Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolmiopääty ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1213
Kolmiopääty—Kolokotronis
1214
Meidän maassamme on laajempia k.-töitä tehty
yksinomaan astemittausten (ks. t.) yhteydessä.
Karttalaitoksemme perustuu siis verraten
vähälukuisiin tähtitieteellisesti määrättyihin
kiintopisteisiin ja eteläosassa maata venäläisen
topografikunnan määräämiin monikulmiopisteisiin.
K:n keksijänä pidetään alankomaalaista
Snel-liusta. joka käytti sitä vuoden 1617 paikkeilla
toimittamassaan astemittauksessa. Monet
matemaatikot ovat sitä senjiilkeen kehittäneet, ja sitä
mukaan kuin yhä täydellisempi^ mittauskoneita
on keksitty, sitä mukaan on myöskin k:ta alettu
yhä yleisemmin käyttää tarkimpana ja
paraim-pana tapana perustavissa kartoitustöissä.
O-i O.
Kolmiopääty, sellainen pääty, jonka
raja-\ iivat muodostavat kolmion, ks. F r o n t o n,
Päätykolmio. TJ-o N.
Kolmipäinen lihas (musculus triccps bracliii),
lihas, joka toiselta puolen kolmella eri päällä
kiinnittyy osaksi lapaluuhun, osaksi
kyynärvarren luuhun, toiselta puolen käsivarren luihin;
toimii käsivarren ojentamislihaksena.
Kolmisointu muodostuu kolmesta sävelestä,
jotka voidaan asettaa terssittään toistensa
yläpuolelle (esim. c—e—g). Matalinta näistä
sävelistä (milloin ne ovat yllämainitussa asennossa)
nimitetään k:n pohjasäveleksi, toisia
sanotaan k :n terssiksi ja kvintiksi.
Riippuen terssin laadusta on k:ja varsinaisesti kahta
lajia: duurisointu (suuri terssi) ja
mollisointu (pieni terssi). Kumpaisessakin on
kvintti ,,puhdas". Kvintin erilaisuudesta johtuu
kaksi tilapäistä k:n muotoa: ylinouseva ja
v ii h e n n e 11 y k. K. on musiikissa kaiken
soin-nullisuuden pohja. /. K.
Kolinisoutolaivat 1. trireemit (lat.
trircf-mis, kreik. frtëVës), vanhalla ja keskiajallakin
Airojen sijoitus kulm isoat" laivassa.
käytännössä olleet sotalaivat, joissa sanotaan
olleen 3 airokerrosta päällekkäin; todennäköistä
on, että vain yhtä kerrosta kerrallaan käytettiin
soutamiseen (kulloinkin sitä, mikä aaltoilun
takia oli mukavin); tai oli kutakin airoa varten
kolme soutajaa, vrt. Kaleeri.
Kolmitiehana. kolmen putken yhtymäkohdassa
käytetty hana, jolla voidaan yhteyttä eri putkien
välillä vaihdella tai se kokonaan sulkea.
Kolmiviivainen, tn us., oktaavi, joka on
..kaksiviivaisen" yläpuolella ja ulottuu kolmivii-
vaisesta c:stä
kolmi vihaiseen li:hon
Ihmisääni pystyy aniharvoin laula-
maan k:ia säveliä. Huilulla ja viululla ne ovat
mitä kaikuvimpia. I. K.
Kolmivuotiskausi, aika. joksi Suomen
eduskunnan jäsenet valitaan, ks.
Eduskuntavaalit, Edustajantoimi.
Kolmiväripaino ks. V ä r i p a i n o.
Kolmiääninen siivellystyyli oli 12:nnesta
15:nteen vuosis. yleinen. Vasta Pufay’n (ks. t.)
ajoista alkoi 4-ääninen päästä käytäntöön.
Naiskuorot sävelletään nykyäänkin enimmiten k:iksi,
ikäänkuin vaille basso-ääntä; siitä johtuu
suuressa määrässä niiden läpikuultava ja herkkä
trunnelmavaikutus. I. K.
