- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1201-1202

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kollektsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1201

Kollektsioni—Kollontaj

1202

liitoksella. — Kollektorilevyt, n. 6-10 mm
paksut, valetaan joko fosforipronssista renkaan
muotoon, josta ne levyiksi leikataan, tahi
vedetään kuparista. Levyt eristetään hyvin
toisistaan, jännityksen mukaan, 0,«-l m/m paksuilla
eristyslevyillä, joiksi käytetään etupäässä
kiille-liusketta (tahi micaniittia, kiiltopaperia
(press-pan), joskus myös asbestia). Levyt tehdään
akselia vastaan pyrstömäisesti leveneviksi ja
puristetaan rengasinutterilla ja sopivalla renkaalla
akselilla olevaan alustaan. Kollektori on tehtävä
siten, että sen voi irroittaa. Kupariharjoja
käytettäessä on kollektorin pituus oleva n. 3 cm
jokaista 100 amperia kohti; hiiliharjoille 1.5-2
kertaa se. Säteen suuntaan tehdään levyt korkeiksi,
että niitä voidaan useammin sorvata.
Moottoreissa virta johdetaan ulkoa harjojen kautta
kollektoriiu ja johtuu tämän levystä vastaaviin
kierrevyyhtiin induktorilla. I. K-nen.

Kollektsioni (lat. colléctio), kokoelma.

Kollenkymi ks. Paksusoppinen
solukko.

Kolli (ransk. colis t. coli, it. colli, monikko
sanasta collo = kaula, niska), hartioilla
kannettava mytty; tavaramytty, rahtitavara-,
matkus-tajatavarakappale. — Uroskissa.

Kollideerata (lat. colli’dere), törmätä yhteen.

Kollikvatsioni, kudosaineen hajaantuminen tai
..sulaminen" kudosnesteeseen, esim. k.-k u o I i o,
jossa kuoleutuneet osat näin sulaen hajaantuvat
ja häviävät.

Kollimatsioni ks. K o 1 1 i m a t s i o n i v i i v a.

Kollimatsioniviiva (lat. collimäre, vääristetty
sanasta collineäre = suunnata viivaa pitkin),
suora, joka kulmien mittaukseen käytetyssä
kaukoputkessa yhdistää objektiivin valo-opillisen
keskipisteen ja hiusristikon keskuspisteen. K:n
täytyy olla kohtisuorassa kaukoputken
vaakasuoraa rotatsioniakselia vastaan, muuten koneessa
on kollimatsionivirhe (1.
kollimatsioni). Mahdollisen virheen olemassaoloa
tutkitaan siten, että tähdätään koneella etäistä
esinettä kohti ja kun tähtäyskoje on käännetty,
niin että sen tapit vaihtuvat laakereissa,
kierretään se uudelleen esineeseen päin. Jos tämä nyt
jälleen näkyy hiusristikon pystysuoralla langalla,
niin k. (tähtäysviiva) on kohtisuorassa
rotatsioniakselia vastaan, muussa tapauksessa koneessa on
kollimatsionivirhe, jota voidaan korjata
siirtämällä hiusristikon kehystä ruuvien avulla
vaakasuorassa ja pystysuorassa suunnassa. U. S:n.

Kollimatsionivirhe ks.
Kollimatsioniviiva.

Kollisioni (< lat. colli’dere = törmätä yhteen),
yhteentörmäys; yhteensattuma. Velvollisuuksien
k., velvollisuuksien ristiriita.

Kollmann, Julius (s. 1834), saks. anatomi,
oli professorina ensin Miinchenissä, sitten
Baselissa. K. on tunnettu tutkimuksistaan
hampaitten kehityksestä ynnä sidekudoksesta sekä
varsinkin eurooppalaisten rotujen rotuanatomiaa
koskevista julkaisuistaan, „Les races de 1’Europe et
la composition des peuples" (1881), ..Plastiselle
Anatomie des menschlichen Körpers" (1886 ja
1901), „Lehrbuch der Entwickelungsgeschichte
des Menschen" (1898), „Handatlas der
Entwickelungsgeschichte des Menschen" (1907). il. O-B.

