- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1205-1206

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolmijalka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1205

Kolmijalka—Kolmikymmenvuotinen sota

i2or.

ka vasävy isissä sarjasävellyksissä ovat tavallisesti
enimmät sarjan osat k:ja. K. on klassillisen
sävellystyylin laajin yhtäjaksoinen muotorakenne.

I. K.

Kolmijalka, kolmijalkainen esine, padanjalat.
Kreikkalaisilla ja roomalaisilla k:t (tripodes) oli-

- ____vat tavallisesti padan- tai mal-

janmuotoisia, kolmella korkealla
(n. 1 m) jalalla varustettuja
metalliastioita, joilla sekä
kotitaloudessa että uskonnollisissa
menoissa oli tärkeä sija. Niitä
lahjoitettiin usein temppeleihin
tai annettiin
kunniapalkinnoiksi: niinpä Ateenassa
koori-kilpailussa voiton saanut
kho-regi sai palkinnoksi k:n, joka
tavallisesti pystytettiin
julkiselle paikalle, korkealle ja
komealle alustalle (ks. L y s i k r a t e e n
muistomerkki). — Ennustaessaan Delphoin pythia
istui k:lla. 0. E. T.

Kolmikas ks. T r i o 1 i.

Kolmikasrykmentit (ruots.
tremänningarege-mentcn). Kohta Suuren pohjan sodan alkaessa
1700 Kaarle XII käski lisätä sotaväkeä yli koko
valtakunnan siten, että kolmen ruodun tai
rusthollin aina piti yhdessä asettaa yksi mies
lisäksi: näistä muodostettiin n. s. k. — Suomessa
täten asetettiin yksi uusi ratsuväen, ja kaksi
jalkaväen rykmenttiä. K. G.

Kolmikausijärjestelmä. Tämän nimen on
saanut esihistoriallinen aikajako kivi-, pronssi- ja
rautakauteen. Jako tehtiin lähes 100 vuotta
sitten. Jo varhaisemmin oli aavistettu, että
his-toriantakaiset muinaisjäännökset olivat
eri-ikäi-siä, ja että kiviset tietenkin olivat metallisia
vanhemmat, mutta mitään tieteellistä
järjestelmää ei tälle pohjalle rakentunut, ennenkuin
Kööpenhaminan muinaiskalukokoelma 1820-luvulla
järjestettiin tämän käsityksen mukaan
johtajansa Chr. J. Thomsenin toimesta. Saman
miehen 1836 julkaisema kirja ..Ledeträd til nordisk
oldkyndighed" on koko tämän opin peruskirja. —
Vaikka oppi kolmikausijärjestelmästä herätti
Saksassa erittäin ankaraa vastarintaa, joka jatkui
vielä 1870- ja 1880-luvuillakin. on järjestelmä nyt
yleisesti hyväksytty, ja vasta sen muodostuttua
on esihistorian tieteellinen tutkiminen käynyt
mahdolliseksi, ja ainehistoa voitu järjestää
ajallisesti ja paikallisesti. — Thomsenin rinnalla
kolmikausijärjestelmän etevimpinä puoltajina ovat
mainittavat ruotsalainen professori Sven Nilsson
ja tanskalainen J. J. Worsaae. [Oscar
Montelius. ..Det nordiska treperiodssystemet" (Svenska
fornminnesf. tidskr., XII s. 185).] A. M. T.

Kolmikehys, mus., cn sävelrakenne. johon
kuuluu kolme kehysmuotoista sikermää (n. s.
..Lied-muoto trion kera"). K:tä tavataan verrattain
harvoin jaksona laajempain rakenteitten
yhteydessä. Sitävastoin se on itsenäisenä mitä
tavallisimpia ja helppotajuisimpia sävellysmuotoja.
etenkin tansseissa, marsseissa ja keveämmissä
sarjasävellyksissä. Sinfonisten muotcjen
yhteydessä k. esiintyy miltei säännöllisesti sarjan
3:ntena osana (Menuetto, Scherzo) ja vaikuttaa
siinä toisten osien vaikeatajuisempien
tunnelmakuvien keskellä virkistävän välikohtauksen
tavoin. I. K.

Kolmijalka.

