- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1193-1194

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koliikki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1193

Koliikki—Koljo

1194

Kolin kukkulat.

suoranokkaisiiu ja k ä y r ii nokka
i-s i i n. Huomattavimpia kolibrilajeja on
jamaikalainen nauha pyrstö (Aithurus polytmus),
jonka kaksi ulommaista pyrstösulkaa ovat noin
3 kertaa muuta ruumista pitemmät. Melkein koko
Etelä-Ameriikassa ja osassa Pohjois-Ameriikkaa
elää mång o-k. (Lampornis mango).
Chimbora-zolla, 4,000-5,000 m:n korkeudessa, tavataan
lvhyt-pyrstöinen Chimborazon k. (Polytmus
chimborazo). Kaikista pienimmät ovat m e d e n i m
i-jät (ilellisuginæ), joista pohjois-ameriikkalainen
Mellisuga colubris on vain 81/. cm pitkä.
Erittäin pitkänokkainen on Quiton ja Venezuelan
vuoristoissa tavattava k a 1 p a n o k k a-k.
(Doci-mastes ensifer). Linnun koko pituus on 17 cm,
josta nokka 8 cm. Loistavien väriensä vuoksi
k. ovat joutuneet muodin uhreiksi: naisten
hattujen koristeiksi. E. S.

Koliikki (colica), ähky, vatsapuru. suolissa
esiintyvä kouristuksentapainen kova puru.
jolloin ilman kovin täyttämissä ja pingoittamissa
suolissa esiintyy tavallistaan voimakkaammat
liikkeet (c. flatulenta). Nimitystä käytetään
myöskin samankaltaisten kipujen esiintymisestä
muissakin elimissä, esim. sappikiven-k. <c. liepatica),
emä-k. (c. uterina) y. m. (M. O-B.)

Kolikkoinmäki ks. Viipuri.

Kolimajärvi 1. K oi im a. Keiteleen jälkeen
suurin Viitasaaren reitin järvistä, Pihtiputaan
ja Viitasaaren pitäjien rajalla (suurin osa
edellisen alueella) : pituus n. 30 km, suurin leveys
n. 6 km, pinta-ala 107 kms ja suurin syvyys
n. 26 m; pinnan korkeus 111 m yi. merenp.
Järven luoteispäähän laskee luoteesta
Muurre-(1. Muuras-) järven-Alvajärven reitti ja
koillisesta Elämäjärven-Kortteisen-Saaninjärven reitti,
joiden molempien reittien vedet yhtyvät yhdeksi
laskujoeksi (Heinäjoki) ennen järveen tuloaan.
K:n kaakkoispään länsisyrjästä lähtee
moni-koskinen laskujoki. joka laskee Keiteleeseen
n. 5 km Viitasaaren kirkonkylän koillispuolella;

se alkaa kahdella niskahaaralla. joista läntistä
(Kärnäkosken haaraa) ei voi laskea, muuten on
joki venekulkukelpoinen; se tuo Keiteleeseen
keskiveden aikaan n. 16 m3 vettä sekunnissa ja
korkean veden vallitessa n. 65 m1. — K. on
saarekas ja hyvin kolkkorantainen; etelä- ja
pohjoisrannikot jokseenkin tiheään asuttuja. —
Näköalapaikoista Kolimajärven rannalla
mainittakoon itäpuolella olevat korkeat Kanalanmäet
ja luoteispäässä (Pihtiputaan kirkon
eteläpuolella) oleva n. 4 km:n pituinen kaunis harju,
..Pihtiputaan Punkaharju". h. H-nen.

Kolimakoski (1. Kolumakoski),
Pähkinä-saaren rauhankirjassa mainittu rajapaikka.
tarkoittanee Viitasaarella Ivolimajärvestä
Keiteleeseen laskevaa koskireittiä tai ehkä jotakin
yksityistä mainitun reitin koskista: K:n nimistä
koskea ei nykyjään siellä kuitenkaan ole
olemassa. L. H-nen.

Kolin (tsek. Kolin Xovy, saks. Xeu-Kolin),
Böömissä, Praagista 54 km itään oleva kaupunki,
jossa kesäk. 18 p. 1757 kreivi Daunin johtamat
itävaltalaiset (54.000) voittivat Fredrik Suuren
komentamat preussilaiset (33,000). Voittajain
mieshukka 15.o %. voitettujen 42,< fc; taktillinen
arvo 0,-e. -Iskm-.

Kolja (Gadus æglefinus) on pehmeäeväisiin
(Anacantliini) kuuluva, turskan-sukuinen
merikala. Pituus 50-60 cm, pohjoisissa merissä aina
90 c-m. paino 6-8 kg. Selkäpuoli ruskea, sivut
hopeanharmaat; sivuviivan seutu ja täplä
rintaevien välissä sekä ensimäinen selkäevä
mustah-kot. Tavataan runsaasti Pohjanmeressä.
Atlantin pohjoisosissa ja Jäämeressä, Itämeren
länsiosissa harvinainen. K:aa kalastetaan runsaasti
hyvänmakuisen ja terveellisen lihansa takia. Se
ei kuitenkaan ole kuivattuna yhtä arvokasta kuin
turskan liha. P. Ii.

Koljo, suom. myt., esiintyy nykyisessä
kielessä vain „suurta. jättiläismäistä" ihmistä tai
eläintä merkitsevänä, ja kansanmuistoissakin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0633.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free