- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1203-1204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kollektsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1203

Kollusioni—Koi tilijakso

1204

hau Puolan huomattavimpia uudistusmieliiä,
opiskeli Krakovan yliopistossa. Päästäkseen
eteenpäin, varaton ja ilman mahtavia suojelijoita
kun oli. hän rupesi papiksi ja lähti 1770
Roomaan. jossa opintoja harjoitellen oleskeli
muutamia vuosia. Asianomaista puolalaista
papistoa kuulematta K. nimitettiin Krakovan
kanoni-koksi. Ollen toimintahaluinen, tarmokas,
monipuolisesti sivistynyt ja ranskalaisen
valistusfilosofian innokas kannattaja hän joutui pian
ensinüiiseksi mieheksi siinä sivistyksellisessä
uudistustyössä. joka silloin oli alkanut Puolassa.
V. 1773 hajoitetun jesuiittain veljeskunnan
melkoinen omaisuus oli Liettuan alakansleriu
Chreptowiczin ehdotuksesta päätetty käyttää
koululaitoksen uudistamiseksi ja laajentamiseksi.
Tämän aikeen toteuttamiseksi asetettiin „Kan
sanvalistuskomitea" (Komisyn edukacyi
narodo-\vej), jota syystä on sanottu Euroopan
ensimäi-seksi kansanvalistusministeriöksi ja jonka
tehtävänä oli saada aikaan yhtenäinen
opetussuunnitelma, panna latinan sijaan puola
opetuskieleksi, toimittaa uudet oppikirjat ja valmistaa
maallikko-opettajia pappien ja munkkien sijalle.
Tämän komitean tarmokkaimmaksi jäseneksi tuli
K. Komitean valtuutettuna hän papiston
vastustuksesta huolimatta järjesti uudelleen Krakovan
yliopiston ja valittiin 1782 sen rehtoriksi, jossa
toimessa hänellä oli mitä suurin vaikutus
Puolan sivistysoloihin, koska Krakovan yliopiston
alaisina olivat kaikki Puolan koulut. Uutta pian
hän siirtyi politiikan alalle, kun tuli hallituksen
jäseneksi Varsovaan. Hänen kotinsa oli tunnettu
„K:n pajan" nimellä. Siellä näet kokoontuivat
kaikki yhteiskunnallisten ja valtiollisten
uudistusten ystävät ja siellä sepitettiin kaikki
edistysmieliset lentokirjaset. N. s. nelivuotisten
valtiopäiväin alkaessa v. 1788 K. julkaisi
valtiopäiväin marsalkalle Stanislaw Malachowski’lle
osoitetut ,.Nimettömän kirjeet" (..Listy
ano-nima"), joissa on suurella taidolla suunniteltu
koko Puolan valtakunnan uudistus sekä
valtiomuodon. sotalaitoksen ja verotuksen että
yhteiskunnallisen elämän alalla. Hänen työtänsä
pääasiallisesti on myöskin toukok. 3 p. 1791
hyväksytty perustuslaki, jonka periaatteita hän oli
selvitellyt jo kirjassaan ..Puolan kansan
valtio-oikeus" (1790). Toukokuun 3 p:n perustuslain
johdosta syntyneessä taistelussa, jossa venäläinen
sotaväki auttoi uutta perustuslakia vastaan
solmittua Targowican konfederatsionia, K. osoitti
luonteen heikkoutta, ilmoittautuen, kun
konfede-ratsionin voitto jo näytti varmalta, liittyvänsä
siihen, mutta tarjous hylättiin ja K. pakeni
Dres-deniin. Kosciuszkon nostaessa kansalaisensa
venäläisiä vastaan hän palasi isänmaahansa ja
otti tarmolla osaa maansa vapaustaisteluun
hoitaen kansallisneuvoston jäsenenä valtionvaroja.
Kun Koseiuszko oli sortunut, pakeni K.
Itävaltaan. jossa hänet suljettiin vankeuteen 7:ksi
vuodeksi. Päästyään Adam Czartoryski’n toimesta
vapaaksi 1802 hän asettui maanviljelijäksi
Vo-lyniaan, josta hän 1807 Venäjän hallituksen
käskystä piti karkoitettaman Moskovaan, mutta
saikin Tilsitin rauhan jälkeen vapauden ja
siirtyi Varsovaan, jossa kuoli suuressa köyhyydessä.

j. j. il.

