- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1197-1198

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kollár ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kollår— Kollegiaalinen

1198

Kollår [kolàr], Jan (1793-1852), tsek.
runoilija. oli synnyltään slovaakki Pohjois-Unkarista.
Opiskellessaan 1817-19 Jenan yliopistossa ltän
tutustui saksalaisen nuorison kansallisiin
harrastuksiin, jotka varsinkin Wartburg-juhlassa
tulivat suurenmoisella tavalla ilmi. Nämä ja
slaavilaisia ihannoivan llerderin humaniteettiaatteet
innostuttivat K:n ajamaan yleisslaavilaisuuden
eli panslavismin asiaa. V. 1819 hän tuli
Budapestin protestanttisen, etupäässä slovaakkilaisen
seurakunnan papiksi ja julkaisi 1821 runoteok
seu „Slävy dcera" (..Slavan tytär", sana „släva"
on käytetty kaksimielisesti osoittamaan sekä
..slaavikuntaa" että ..kunniaa"). Tämän, paikoit
tain todellisella runollisella voimalla kirjoitetun
sonettikokoelman läpi käy surumielinen tunnelma
slaavikunnan menneisyyttä kuvailtaessa ja voi
makas kehoitus eri slaavilaisille kansoille yksi
mielisesti kannattamaan toinen toistansa.
Kirjalla on ollut suuri merkitys slaavilaisen
yhteys-aatteen levittäjänä, varsinkin tsekkiläisten ja
etelä slaavien keskuudessa. Y. 1849 K. kutsuttiin
hallituksen luottamusmiehenä Wieniin ja
nimitettiin slaavilaisen muinaishistorian professoriksi
Wienin yliopistoon. Hänen muista julkaisuistaan
mainittakoon kokoelma slovaakkilaisia
kansanlauluja ja varsinkin „über die literarisehe Wechsel
seitigkeit zwischen den versehiedenen Stämmen
und Mundarten der slavischen Nation" (1837).
jossa hän kehitteli etupäässä sivistykselliselle
pohjalle perustuvaa panslavismia esittäen lusto
riallisia oloja vähääkään käsittämättä eri slaavi
laisia kansoja vain muka saman kansakunnan
eri heimoina. J. J. il.

Kollataj ks. K o 1 1 o n t a j.

Kollateraalinen ilat. con = rinnalla, ja latrts
loltris = kylki). rinnakkain kulkeva: esim. k
1. ohellinen verisuoni, verisuonen sivuhaara, veri
suonenhaara, joka vie samaan kohtaan kuin
toinenkin samasta rungosta johtava, ja joka esim
toisen vikaantuessa saattaa tämän asemesta
välittää verenkiertoa kvsvmvkseualaisessa paikassa.

CJ/. O B.)

Kollatsioneerata lat. coIlä’tiö = vertailin.
verrata jäljennöskirjoitusta alkuperäiskappaleeseen.
— Kollatsioneeraus, kirjoituksen
alkuperäiskappaleen ja jäljennöksen tai kahden
jäljennöksen vertailu toisiinsa: painotuotteen
arkkien ja sivuluvun (kuvaliitteiden y. m. s.)
laskeminen täydellisten kappaleiden luvun
selville-saamiseksi.

Kollatsioni (lat. collä’tiö = vhteenasettaminen.
vertailtu, yksinkertainen, mutta samalla
juhlallinen ateria, varsinkin sellainen, joka syödään
illalla ja jonka kustannuksiin mukanaolijat
ottavat osaa.

Kolleega (lat. collifga), virkakumppani.
yleisesti käytetty eräiden oppikoulunopettajien nimi
tyksenä ilehtorin arvoa alempi), säilytetty myös
1872 v:n koulujärjestyksessä (§§ 8. 51, 68).
Kolleeganvirkoja on lyseoissa, tyttökouluissa,
valtion viisiluokkaisissa yhteiskouluissa sekä
muutamissa seminaareissa (harjoitusaineissa!.

Kolleegiumi ks. K o 11 e g i.

Kollege ks. College.

