- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1189-1190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolera nostras ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ns;»

Kolera nostras

1190

saamisen jälkeen puhkeaa ilmi oksennuksilla ja
ripulilla. Yhä taajemmiksi käyvät ulostamiset
saavat kohta ohutta jauholientä muistuttavan,
värittömän ulkonäön, ja virtsan eritys taukoo
vähitellen kokonaan. Kovan voimattomuuden yhä
lisääntyessä esiintyy vaikeita kouristuksia
ruumiin lihaksissa, varsinkin pohkeissa. Silmät ja
posket vetäytyvät kuopalleen; ruumiin nesteiden
vähenemisestä iho menee ryppyihin ja käy
kylmäksi sydämen toiminnan heiketessä; sormien
päät ynnä huulet saavat sinertävän värin; ääni
muuttuu karheaksi ja soinnuttomaksi. Lopuksi
potilaan valtaa täydellinen välinpitämättömyys,
ja kuolema tapaa usein jo muutaman tunnin tai
vuorokauden kuluttua. Näin rajuna tautina k.
esiintyy enimmäkseen; on kuitenkin lievempiäkin
muotoja, joissa se saa hitaamman kulun ja
päät-lyy potilaan paranemiseen.

V. 1884 Robert Koch huomasi k:n tartunnan
levittäjäksi erään pilkunmuotcisen. n. s.
komma-basillin, jota nykyään yleensä sanotaan
ko-leravibrioniksi. Tämä pienoiseliö asustaa
koleraan sairastuneen henkilön suolissa, joista se
ulostusten kr-ra joutuu milloin minnekin
ympäristöön voiden siten helposti levitä likavesien
ynnä kaikenlaisten niillä tahraantuneiden
esineiden kautta. Iv., joka ou alkuisin Intiasta, on
varsinkin viime vuosikymmeninä useasti
vieraillut Euroopassa; ensimäisen kerran, mikäli
tiedetään, 1830, jolloin se pistäytyi meidänkin
maassamme; jo seur. v. Helsingin n. 10,000 asukkaasta
sairastui sinä kesänä 333 ja kuoli 107; tauti
kävi muissakin rannikkokaupungeissa, vieden
uhrikseen kaikkiaan n. 700 henkeä. Seur. vuosina
ja varsinkin 1S34. jolloin Ruotsi kärsi kovasti
koleran tuhoista. Suomi pääsi miltei pelkällä
säikähdyksellä ja sai sitten olla rauhassa v:een 1848
saakka: main. ja seur. v. esiintyi muutamia
k.-tapauksia Itä-Suomessa ja maan etelärannikolla.
Suomen vaikein k.-vuosi oli 1853. jolloin tauti
pääsi leviämään suureen osaan maatamme.
Kaikkiaan sairastui Suomessa main. v. yli 5.000
henkeä. joista noin puolet kuoli. Tämän jälkeen ei
meillä tiedetty k:sta juuri mitään ennenkuin
vuosina 1892-93. jolloin se taas rupesi
raivoamaan Venäjällä uhaten sieltäpäin meidänkin
maatamme. Sittemmin k. on silloin tällöin
kierrellyt Venäjällä ja joskus päässyt sieltä
pistäytymään Suomeenkin, mutta ei suuiemmassa
määrin leviämään. Siellä täällä esiintynyt k.-tapaus
on hetimiten joutunut tarkoituksenmukaisten
toimenpiteitten alaiseksi ja tartunnanvaara on
saatu torjutuksi.

Ammoisina aikoina, lääketieteen ollessa vielä
hyvin kehittymättömällä asteella, olivat arvelut
k:n luonteesta ja leviämistavoista kovin hämärät
ja ennakkoluulojen ja taikauskon hämmentämät.
ja toimenpiteet tuhoisan taudin torjumiseksi
sentakia vääriä ja tehottomia estämään taudin
levenemistä ja raivoa. Tosin oltiin jo pitkät ajat
oltu selvillä siitä, että jokin erityinen tartunta
on k:n levittäjänä, mutta vasta Kochin
yllämainittu keksintö loi valoa taudin salaiseen
leviämiseen. Kokemus, että k:u retkeilyt
seuraavat yleisen liikenteen teitä ja kulkuväyliä, on
neuvonut senmukaisiin toimenpiteisiin. Toiselta
puolen on pyritty estämään tautia maahan
pääsemästä: toiselta puolen on ollut silmämääränä
tehdä kerran jo ilmestynyt taudintapaus vaarat-

