- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1209-1210

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolmikärki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kolniikärki— Kolminaisuus

1210

taan Kustaa Aadolfilla oli myöskin kansallista
väkeä palkattujen ohessa ja hän piti ankaraa
kuria; mutta hänen jälkeensä ruotsalaisetkin
rupesivat harjoittamaan samanlaista ryöstöä
kuin muutkin. Siitä johtui, että Saksa kärsi
tavattomia vaurioita sekä aineellisesti että
henkisesti: väkiluku väheni kenties puoleen tai
kolmannekseen entisestään, viljelys joutui rappiolle;
muutamin paikoin koko kyliä hävisi.
Valtiolli-sesti Saksa heikontui sen kautta, että vieraat
vallat saivat sen maita ja ruhtinaat täydellisen
itsenäisyyden.

r„Theatrum europæum"; „Briefe und Akten zur
Geschichte des Dreissigjiihrigen Krieges", julk.
Moritz Ritter, Felix Stieve, Karl Mayr y. m.;
Khevenhiller, „Annalen des Kaisers
Ferdinand II"; Priorato, „Geschichte der Kriege
Ferdinands II und III gegen Gustav Adolf und
die Schweden"; Chemnitz, „Königlich
sclnve-diseher in Deutschland geführter Krieg";
,,Grim-melshausen, „Simplizissimus"; Stieve, ,.I)er
Ur-sprung des Dreissigjiihrigen Krieges 1607-19";
Kanke, „Geschichte Wallensteins": Georg Winter.
..Der Dreissigjährige Krieg" (Onckenin
julkaisemassa teoksessa ..Allgemeine Geschichte in
Einzel-darstellungen") ; Droysen, „Gustav Adolf";
Frey-tag, ,,Bilder aus der deutschen Vergangenheit";
Heilmann, „Das Kriegswesen der Kaiserlichen und
Schweden zur Zeit des Dreissigjiihrigen Krieges":
A. Cronholm, „Trettioäriga kriget och
underhand-litigarna i Tyskland frAn Gustaf II Adolfs död
tili Westfaliska fredsslutet"; C. F. Odhner. „Om
orsakerna tili Gustaf II Adolfs deltagande i
trettioàriga kriget".] K. O. L.

Kolmikärki, kreik. ja room. runoudessa ja
taiteessa Poseidonin (Neptunuksen)tunnusmerkki,
kolmikiirkinen valtikka tai keihäs, jolla hän
myllersi meret ja pirstosi kalliot. On luultavasti
syntynyt ahraimesta. O. E. T.

Kolmilaivainen kirkko, pilari- tai
pylväs-riveillä kolmeen osaan (laivaan) jaettu
pituus-kirkko (ks. Laiva). U-o N.

Kolmileliti (saks. Dreipass, ransk. trèfle),
gotiikin mittausopillisen ruususton, likinnä
api-lanlehteä muistuttava peruskuvio (ks. R u
u-s u s t o). U-o N.

Kolmiliitto. Tällä nimityksellä tarkoitetaan
tavallisesti tätä nykyä (1912) voimassa olevaa
Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian välistä
liittoa. Saksa ja Itävalta tekivät 1879 keskenänsä
liiton, johon Italia 1883 yhtyi kolmanneksi
uudistaen sopimuksensa 1887 tarkemmassa muodossa.
K:n vastapainona on Ranskan ja Venäjän
välinen kaksiliitto. K:n ja kaksiliiton valtain
sotavoimain rauhakanta oli 1910 pyöreissä luvuissa:
Saksa 656.000, Itävalta-Unkari 412.000, Italia
269.000, Venäjä 1.260,000, Ranska 638.000 miestä,
niinmuodoin: k. 1.337,000, kaksiliitto 1,898,000.
mutta Venäjän sotavoimista ei kaikkia voitaisi
käyttää eurooppalaisessa sodassa. J. F.

Kolmiloikkaus ks. Hyppyliikkeet.

Kolminaisuuden sunnuntai, helluntain
jälkeinen sunnuntai, jonka viettäminen päätettiin
Arles’in kokouksessa 1260. Tämän päätöksen
paavi Johannes XXII vahvisti, ks.
Kirkkovuosi. E. K-a.

