- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1195-1196

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koliikki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1195

ivoljon virta—Koi lapsi

1196

tiima nimi elää vain eräissä paikallisissa
jiit-tiläistaruissa ja paikannimissä (esim.
Koljon-virta, Koljola j. n. e.). Sukukielten
todistuksen mukaan tässä nimessä kuitenkin piilee
vanha suomalais-ugrilainen manalanhaltian ja
taudinnostattajan nimi. Sana on vanhimpia
suo-malais-ugrilaisia uskontohistoriallisia muistoja;
jos se. niinkuin 011 mahdollista, on
indo-eurooppa-laista alkuperää, niin se 011 lainattu jo
ikivanhoina aikoina. [E. N. Setälä, ,,Finniseh-ugr.
Forschungen" XII 170-183.] E. N. S.

Koljonvirta yhdistää liveden ja Poroveden.
N. 2 km Iisalmen kirkolta pohjoiseen on K:n yli
maantiesilta Ouluun vievällä tiellä. Tämän luona
tapahtui kuuluisa taistelu lokak. 27 p. 1808.
Sandelsin johtamain suomalaisten (n. 1.200 miestä)
asema oli Iv:n luoteisrannalla, etujoukon
Kauppilan kylässä heti sillasta länteen. Venäläiset
(7.000 miestä) seisoivat Tutskovin johdolla
Iisalmella. Sovitun aselevon oli loppuminen kl. 1
päivällä. mutta venäläiset ryhtyivät hyökkäykseen
kl. 12 ja olivat jo valloittaneet sillan, kun
Sandels. joka taistelun alkaessa oli levollisesti
istunut päivällispöydässään, antoi käskyn
vastahyökkäykseen. Venäläiset työnnettiin nyt takaisin,
jolloin osa hukkui virtaan. Heikon asemansa
tähden Sandelsin kuitenkin täytyi taistelun jälkeen
jatkaa peräytvmistään. — Täällä kunnostautui
sotamies Bång (Runebergin Sven Tuuvan esikuva)
ja kaatui m. m. luutnantti Zidén sekä
venäläisten puolella kenraali, ruhtinas Dolgorukij.
Taistelu oli suomalaisten loistavimpia voittoja
sodassa; venäläiset menettivät kaikkiaan 11. 800
miestä, suomalaiset 312. Pölkkyniemeen (missä
Sandelsilla oli päämajansa) pystytettiin
myöhemmin kivinen patsas kaatuneitten
suomalaisten kunniaksi, ja K:n itärannalle on
Dolgo-rukijn muistoksi pystvtettv rautainen patsas.

G. R.

Kolkanlahti, maatila Saarijärven pitäjässä,
Karstulan tien varrella, lähellä Saarijärven
pohjoisinta lahdenperukkaa. 7 km kirkolta:
manttaalimäärä "’,„. pinta-ala 850 ha (josta viljeltyä
maata 85 ha). Vista 1895 alkaen kunnan
vaivaistalona. — Runoilija J. L. Runeberg oleskeli
siellä kotiopettajana 1823 (sam. v. hän oleskeli
myös saman tien varrella. 18 km kirkolta ole
vassa Kalmarin talossa). L. H-ncii.

Kolkanpää, Kaprion- ja Laukaanlahden
välisen Soikkulanniemen äärimäinen kärki Inkerissä,
tunnettu Lybeckerin surkean hätäisestä
laivoihin-noususta Inkerin retkellä 1708. Ehtiäkseen
luuloteltua suurta vihollisjoukkoa pakoon hän antoi
K:ssä teurastaa sotajoukkonsa kaikki 5,000
hevosta, jota paitsi Hannu Koijen 800 saksilaista
jäi venäläisten käsiin. P. T.

Kol-kansat 1. kolh-k. (< hind. kolalta
-„siantappaja"), laajemmassa merkityksessä k o
1-arjalaiset kansat, Etu-Intiassa,
eteläisissä sekä keskisissä vuori- ja metsäseuduissa
asustava, moneen pää- ja alaheimoon jakaantuva
kansakunta, sukuperältään tuntematon, osaksi
Etu-Intian arjalaisiin kansoihin sekoittunut.
K.-kansat ovat melkein läpeensä alhaisella
kehitysasteella, metsästys, maanviljelys ja karjanhoito
elinkeinoina; vaatetus sangen vähäinen:
lantio-riepu tai lehtikimppu, toisinaan vaippa. —
K.-kielille ominaista on m. m. suuri
muotorikkaus: ne ovat kaikki läheistä sukua toisil-

