- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1187-1188

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kokouskone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1187

Kolb—Kolera

1188

Kolb [-lp]. Georg Friedrich (1808-84),
saks. kirjailija, sanomalehtimies ja politikko: oli
pormestarina Speierissä, kuu hänet 1S4S valittiin
Frankfurtin parlamenttiin, 1849 ja 1863-72
Baie-rin maapäivien, 1S68-69 tulliparlamentin
jäsenenä : julkaissut m. m. ..Geschiehte der
Menscli-heit und der Kultur" (1843), myöhemmin nimellä
..Kulturgeschichte der Menschheit" (1869-70),
..Handbucli iler vergleichenden Statistik" (1857).

J. F.

Kolbe, Hermann (1818-84), saks. kemisti,
tuli 1S51 Marburgin ja 1865 Leipzigin yliopiston
professoriksi. K :11a on merkillinen asema kemian
historiassa, ei ainoastaan tärkeiden tutkimusten
tekijänä orgaanisen ja teoreettisen kemian alalla,
vaan myöskin sentähden, että hän, pysyen
Berze-liuksen katsantokannassa, kiivaasti vastusti
uuden struktuurikemian käsitystä orgaanisten
aineiden sisällisestä rakenteesta, vaikkei hän siinä
onnistunut. Erittäin tärkeitä ovat olleet ne K:n
tutkimukset, jotka kohdistuvat orgaanisiin
radikaaleihin sekä orgaanisten happojen
elektrolyysiin ja niiden synteesiin. K. kuului aikansa
etevimpiin kemianopettajiin. V:sta 1870
kuolemaansa saakka hän oli aikakauskirjan „Journal
für praktische Chemie" toimittajana. Hänen
oppikirjoistaan ou huomattavin „Ausfiihrliches
Lehr-bucli der organischen Chemie" (1855-64).

Edv. Hj.

Kolberg 1. C o 1 b e r g, kaupunki preussil.
Kös-linin hallitusalueessa Pommerissa, 2 km
Itämerestä; 24,786 as. (1910). K:ssa on
Marieu-kirche (rak. 1258-1320), Fredrik Wilhelm III:n
kuvapatsas. Harjoitetaan teollisuutta (kone- ja
puutavaratehtaita) ja kauppaa, myös kalastusta;
merenkulku vähäpätöinen. — K. on suosittu
kylpypaikka. -— Perust. 10: imellä vuosis. Liittyi
hansaan 1284. Sitä on usein piiritetty (ranskalaiset
1807). Kaupunki ei ole enää linnoitettu. E. T.

Kolbjagit on Venäjän vanhimmissa
lakisään-nöksissä pari kertaa varjagien rinnalla
esiintyvän. etuoikeutetussa asemassa olevan
kansanluokan nimi. Nimi on sama kuin isl. satujen
mainitsemat k y 1 f i n g i t, jotka 9:nnen vuosis.
lopulla idästäpäin tulevina veronkantajina
liikkuivat Lapissa. Tavataanpa heitä
Konstantinopolissa asti (,,kulpinggoi"). K. olivat luultavasti
nekin skandinaavilaisia soturijoukkoja, ja nimi
syntynyt sanasta kolfr (vaaja) tai kylfa (nuija),
joten se siis on merkinnyt ..nuijamiehiä".
[Snellman (-Virkkunen), ..Itämeren suomalaiset
itsenäisyytensä aikana", sivv. 86-91.] K. G.
’ Kold, Kristen Mikkelsen (1816-70),
tansk. kansanopistomies. Alkoi kotiopettajana
ollessaan (1840) koota nuoria miehiä iltaisin
n. s. ,,tanskalaisiin kokouksiin", joissa luettiin,
laulettiin ja keskusteltiin. Kun hänen
kansalliset pyrkimyksensä sulkivat häneltä
virkamies-uran, lähti hän lähetyssaarnaaja Hassin
palvelijana Smyrnaan. josta 5 v:n perästä kuitenkin
palasi kotimaahansa. Oli 1848 vapaaehtoisena
sodassa. Toimi sitten kotiopettajana, kunnes
Grundtvigin avulla sai rakennetuksi Ryslingeen
kansanopiston, joka avattiin 1851. Sittemmin
opisto siirrettiin Dalbyhyn (1853) ja Dalumiin
(1862). Aluksi K. sai taistella sitkeää
välinpitämättömyyttä vastaan. V. 1863 hän alkoi pitää
kesäkoulua tytöille ja useimmat kansanopistot !
ryhtyivät noudattamaan hänen esimerkkiään. K:n

ansioksi on luettava kansanopiston
juurruttaminen kansaan. Hänen esimerkkinsä mukaan on
Tanskassa yleisenä tapana, että oppilaat asuvat
opistolla kuuluen ikäänkuin johtajan perheväkeen.
K. on myöskin vapaiden lastenkoulujen alkaja;
näitä kouluja on perustettu etenkin Fyenille.
[Fr. Nygaard, ..K. K., folkehojskolens
banebrv-der" (1895).]

