Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1223
Kolumbiitti—Kolumbus
1224
— Mann viirit: keltainen, sininen, punainen.
Lipussa ovat samat värit vaakasuorassa
(keltainen yhtä leveä kuin molemmat muut).
Historia: K:n löysivät ensin Hojeda ja
Vespucci (1499). Kolumbuskin tutki maata
osittain 1502). Espanjalainen Bastidas perusti
ensi-mäisen siirtokunnan. Santa Martan,
pohjoisrannikolle. Täällä Gonzalo Jimenez de Quesada
Magdalenan laaksoa pitkin tunki sisämaahan (1536),
kukisti alkuasukkaiden, tsibtsojen vanhat
sivistysvaltiot ja perusti nykyisen Bogotän, josta
tuli Uudeksi Granadaksi nimitetyn siirtomaan
pääkaupunki. V. 1718 maasta tehtiin
vara-kuningaskunta, johon myös Venezuela ja Ecuador
kuuluivat. V. 1810 syttyi kapina, kurja
espanjalainen hallitus kukistettiin ja Uusi Granada sekä
Venezuela yhtyivät K:n tasavallaksi (1819),
johon myöhemmin Panama ja Ecuador liittyivät.
Yhä uudistuvien sisällisten mullistusten jälkeen,
joiden aikana Venezuela ja Ecuador olivat
eronneet liitosta, K. sai nykyisen hallitusmuotonsa
elok. 4 p. 1886 (sen mukaan yhdistettiin jälleen
yhdeksi valtioksi jonkun ajan itsenäisinä olleet
K:n maakunnat). Tämänkin jälkeen on
sisälli-siä taisteluita kestänyt. V. 1903 Panama erosi
itsenäiseksi tasavallaksi Panaman kanavan
ra-kentamispuuhain yhteydessä ja Yhdysvaltain
avulla. K. on vielä, varsinkin mitä tulee
läntisiin osiin, sangen vähän tunnettua.
Tärkeimpiä tutkimusmatkoja ovat tehneet Reiss, Stübel,
Jules Crevaux, A. Hellner, Elisée Réclus,
Si-mons ja W. Sievers. E. T.
Kolumbiitti, pikimusta, rombi&esti kiteytyvä
kivennäinen, kokoomukseltaan ferroniobaatti
FeNb.O,, minkä yhdistyksen ohella on pienempi
tai suurempi määrä ferrotantalaattia
isomorfi-sena seoksena. Kovuus on 6, ominaispaino 5,4-6,4
kasvaen tantalinpitoisuuden keralla. Tätä
jokseenkin harvinaista kivennäistä on Suomessa
tavattu pegmatiitissa Kuusmiilussa Kiskossa,
Pohjan pitäjässä y. m. Ulkomaalaisia löytöpaikkoja
ovat Bodenmais ja Zwiesel Baierissa, Chanteloube
Ranskassa, Miask Ilmen-vuoristossa, Haddam
Connecticutissa, Pices Peak Coloradossa, Etta
mine Dakotassa ja Ivigtut Grönlannissa. P. E.
Kolombo-juuri ks. Iatrorrhiza p a
1-m a t a.
Kolumbus, Kristoffer (it. C h r i s t
o-foro Colombo, esp. Cristöbal Colön),
Ameriikan löytäjä, synt.
Genovassa
todennäköisesti 1446. Liikkui
nuoruudessaan merillä:
tutustui senaikuisiin
merikarttoihin ja
maantieteeseen sekä Aristoteleelta
perittyihin käsityksiin
kapeasta, Eurooppaa ja
Intiaa erottavasta
merestä. Siirtyi 1476
Portugaliin, aikansa
etevimpien merenkulkijain
pariin, joutuen avioliiton
kautta suhteisiin etevän
Perestrellon
siirtolaissu-kuun. Täällä hän,
perehtyneenä aikaisempiin
samanlaatuisiin suunnitelmiin etenkin
firenzeläisen ToscanelIi’n tutkimuksiin, n. 1483 kuningas
Kristoffer Kolumbus.