tomaksi ja siten ehkäistä tartunnan leviäminen.
Viime vuosis:n jälkipuoliskolla katsottiin
var-mimmaksi estää tautia maahan pääsemästä sillä
tavoin, että esim. k:n saastuttamasta maasta
tuleva laiva kaikkine väkineen pidätettiin
asianhaarain mukaan 5-8 päivää maihin pääsemästä,
kunnes luultiin olevan takeita siitä ettei
kenessäkään laivassa olijoista ollut k:aa, mikä siinä
ajassa jo olisi ehtinyt puhjeta selvästi näkyviin.
Tällainen karanteeni (ransk. sanasta quarantaine
= 40 päivää) eli eristäminen ja pidättäminen
tarkastuksen vuoksi teki kumminkin suurta
vahinkoa yleiselle liikenteelle ja vksityisille
matkustajille sekä kävi valtiolle kovin kalliiksi. Nyt
ei karanteenista enää kovin paljoa välitetä.
K :n maasta torjumiseksi pidetään sitävastoin
maan uhatulla rajalla tarkasti silmällä sitä,
että vähänkin epäiltävät taudintapaukset kohta
tulevat erityisen huolenpidon alaisiksi. Tässä
tarkoituksessa järjestetään enimmin uhatuille
paikoille varsinaiset k:n tarkastusasemat
lääkäreilleen ja sairasliuoneineen. Nämä asemat ovat
siten etuvartioina torjumassa väijyvän taudin
hyökkäyksiä. Tähän suuntaan on Suomessakin
viime aikoina toimittu, ja kokemus on
näyttänyt. että näin voidaan onnistua suojelemaan
maata. Uusi kolera-asetus, sen. päät. huhtik. 20
p:Itä 1909, antaa lääkintöhallitukselle entistään
suuremman ja vapaamman toimivallan;
lääkintöhallitus voi sen perusteella m. m. tarpeen
mukaan vaatia kuntia järjestämään jonkin sopivan
huoneen k.-tautisten sairaalaksi, jotta taudin
tartunta mitä pikimmin saataisiin ehkäistyksi.

K:n uhatessa tulee tämän lisäksi myös
jokaisen yksityisen olla varuillaan yhteistä vihollista
vastaan. Kokemus on näyttänyt, että
kaikenlaiset ruuansulatushäiriöt edistävät k:aan
sairastumista. On siitä syystä k.-aikoina elettävä
hyvin säännöllisesti ja vältettävä kaikkea, mikä
saattaa synnyttää tällaisia häiriöitä, siis esim.
liiallisia ja vaikeasti sulavia ruokia sekä
sopimattomia juomia, varsinkin sellaisia, mitkä ovat
omiansa synnyttämään ripulia. Ruokatarpeita,
mitkä, niinkuin verekset hedelmät, vihannekset
ynnä maito, saattavat olla k:n saastuttamat, on
ainoastaan keitettyinä nautittava. Sama koskee
tietenkin kaikkia aineita, jotka ovat kotoisin
paikkakunnilta, niissä k. on liikkeellä. Vesi,
joka mahdollisesti on tullut kosketukseen
taudin-tartunnau kanssa, on keitettävä, ennenkuin sitä
käytetään edes pesemiseen tahi muuhunkaan
tarpeeseen, jossa sitä tulee lähemmin käsitellä;
juomavesi ou k.-aikaan aina keitettävä, jollei
sitä oteta varmasti tartunnasta vapaasta
kaivosta, lähteestä tai muusta täysiä takeita
antavasta vedeunoutc paikasta. Kenen ei ole asia
k.-tautista hoitaa tai muuten pakko olla
tekemisessä hänen kanssaan, älköön tautiin
sairastuneen luona käykö. Kaikenlainen järkevä
varovaisuus on tarpeen, turha pelko sitävastoin vain
haitaksi. M. O-B.

Kolera nostrr\s (cholera . meidänkin
oloissamme kotoisena esiintyvä äkillinen, kovien
oksennusten ja ripulin seuraama, ankara vatsatauti,
jollainen varsinkin syyskesällä silloin tällöin
ilmenee, mutta eroaa todellisesta kolerasta siinä,
ettei ulostuksissa ole tuota tälle ominaista
ko-leravilirionia. Useimmiten kohtaa tauti lapsia
(ch. in fani um). (il. O-B.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0631.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free