Kolmodin [-?-]. 1 Erik K. (n. 1630-64),
luots. kaunokirjailija. Opiskeli Tukholmassa ja
Turussa, jossa viimeksimainitussa kaupungissa
hänen kääntämänsä Petrus Pachiuksen
loppiais-näytelmä ,.Genesis Ætherea eller Jesu Christi
Födelse" 1659 esitettiin ja painettiin.
fLjung-gren, „Svenska dramat" (1864) ; S. G. Elmgren,
,,E. K:s skädespel Genesis ætherea"
(Länne-tär II).]
2. Olof K. (1690-1753). ruots. hengellinen
runoilija. Yliopp. 169S. fil. maisteri 1716.
vihittiin papiksi 1718. Hänen kirjallinen
toimintansa käsittää pääasiallisesti hengellisten
runojen käännöksiä ja mukaelmia: „Then trogna
siälens gyldene rökelse-kar" (1728) ja „Andelig
dufworöst, eller en gtidelig siäls enskildta sing
andacht" (1734), joidenka runojen opettava sävy
samalla on lämpimästi uskonnollinen.
Virsirunoilijana K. saavuttikin aikalaistensa suuren
suosion. Sitäpaitsi hän julkaisi vv. 1732-5U
eepillis-didaktisen teoksen nimeltä „Biblisk
qwinnospegel", jossa hän esittää Raamatun
nais-luonteita, tehden sen kuitenkin raskaasti ja
verrattain mauttomasti. [E. Wrangel,
„Frihets-tidens odlingshistoria" (1895). W. Rudin,
..Min-nesteckning öfver O. K." (1901).] A.-M. Tn.
Kolmogory ks. II o 1 m o g o r y.
Kolmoishermo ks. K o 1 m i h a a r a i n e n
li e r m o.
Kolmården [kölmör-J, metsäinen vuoriseutu
Ttä-Göötanmaalla, Södermanlandissa ja
Neri-kessä, Ruotsissa. Korkein kohta Kvillingen
pitäjässä. 167 m. Vuoriperusta etupäässä punaista
gneissiä. Rauta- kupari- y. m. malmia sekä
kalkkikiveä (Kolmärdenin marmoria) tavataan useassa
paikassa. Eteläiset rinteet Brävikeniin ja Glanin
järveen päin hyvin luonnonihanat. (E. T.)
Kolobe ks. Pahkasika.
Kolobomi (k oi ob o m a), synnynnäinen
halkeama 1. vajaus, jollainen saattaa olla olemassa
silmän kehäkalvossa, verkkokalvossa tai
silmäluomessa.
Kolofoniumi, havupuun hartsi, jota
saadaan havupuiden pihkasta, kun siitä ensin on
vesi-höyrytislauksella poistettu tärpätti. K:ia
valmistetaan paljon Polij.-Ameriikassa, Ranskassa,
Itävallassa. Saksassa y. m. Väriltään se on
keltaista tai ruskeaa, lasinkiiltävää, läpinäkyvää,
miltei hajutonta ja mautonta, liukenee alkoholiin
ja eetteriin; sulaa 130-150°:ssa ; käytetään
sinetti-lakan. hartsisaippuain, hartsiöljyn, vernissan
valmistukseen, viululiartsiksi v. m. S. V. B.
Kolokol, „kello", venäläinen viikkolehti, ks.
Herzen, Aleksandr.
Kolokotronis
trö’-J, Theodoros [-(1770-1843), kreik. vapaudensankari, vanhaa
messenia-laista kleftisukua, taisteli v:sta 1797 kleftijoukon
päällikkönä turkkilaisia vastaan Moreassa, mutta
oli pakotettu 1806 pakenemaan Joonian-saarille,
missä meni Englannin sotapalvelukseen: palasi
1821 takaisin Moreaan ja otti tehokkaasti osaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