Kollodiini (k a s v i 1 i i m a), liisterimäinen
aine, jota käytetään vedellä laimennettuna lii-

maukseen ja apreteeraukseen. K.-liima kestää
pahenematta, on hiukan alkaalista ja lienee
kemiallisessa suhteessa samaa kuin tärkkelysliima.
K:n tapainen liisteri on esim. n. s. apparitiini,
jota saadaan keittämällä 16 osaa vehnä- tai
perunatärkkelystä 76 osassa vettä ja sekoittamalla
siihen 8 osaa natronlipeää (25° 13). S. V. n.

Kollodiumi (kreik. kollö’dcs = liimamainen).
nitroselluloosan, eetterin ja alkoholin seos
(tavallisesti 1 osa nitroselluloosaa, 35 dl eetteriä, 5 dl
alkoholia); väritön, himmeä, siirappimainen neste.
K:ia käytetään pienempiin haavoihin; kun sitä
sivellään haavojen pinnalle, haihtuu eetteri ja
alkoholi ja jäljelle jää tiivis, ohut kalvo, joka estää
lian y. m. pääsyn. Usein sovitetaan kuitenkin
haavojen päälle ensin pumpulia y. m. s., joka
sitten sivellään k :11a, kun k. näet suoraan
haavaan päästessään tuottaa kipuja. Kollodiumi in
lisätään useimmiten hiukan risiiniöljyä, jotta se
tulisi sitkeämmäksi. — Valokuvauksessa k :11a on
suuri käytäntö lasisten valokuvauslevyjen
päällystämisessä (ks. Valokuvaus). S. V. 11.

Kollodiumpaperi, valokuvauksessa käytetty
kloorihopeakollodiumpaperi (ks. Valokuvaus).

Kolloidi-aineet (kreik. kolia = liima, ja eidos
= muoto), suurimolekvlisiä, kiteytymättömiä
aineita, jotka eivät liuetessaan synnytä
varsinaisia, vaan n. s. kolloidaalisia liuoksia. V. 1850
Graham jakoi liukenevat aineet
kristalloi-d e i h i n, jotka tunkeutuvat eli diffundeeraavat
eläinkalvojen ja pergamentin läpi, sekä
kolloi-d e i h i n, jotka eivät kykene mainitulla tavalla
diffundeeraamaan. Myöhemmät tutkimukset ovat
kuitenkin näyttäneet, että kolloidiaineetkin kyllä
diffundeeraavat, vaikkakin paljoa hitaammin. —
Kolloidit jaetaan
suspensionikolloidei-h i n ja e m u 1 s i o n i k o 11 o i d e i h i n.
Edelliset suhtautuvat kuten nesteisiin hyvin hienoon
tilaan sekoittuneet aineet niinkuin esim. veteen
sekoittunut savi — vaikkakin hiukkaset ovat
niin pieniä, ettei niitä voi nähdä. Näihin
k.-aineisiin kuuluvat esim. mastiksi, n. s.
kolloidaaliset metallit ja monet väriaineet.
Emulsioni-kolloidiaineet syntyvät, kun orgaanisen aineen
molekylin suuruus nousee määrätyn rajan yli.
Kuta suuremmaksi molekylipaino tulee, sitä
kyvykkäämmäksi tulee aine muodostamaan
mole-kylikomplekseja, ja diffusionikyky tietysti
silloin vähenee. Kristalloidien ja
emulsionikolloidi-aineiden välille ei voida vetää jyrkkää rajaa.
— Emulsionikolloidit ovat hyvin tavallisia aineita
elimistössä. Näitä ovat esim. dekstriini ja kumi,
tärkkelys, peptonit ja munanvalkuainen. Suuri
fysiologinen merkitys on kolloidaalisten liuosten
ominaisuudella menettää luonteensa eli
denaturoitua" korkean ja myös alhaisen lämmön ja
erinäisten aineiden vaikutuksesta. Ne
muuttuvat tällöin liukenemattomiksi, eivätkä enää voi
muuttua taas liukeneviksi. Selvä esimerkki tästä
on esim. munanvalkuaisen koaguloituminen
kuumennettaessa. — Emulsionikolloidiaineiden
liuosten pinnalle ilmaantuu usein ohut, kimmoinen
kalvo. Sellaisena voitaneen pitää solujen
aine-vaihdolle tärkeää protoplasman kalvoa.

s. v. n.

Kolloidiini, kasviliima, ks. Kollodiini.

Kollokviumi (lat. collo’quium), keskustelu,
sovittelu.

Kollontaj [o’n-], Hugo (1750-1812), van-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0637.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free