Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolera nostras ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1191
Koleratyfoidi—Kolibrit
1192
Näköala Kolin huipulta.
Koleratyfoidi, lavantaudin kaltainen
kuume-taudintila myötäseuraavine
hermostonhäiriöi-neen. joka joskus liittyy koleraan.
Koleriini, ankara, koleraa muistuttava
vatsatauti, ks. Kolera nostras.
Kolesteatomi fcholesteatoma), muudan
koleste-riinia sisältävä kasvannaisentapainen.
Kolesteriini, n. s. sappirasva, sapessa, veressä,
aivokudoksessa yunä monessa muussa kudoksessa
ja ruumiinnesteessä tavattava rasvamainen,
väritön, hajuton ja mauton etylialkoholiin liukeneva,
mutta veteen liukenematon kiteinen alkoholi
CjjH.jOH. (il. O-B.)
Kolesystiitti fcholesystitis), sappirakon
tulehdus.
Kolguev
gu’-J, saari Pohjoisessa jäämeressä
n. 90 km Venäjän rannikosta, Tsesskaja-lahden
suussa, kuuluu Arkangelin kuvernementtiin,
3,496 knr. K. on aina roudassa olevaa kesällä
n. ’/3 m:iä syvälle sulaa tundraa, sää aina [-usvai-nen, ilmasto kolea, puroja runsaasti,
kasvullisuus köyhä. Lintuja sekä joki- ja merikaloja
sen sijaan tavattoman runsaasti, nisäkkäitä
(kettuja, jääkarhuja, mursuja) myös paljon; näitä
pyytämässä käy saarella vuosittain pari sataa
metsämiestä ja kalastajaa. Samojediasutus lienee
vakinainen. V. 1767 koetti K:lle joukko
raskolni-koita perustaa uutisasutuksen, mutta he kuolivat
kaikki tauteihin ja puutteeseen. E. E. K.
Koli (amer. suom., < engl. cole), hiili.
Koli ks. Kolli.
Koli, luonnonkauneudestaan kuulu vaara Juuan
pitäjässä, Pielisjärven länsirannalla, kuuluu
siihen muinaiseen jatulisaikaiseen vuorijonoon, josta
meidän päivinämme ainoastaan mitättömiä
jäännöksiä on jäljellä. Jono kulki kaakosta
luoteeseen, ja samaan suuntaan kulkee sen suurin ja
rapautumista vastaan vastustuskykyisin jäännös,
Kolivaara. K:n vuorilaji on hyvin kovaa
kvart-siittia. Korkeus 336 m yi. mereup. ja 242 m
yi. Pielisjärven. Metsättömältä laeltaan se
tar-joo mitä mahtavimman näköalan yli
ympäristön: lounaassa nähdään Herajärvi ja
loitompana Höytiäinen, pohjoisessa ja itäisillä
ilmansuunnilla Pielisen saarekkaat ulapat ja katse
häipyy lopulta silmänkantamattomiin. Venäjän
rajalle päin leveneviin metsiin. K:n harjalla
sijaitsee Matkailijayhdistyksen maja. Suomen
valtio on ostanut Kolivaaran ja siitä
muodostanut kruunun- tai tavallaan kansallispuiston.
Mukavin pääsy K:lle Vuonislahden asemalta
Nurmeksen radalta. J. E. R.
Koliambi ks. K h o 1 i a m b i.
Kolibrit (Trocliilidoe) muodostavat varsinkin
troopilliselle Ameriikalle omituisen n. 440 lajia
käsittävän
kirsku-linturyhmän. Pohjoiseen ulottuu
muutamien lajien
| leveneminen
Lab-radoriin, etelässä
Tulimaahan asti.
K. ovat yleensä
siromuotoisia,
erittäin kaunispukui-sia lintuja, joista
suurimmat ovat
pääskysen
kokoiset, pienimmät
tuskin kimalaisia
suuremmat. Naaras
on useimmiten
aivan toisenmuotoinen kuin koiras ja vaatimattomampi
puvultaan. Pää on pieni, siivet erinomaisen
pitkät ja pyrstö omituinen muutamine pitkine
sul-kineen, jalat kovin lyhyet. Nokka joskus
tavattoman pitkä, miten milloinkin
koukistunut, kieli samoin pitkä ja venyvä kuin
tikoilla, kaksihaarainen. Pääasiallisena ravintona
ovat pienet hyönteiset, mutta myöskin kukkien
mesi. jonka hankkimiseen pitkä nokka ja pitkä
kieli ovat hyvänä apuna. Lennossaan ne
muistuttavat suuressa määrin kiitäjäperhosia.
Nopeasti kukasta kukkaan lennellen ne
pysähtyvät äkkiä, ilmassa kukan edessä räpytellen,
tästä mettä imemään. Pesä rakennetaan
hienoista kasvien syistä ja karvoista oksahankaan.
I Siinä on tavallisesti vain 2 loistavan-valkoista
munaa. Nokan kaarevuuden mukaan k. jaetaan
Kalpanokka-kolibri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