Kollusioni (lat. colliYdere = vehkeillä),
toimenpide. jolla todisteita hävittämällä taikka muulla

tavalla koetetaan estää oikeusasian
selvittämistä. Voimassaolevan oikeutemme mukaan on
erinäisistä rikoksista tavattu tai epäluulon
alainen henkilö, jota syystä voidaan epäillä
tällaisesta hankkeesta, vangittava (Rikoslain
voimaanpanoasetuksen 20 §). vrt. Vangitsemille n.

K. K-a.

Kolmannen poissulkemislaki (principium

eccclusi tcrtii) ks. Ajatuslait.

Kolmanneskunta 1. kolmaskunta (ruots.
tridung), hallintopitäjän alaosa uuden ajan alussa
muutamissa Hämeen ja Satakunnan pitäjissä.
Tavallisesti olivat pitäjät jaettuina
neljännes-kuntiin (ks. t.). (K. G.)

Kolmar, Ober-Elsassin hallituspiirin
pääkaupunki Elsass-Lotliringenin valtionmaassa,
Lauch-joen varrella, 41,791 as. (1905), niistä ’/3
protestantteja. Huomattavia keskiaikaisia rakennuksia
(1200-luvulta) : evankelinen ja kaksi katolilaista
kirkkoa, dominikaaniluostari, jossa on kirjasto
ja taulukokoelma. Useita oppilaitoksia
(rabbiini-koulu). — Teollisuuskaupunki (kehruu ja
ku-tomatehtaita) ; Strassburg-Basel- y. m. ratojen
yhtymäkohta. 13 km pitkä kanava yhdistää K:n
Rein-Rhöne-kanavaan. K. 011 luultavasti
roomalaisten Columbarium. Tuli 1226 vapaaksi
valtakunnan kaupungiksi, ruotsalaiset valloittivat sen
1632, se joutui Ranskalle 1680 ja jälleen
Saksalle 1871. E. T.

Kolme ks. Lukusymboliikka.

Kolme kuningasta. Kristillisen muinaistarun
mukaau olivat Matt. mainitut viisaat kolme
kuningasta, joiden nimiksi ilmoitetaan: Melchior,
Kaspar ja Balthasar. Heidän muistolleen
omistettiin loppiainen (ks. t.). E. K-a.

Kolmekymmentäyhdeksän artikkelia, an g
likaauisen kirkon (ks. t.) 1562 hyväksytty
uskontunnustus. A. J. P-ä.

Kolmen kappaleen probleemi, tehtävä, jossa
vaaditaan määrättäväksi kolmen toisiaan
luoksensa vetävän taivaankappaleen liikkeet.

Kolmen keisarin liitto. Sen tekivät 1S72
Saksan Wilhelm I, Itävallan Frans Josef ja
Venäjän Aleksanteri II ylityessään Berliinissä
5-12 p. syysk. Liitto, jonka tarkoituksena oli
rauhan ylläpitäminen, hajosi 1878
venäläis-turk-kilaisen sodan ja Berliinin kongressin johdosta.

J. F.

Kolmen keisarin taistelu, Austerlitzin
tappelu (2 p. jouluk. 1805), jossa oli saapuvilla
Ranskan keisari Napoleon, Itävallan keisari
Frans T ja Venäjän keisari Aleksanteri T. vrt.
Aus t e r 1 i t z. ./. F.

Kolmen kuninkaan veljeys ks. Kilta.

Kolmihaarainen hermo (nervus trigcminus),
hermo, joka haaraa ntuen kolmia, yksi haara
silmän osiin ja otsaan, toinen yläleuan osiin ja
kolmas alaleuan osiin, välittää tuntemista ja
kivun tuntemusta näissä osissa. Tämä hermo tuo
tietoisuuteemme esim. kasvoneuralgian ja muun
säryn ja kivun kasvoissa ja otsassa,
hammassäryn y. m. sellaisen. il. O-R.

Kolmijakoviljelys ks. Peltoviljelyssä
r-jestelmät.

Kolmijakso, mus., sävellysmuoto, jossa
kahden toisiaan vastaavan jakson välillä on kolmas,
vastakohtainen sävelrytmiä (keskijakso,
kehitysjakso). K:ja ovat n. s. 4:s ja 5:s rondomuoto
sekä n. s. sonaattimuoto. Sinfonioissa v. m. va-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0638.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free