leen tutkimuksia: Thomsenin kirjoitus
aikakauskirjassa ..Oversigt over det Danske
videnskaber-nes selskabs forhandlinger" (1902) ; Konow,
..Mundas and Australiuns" sekä ..Linguistie
survey of India" (1906) ; Nottrott,
„Gramma-tik der Kolhsprache"). Kuitenkin lienee
pidettävä todistettuna, ettei niillä ole yhteyttä
Etelä-Austraalian kielten kanssa. Minkäänlaista
kirjallisuutta k :11a ei ole ollut; lauluja on säilynyt
vähän. — K.-kansoista ovat tärkeimmät:
Gond-wana-ylängöllä asuva mund a-k o 1 h. joka
fyy-sillisesti paljon muistuttaa arjalaisia,
samoinkuin heidän naapurinsa s a n t a 1. 1 a r k a-k o 1 h.
r a d s \v a r, k h a r w a r, d h a n g a r ja ho;
Madrasin piirissä asuva s a v a r a. Gujaratissa
koi. Mieltäkiinnittävimmät ovat
Nilgiri-vuoris-tossa asuvat badagar, kota sekä vars. t o d a
1. t u d a. joiden tavaton runsaskarvaisuus
erottaa heidät muista vuoristoheimoista;
Travan-eoressa asuva p u 1 a y a-heimo kuulunee myöskin
k.-kansoihin. Sitävastoin näihin joskus väärin
luetaan gond-, khond- ja oraon-kansat. E. E. K.

Kolkhis /-i’s], muinainen maakunta
Mustanmeren itärannikolla. Kaukasuksen eteläpuolella:
maakunnan läpi juoksee Phasis-joki (nyk. Rion).
Kreikkalaiset pitivät K:ta samana kuin tarujen
Aiaa; ks. Argo n a uttien retki.

Kolkka, seiväs, nuija; kolkka kalastus
= nuijakalastus 1. kalan tainnuttaminen iskemällä
läpinäkyvään kieräjäähän: kolkkapoika 1.
kolkkamies = oravan ampujan seuralainen, joka
puuhun lyömällä saattoi piilevän oravan
liikkeelle ja kokosi ammutut oravat: vasama, mela.
porkka, nuotta (muinoin Kokemäenjoella 15à20
syltä siulava, 5 à 6 kyynärää liinava poveton,
alavirtaan kulkeutuva uittoverkko. jonka
toisessa siulassa oli kuvaspuu, toisessa veneeseen
juokseva köysi vrt. Ajoverkko;
pohjanmaalaisten kulteiden ruots. nimi oli kolck) ;
lukon salpa. U. T. S.

Kolkkojärvi, järvi Rantasalmen pitäjän
lounaisosassa: pituus 14 km. suurin leveys n. 2 km.
pituussuunta luoteesta kaakkoon;
kaakkoispää-hän tulee vettä Alasesta. Putkijärven ja
Rappo-sen välityksellä, viimemainittu saa vielä lisävettä
etelästä päin Hirvijärvestä. Rannikot, etenkin
koillinen, tiheäänasuttua seutua. L. JI-nen.

Kollageenit, ne eläinruumiissa esiintyvät
aineet. joista muodostuu liimaa.

Kollanius /-’(’-/. \braham (k. 1667),
lain-suomentaja. oli Karkusta kotoisin, tuli 1643
Turussa maisteriksi ja ryhtyi pian tämän
jälkeen valmistamaan lainsuomennosta, joka 1648
oli valmiina ja annettiin Turun hovioikeuden
tarkastettavaksi. Tarkastusmiehet eivät
kuitenkaan olleet siihen tyytyväisiä, tekivätpä siitä
pilaakin, ja hipulta jäi suomennos, jonka
painatusta oli ajateltu, kokonaan unohdukseen. K. tuli
1650 hovioikeuden auskultantiksi ja sitten
ali-laamanniksi Karjalaan. On arveltu että eräs
nykyään Tukholman ktinink. kirjastossa
säilytetty lainsuomennos mahdollisesti olisi K:n
tekemä; sen kirjoitustavassa pistää silmään
kirjakielen tz: 11 merkitseminen /irf/i :11a (Ruohdhi, eikä
Ruotzi). mikä seikka voisi ehkä selittää
mainittua pilantekoa. [W. G. Lagus, „Om finska
lagöfversättningar". Bidrag t. känn. af Finl.
natur o. folk, 6.] K. G.

Kollapsi ks. Collapsus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0634.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free