkulkueisiin
ja hautajaissaattoihin, jotapaitsi julkisten
huvien toimeenpanemisesta on pääasiallisesti
hallinnollisessa järjestyksessä erikseen säädetty.
Niinpä ovat raha-arpajaiset kokonaan kielletyt
ja tavara-arpajaisten toimeenpanemiseen on
lupa hankittava kenraalikuvernööriltä (Rikoslain
43:1.2: 12 p. helmik. 1900 annettu Keis. julist.
arpajaisten toimeenpanemisesta); julkisia
teat-terinäytäntöjä, konsertteja, kansanhuveja ja
muita sentapaisia julkisia näytäntöjä saa
toimeenpanna vain paikallisen poliisin luvalla (Keis.
aset. maalisk. 26 p:ltä 1903 luvan
myöntämisestä julkisten näytäntöjen toimeenpanemiseen).
Sitäpaitsi ei julkisia huveja saa panna toimeen
ennenkuin poliisiviranomaiselle on esitetty
selvitys siitä, että niistä säädetyt kehruuhuone-,
vaivais- ja työhuone- sekä leimamaksut ovat
asianmukaisesti suoritetut
(Valtiovaraintoimitus-kunuan kirje kuvernööreille marrask. 9 p:ltä
1897). vrt. Yhdistymisvapaus.

K. K-a.

Kokous on yksityinen ja järjestysvallan
silmälläpidosta vapaa, jos vain mieskohtaisesti
kutsutuilla tahi sellaisenaan kutsun saaneeseen
yhdistykseen kuuluvilla henkilöillä on siihen
pääsy; muunlaiset k:t ovat yleisiä (vrt.
Kokoontumisvapaus). Aivan erikoinen,
oikeudellisessa suhteessa tärkeä merkitys on
sellaisilla kokouksilla, joita jonkun julkis-tai
yksityisoikeudellisen yhteisön jäsenet tai edustajat
pitävät yhteisön asioiden käsittelyä varten
milloin laajemman, milloin rajoitetumman
oikeutuksen puitteissa. Sellaisia ovat
eduskunta-kokous, kirkolliskokous, kirkonko-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0628.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free