Kolmikuoroinen, mus., on piano, jossa
jokaiseen koskettimeen kuuluu 3 kieltä (kuten
nykyään on aivan yleistä). K. cn myös
urkuääni-kerta, jossa jokaista kosketinta vastaa 3 pilliä
(esim. Mixtur). Uruissa k:t pillit eivät ole
viritetyt samaksi säveleksi, kuten pianon k:t kielet,
vaan pohjasäveleksi läliimpine yläsävelineen.

I. K.

Kolmikymmenvuotinen sota on se suuri sota.
jota Saksassa käytiin 1618-48; siinä Saksan
protestanttiset ruhtinaat taistelivat keisaria ja
katolisia ruhtinaita vastaan, mutta myöskin useat
vieraat vallat, Espanja, Tanska, Ruotsi ja Ranska
sekaantuivat siihen, joten se tuli
yleiseurooppalaiseksi; se oli luonteeltaan uskonnollista
taistelua katolisuuden ja protestanttisuuden välillä,
mutta siihen yhtyi valtiollisiakin seikkoja:
Saksan ruhtinasten itsenäisvysharrastus keisarin
valtaa vastaau ja naapurivaltain, etenkin Ranskan,
iialu heikontaa Habsburgin suvun valtaa sekä
saada maita Saksasta. Kun katolinen reaktsioni
jesuiittain vaikutuksesta voitti Saksassa yhä
enemmän alaa, tekivät protestanttiset ruhtinaat,
paitsi Saksin vaaliruhtinasta, evankelisen
unionin (1608) Pfaltzin vaaliruhtinaan Fredrik IV:n
johdolla: katoliset ruhtinaat taas muodostivat
katolisen liigan (1609), jonka johtajaksi tuli
Baieriu herttua Maksimilian. Sota alkoi 1618
Böömissä syntyneen kapinan johdosta.
Kolmikymmenvuotinen sota jaetaan tavallisesti 4:ään
jaksoon. I. Böömin-Pfaltein sota 1618-23.
Keisari Rudolfin antamaa majesteettikirjaa iks. t.),
jossa protestanteille oli myönnetty oikeuksia, oli
näiden mielestä loukattu. Kun keisari
Matthiak-selle tästä valitettiin, asettui hän katolilaisten
puolelle. Sen johdosta mielet kiihtyivät, ja kun
protestanttinen lähetyskunta meni Praagin
linnaan keisarin neuvoslierrcilta vaatimaan
selitystä. syntyi sanakiista ja kaksi neuvosherraa
(Martiuitz ja Slawata) sekä sihteeri (Fabricius),
viskattiin linnan ikkunasta ulos. Böömiläiset
nousivat nyt kapinaan kreivi Thurnin johdolla.
Keisarin joukot karkoitettiin sekä Böömistä että
Määristä ja Sleesiasta, ja kun Matthias kuoli (1619)
eivät böömiläiset tunnustaneet kuniukaakseen
hänen seuraajaansa Ferdinand II:ta, joka
oli tunnettu kiihkokatolisuudestaan. vaan
valitsivat siksi Pfaltzin vaaliruhtinaan Fredrik V:n.
Ferdinand sai avukseen liigan joukot, joita johti
Tilly. ja Fredrik voitettiin Valkealla
vuorella lähellä Praagia (marrask. 8 p. 1620).
Böömi joutui keisarin valtaan: enemmän kuin
700 ritaria ja paroonia menetti tiluksensa,
ma-jesteettikirja kumottiin ja katolisuus
palautettiin jesuiittain avulla. Fredrik V, joka pakeni
Pfaltziin, julistettiin valtionkiroukseen. Tilly ja
Spinolau johtamat espanjalaiset joukot valtasivat
Pfaltzin. Tästä perintömaastaankin paenneen
Fredrikin asiaa puolustamaan asettuivat
Baden-Durlacliin markkreivi Yrjö Fredrik ja Ernst von
Mansfeld sekä Kristian. Braunschweigin
herttua: Tilly voitettiin Wieslochin luona (huhtik.
27 p. 1622), mutta hän sai voiton Wimpfenin
luona toukok. 6 p. sam. v. ja Höchstin luona
kesäk. 20 p.. ja Kristian Brauuschweigilaisen.
joka oli uudelleen tullut Alankomaista, hän voitti
Stadtlohnin luona (elok. 6 p. 1623). Baierin
Maksimilian sai Regensburgin valtiopäivillä 1623
vaaliruhtinaanarvon. joka oli otettu pois Pfaltzin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0639.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free