Kolumbuksen maihinnousu Hispaniolassa.
Juhana II:lie esitti ehdotuksen: purjehtimalla
meren yli länteenpäin etsiä suorimman
meritien rikkaaseen Intiaan, jonne paraikaa
pyrittiin toista tietä kiertämällä Afrikan ympäri.
Ehdotus hyljättiin pelkkänä haaveiluna.
Jouduttuaan rettelöihin oikeuden kanssa’K. pakeni 1484
tähän asti tutkimusretkistä syrjässä olleeseen
Espanjaan. jossa hallitsijapari Ferdinand ja
Isabella otti hänet suosiollisesti vastaan. Heille hän
esitti suunnitelmansa tukien sitä uskonnollisilla
syillä, joilla voitti varsinkin kuningattaren
puolelleen. Kristinopin levittäminen oli K:lle aina
tärkeänä silmämääränä: mutta vasta Granadan
valloituksen jälkeen 1492 syntyi sopimus hänen
ja hallitsijoin välillä. Sen mukaan hänet
korotettiin aatelissäätyvn ja nimitettiin kaikkien
niiden maiden ynnä saarien amiraaliksi sekä
varakuninkaaksi, jotka hän löytäisi. Hän oli
saava kymmenyksen kaikista valtion tuloista
näistä alueista. Kolmella vähäpätöisellä aluksella
„Santa Maria" (K:n lippulaiva), .,Pinta" ja
„Niiia", 90 miestä laivaväkenä K. lähti Palos
nimisestä satamasta elok. 3 p. 1492 e n s i m ä i s e 11 e
matkalleen, kulkien ensin Kanarian saariin
ja sitten suoraan länteenpäin. Syysk. 13 p. K.
huomasi magneettineulan läntisen poikkeuksen,
16 p. purjehdittiin Sargasso-mereen, jonka
levä-joukot saivat retkeilijät uskomaan, että maa jo
oli lähellä. Pettyneenä miehistö oli vähällä
nostaa ilmikapinan. Lintuparvet, ajelehtivat
viheriöivät oksat y. m. merkit pian kuitenkin
osoittivat, että maata lähestyttiin, ja lokak. 12 p.
nähtiin vihdoin maata. Se oli
Bahama-saaristoon kuuluva Guanahani, jonka K. nimitti San
Salvadoriksi (nyk. Watling Island) omistaen
sen, kuten myöhemmätkin löytönsä. Kastilian
kruunulle. Saatuaan alkuasukkailta (joita Intian
asukkaiksi luullen nimitti intiaaneiksi) tietää
kultaa olevan jossain etelässä, K. jatkoi
matkaa lounaiseen saavuttaen lokak. 28 p. Kuban,
josta oli kuullut alkuasukkaiden puhuvan, nän
luuli sen olevan Aasian mannermaan. Kultaa
tiedusteltaessa asukkaat viittasivat etelään ja
itään; purjehtien itäänpäin K. vihdoin löysi
alkuasukkaiden mainitseman kultarikkaan
Bo-hio-saaren (nyk. Haiti, jonka K. nimitti
His-paniolaksi), jolla asui ihmissyöjiä, „karibeja".
Kuullessaan tämän hedelmällisen saaren
sisäosissa olevan kultamaan, hän luuli löytäneensä
Zipangun (Japanin). Joulu-iltana 1492
haaksirikkoutuneen ,,Santa Maria"n hylystä K.
rakensi Haitille Navidad-nimisen linnoituksen,
johon jätti osan miehistöään itse lähtien
paluumatkalle Espanjaan. Maalisk. 4 p. hän purjehti
Tajon suulahteen, kävi Portugalin kuninkaan
puheilla ja saapui 15 p. Paloksen satamaan, josta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