Kollegi 1. kollegio 1. kollegiumi (ks.
Collegium). 1. Luentokurssi, vrt.
Collegium. — 2. Opettajakunta. — 3. Sellainen
virasto. jossa jäsenet yhdessä ratkaisevat siinä

käytettävät asiat (vrt. Kollegiaalinen).
Erittäinkin tarkoitetaan meillä k:lla niitä
mainitulla tavoin järjestettyjä virastoja, jotka vai
tiohallintoa Ruotsin valtakunnassa varsinaisesti
järjestettäessä 1600-luvun alkupuolella ja osaksi
myöhemminkin asetettiin keskushallintoa varten,
1. n. s. valtakunnan-kollegeja (ruots.
rikskolle-ffierna), joiden merkitys valtiohallinnossa tuli
olemaan erittäin suuri. Eri hallinnonhaaroja
varten asetettiin eri kollegit, jotka yhteensä
tulivat pitämään huolta koko keskushallinnosta, niin
että jokainen hallinnollinen tehtävä (paitsi
kirkolliset ja myöhemmin myöskin yksinomaan
sotilaalliset 1. komentoasiat) kuului jonkun kollegin
virkapiiriin. K :ie:t tuli, kunkin kohdaltaan,
osak ■ e’isi virka-asteena käsitellä eräitä asioita,
osaksi ylempinä virastoina käytellä valitusasioita
ja valvoa alempien virkamiesten toimia, osaksi
tehdä hallitukselle tarpeellisia esityksiä sekä
antaa tietoja ja selvityksiä. Näin ollen ne
harjoittivat hallinto-oikeudellista lainkäyttöäkin,
muutamat varsin suuressa määrässä, mutta
sitäpaitsi jonkun verran lainkäyttöä myöskin
sellaisissa asioissa, joita pidettiin varsinaisina
oikeusasioina. K:ien päätöksiin voitiin hakea
muutosta kuninkaalta. Aluksi k:t olivat
läheisessä yhteydessä valtakunnanneuvoston kanssa
senkautta, että kunkin k:n esimiehenä oli yksi
valtakunnan viidestä korkeimmasta
virkamiehestä ja jäseninä lisäksi joitakin
valtakunnan-neuvoksia, mutta ennen pitkää ne irtautuivat
neuvostosta, ja 1720 v:n hallitusmuodossa
säädettiin. että vain kansliakollegin presidentin tuli
olla valtakunnanneuvos. Valtakunnassa tuli 1634
^ :n hallitusmuodon mukaan olla viisi
valta-kunnan-kollegia, nim. hovioikeus,
sotako 11 e g i, amiraliteettikollegi,
kanslia k o 11 e g i ja k a m a r i k o 1 1 e g i.
Sittemmin erotettiin viimeksimainitusta eri kollegeiksi
kauppakollegi, vuorikollegi,
valtiokonttori ja kamarire visioni (johon
myöhemmin yhdistettiin erityinen kamari- 1.
revi-sionioikeus). Vielä 1772 v:n hallitusmuodossa
luetellaan mainitut yhdeksän kollegia. joista
hovioikeus kuitenkaan ei enää ollut keskusvirasto
sittenkuin niitä oli perustettu useampia eri osiin
valtakuntaa. Kun Suomi erotettiin Ruotsista, jäi
meille ainoastaan hovioikeuksia. Muiden k:ien
tehtävät, mikäli ne pidettiin oikeusasiain
luontoisina, joutuivat hovioikeuksille ja muuten
hal-lituskonseljin v:sta 1816 senaatin)
talousosastolle. joka kuitenkin, päinvastoin kuin k:t,
yhdistää eri hallinnonhaarain johdon yhteen
virastoon ja antaa päätöksensä hallitsijan nimessä,
niin että niihin ei enää voi hakea muutosta.
Sittemmin on suuri osa entisille kollegeille
kuuluvia hallintotehtäviä siirretty 1800-luvulla
perustetuille keskusvirastoille, ylihallituksille.
Ruotsissa on joitakin näistä kollegeista vieläkin
olemassa. — Eri kollegeista tarkemmin ks.
asianomaisia hakusanoja. K. K-a. (K. J. 8.J

Kollegiaalinen 1. kolleginen (ks.
Kollegi) on virasto, kun sen jäsenet yhdessä
ratkaisevat siinä käsiteltävät asiat, tarvittaessa
äänestyksellä. Kollegijärjestelmän
vastakohtana on toimisto- 1. p ä ä 11 i k k ö j ä r j e
s-t e 1 m ä, jonka mukaan päällikkö yksin päättää
asiat. Edellinen takaa asiain käsittelylle
enemmän asiantuntemusta ja perusteellisuutta, mutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0635.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free