Kolde, Theodor (s. 1850), luterilainen
jumaluusoppinut, opiskeli Breslaussa ja Leipzigissä,
tuli 1879 ylimääräiseksi kirkkohistorian
professoriksi Marburgiin, 1881 vakinaiseksi
Erlange-niin. Teoksia: ..Die deutsche
Augustinerkongre-gation und Johann v. Staupitz" (1879),
„Fried-rich der Weise und die Anfänge der
Reforma-tion" (1881), „Analecta lutherana. Briefe und
Aktenstücke zur Geschichte Luthers" (1883),
..Martin Luther. Eine Biographie" (2 nid. 1884-93,
suomeksi nimellä „Martti Luther"), „Die
Heils-armee nacli eigener Anschauung und nacli ihrén
Schriften" (1885), ..Andreas Althamer" (1895),
„Die kirehlichen Briiderschaften" (1895), ..Die
A ugsburgische Konfession (1896), ,,Edward
Irving" (1901). ..Der Katholizismus und das 20.
Jahrhundert" (1903), „P. Denifle. seine
Be-schimpfuug Luthers und der evangelischen
Kirche" (2:neu pain. 1904). A. J. Pii.

Kolding, satamakaupunki Tanskassa.
Jyllannin itärannikolla, Kolding-vuonon rannalla Vejlen
amtissa, Esbjerg-Fredericia-radan varrella. 13,451
as. (1906). Harjoittaa teollisuutta ja vilkasta
kauppaa. — Ulkopuolella on vanhan linnan,
Kol-dingshusin rauniot (museo). K:11a oli merkitystä
jo 1200-luvulla. On usein ollut sodan jaloissa,
1600-luvulla hävittivät sitä sekä saksalaiset että
ruotsalaiset. V. 1849 taistelivat tanskalaiset ja
slesvig-holsteinilaiset joukot K:n luona.
Edelliset joutuivat tappiolle. E. T.

Koleerinen, kiivasluonteinen. Muinaisaikaisen,
Hippokrateen perustaman ja Galenoksen
kehittämän opin mukaan k. temperamentti eli kiivas
luonteenlaatu johtuu siitä, että ruumiin nesteiden
sekoituksessa sappi (kholë) on tavallista
enemmän vallitsevana. Sielutieteellisesti voipi k:n
luonteen tunnusmerkiksi ehkä katsoa sitä, että
sieluntoiminnat tapahtuvat nopeasti ja
voimakkaasti. (vrt. Flegma, Flegmaattinen.)

A. Gr.

Kolehti (lat. cohPcta = kokoaminen),
vapaaehtoisten rahalahjojen kanto julkisten
jumalanpalvelusten aikana kirkollisia tarkoituksia
varten. Jerusalemin temppelissä oli „uhriarkku"
köyhille annettuja lahjoja varten. Juutalaisten
tapaa noudattaen alkoivat myös ensimäiset
kristityt jumalanpalveluksissaan kerätä rahalahjoja,
osaksi köyhille, osaksi ehtoollisaineksiin, osaksi
kirkonrakennuksiin j. n. e. Tämä vanha
kirkollinen tapa on meidän aikoihimme säilynyt.
Kolehtia on tavallisesti koottu kahdella
pitkävartisella haavilla, jota suntio ja joku muu
toimitsija virren aikana kuljettaa pitkin kirkon
käytäviä. Nykyään on kaupungeissa ja useissa
maalaisseurakunnissakin haavilla-käynti lakkautettu
ja sen sijaan käytetään oville asetettuja
kolehti-säiliöitä. — vrt. Koi lekta. E. K-a.

Kolelitiasis (cholelitiasis), sappikivitauti,
tau-dintila. jossa muodostuu kiviä sappirakossa.

Kolera (cholera asiatical on tarttuva tauti,
joka tavallisesti jo muutamia päiviä tartunnan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0630.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free