Kolminaisuus (lat. trinitas). Usko Jumalan
kolminaisuuteen on kaikille kristillisille
pää-kirkkokunnille yhteinen. Tähän uskoon sisältyy,

että jumaluus on ilmestynyt kolmessa
persoonassa : Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä, jotka
kuitenkin ovat olemukseltaan yksi (=kolmiyhteys).
Usko kolmiyhteyteen perustuu raamatulliseen
ilmoitukseen kokonaisuudessaan; yksityisistä
raamatunlauseista on tärkein Matt. 28,„ jossa
Jeesus käskee kastamaan nimeen Isän, Pojan ja
P. Hengen. Varsinaista kolminaisuusoppia ei
ole Raamatussa, mutta siinä ovat ne ainekset,
joista se myöhemmin on rakennettu.
Kirkonopet-tajien ratkaistavaksi joutui ennen pitkää se
kysymys, miten monoteistinen jumalakäsite oli
sovellutettava Kristuksen jumaluuteen. Varsinkin V.
T:ssa, mutta myöskin U. T:ssa teroitetaan
mahdollisimman jyrkästi Jumalan ykseyttä, mutta
toiselta puolelta oli Kristuksen jumaluudelle
valmistettava tilaa. Sovittelua koetettiin milloin
siten, että selitettiin Isä, Poika ja P. Henki saman
jumaluuden ilmenemysmuodoiksi (modalismi),
milloin siten että Kristus selitettiin luoduksi
olennoksi (areiolaisuus). Molemmat nämä
oppisuunnat kirkko hylkäsi. Nikean kokouksessa tuli
päätökseksi, että Poika on samaa olentoa kuin Isä
ja Isästä iankaikkisuudessa syntynyt. Tämä
päätös vahvistettiin Konstantinopolissa 381 ja
lisättiin P. Hengestä, että hänkin on samaa olentoa
kuin Isä. Länsimailla valettiin
kolminaisuusoppi lopuksi Athanasiuksen tunnustuksen
lapi-daarityylisiin kaavoihin, joissa Isä, Poika ja
Henki esiintyvät täysin yhdenvertaisina
jumaluuden persoonina, jota vastoin Itämailla Isä Jumala
pysyi koko jumaluuden päänä ja lähteenä, josta
Poika on iankaikkisuudessa syntynyt ja Henki
käy ulos. Tämä aiheutti Länsi- ja Itämaiden
välisen oppiriidan siitä, käykö Henki ulos
ainoastaan Isästä (Itämainen kirkko) vai sekä Isästä
että Pojasta (filioqve) room.-katol. kirkko. Tämä
on vieläkin tärkein dogmaattinen eroavaisuus
mainittujen kirkkojen välillä. —
Keskiaikana, jolloin suku- ja lajikiisitteitä
innokkaasti pohdittiin, koetettiin suvun ja yksilön
vastakohdan avulla selittää jumalakäsitettä.
Selitettiin, että Isä, Poika ja Henki suhtautuvat
jumaluuteen samoin kuin kolme ihmistä
ihmisyyteen. Seurauksena tästä oli kolmijumaluus
(triteismi), josta tuomioherra Roscellin
tuomittiin kerettiläiseksi (1092). Sen jälkeen ei
skolas-tiikka enää rohjennut kolminaisuusoppiin kajota.

Uskonpuhdistajat omaksuivat katolisen
kolminaisuusopin pitäen jokaista poikkeamista
siitä pahana kerettiläisyytenä. Luopumus siitä
tuotti esim. Servetolle (ks. t.)
kuolemanrangaistuksen Genèvessä (1553). Useita
kolminaisuusopin vastustajia tähän aikaan kuitenkin
esiintyi saaden nimen antitrinitaarit. Myöhemmin
vastustivat sitä yleisillä järkisyillä s o c i n i 1 a
i-s e t. jotka tässä kuten muissakin kohdissa
valmistivat valistusaikaa. Valistusteologit
yleensä hylkäsivät tämän opin, jota vastoin
Schleiermacher sen uudisti modalistisessa
muodossa. Hegelin koulu oli kolminaisuusopille
, suopea, siinä kuin saattoi nähdä teologisen
ku-I vastuksen aatteen dialektisesta kehityksestä. —
Uudemmassa jumaluusopissa usein erotetaan i
m-manenttinen ja ekonominen
kolminaisuus. Edellisestä meillä ei ole tietoa, koska
sisä-jumalalliset suhteet ovat meille tuntemattomat-,
ainoastaan jälkimäinen kuuluu kristilliseen
uskoon, sikäli kuin Jumala on itsensä kolminaisena

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0641.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free