- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1227-1228

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kolumni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1227

Komarov—Komentaa

1228

maanviljelys, kalastus, vilja-, viini-ja puukauppa.

Vastaisella Tonavan rannalla olevaan
Uj-Szöayiin K. on yhdistetty rautasillalla. — K:n
linnaa piirittivät turhaan turkkilaiset 1594 ja
1663. Itävaltalainen armeia piiritti sitä 1849.
Unkarin vapaussodan aikana, pariin kertaan,
ja sen läheisyydessä tapahtui monta taistelua.
27 p:nä syysk. sam. v. sen päällikkö Klapka
sitkeän puolustuksen jälkeen jätti tämän viimeisen
unkarilaisen linnan kunniakkailla ehdoilla. —
K:ssa syntyi kirjailija Mauri Jökai. E. E. K.

Komarov f-ro’fJ. 1. Aleksandr V i s s
a-rionovits K. (1830-1904), ven. kenraali,
palveli Unkarin sodassa. Kaukaasiassa ja
Trans-ka-spiassa. Tuli 1883 Transkaspian alueen
ylipäälliköksi. valloitti Mervin 1884 ja ajoi takaa
voitettuja afganeja heidän alueelleen 1885. mistä
syystä uhkasi syttyä sota Englannin kanssa.
Hankki itselleen laajat muinaistieteelliset,
paleontologiset v. in. kokoelmat. [Chartres. ..Recherehes
anthropologiques da ns le Caucase".]

V i s s a r i o n V i s s a r i o n o v i t s K.
(1838-1908), ven. eversti, sanomalehtimies, edellisen
veli; perusti ,.Svjet" lehden 1882, jossa kiivaasti
ajoi panslavismin asiaa. G. R.

Komarov, Vladimir Leontevits (s.
1869), ven. kasvitieteilijä. Pietarin
kasvitieteellisen puutarhan konservaattori 1898.
yksitvis-dosentti 1902. Tehnyt tutkimusmatkoja
Samar-kandin piiriin. Amurin alueelle. Mantsuriaan,
Sa-janin vuoristoon. K:n julkaisuista mainittakoon
..Mantsurian kasvio" (venäjäksi, 1902) sekä
..Etäisimmän Amurin alueen asuttamisen
ehdoista" (venäjäksi, Ven. maalit, seur. ..Izvestija"
XXXII). J. A. IV.

Kombinatsioni (ransk. combinaison, < lat.
combinäre = parittain yhdistää), yhdistäminen,
yhdistelmä. — ks. K o m b i n a t s i o n i t e o r i a.

Kombinatsionisävel (ks. K o m b i n a
t-sioni), mus., syntyy siitä, että kahden
eri-korkuisen sävelen yhtaikaa soidessa mukana
kaikuu hiljaa niiden yhteinen ..pohjasävel", jonka
yläsäveliin (ks. t.) ne kumpikin kuuluvat. Täten
saadaan esim. uruilla soimaan oktaavia
matalampia säveliä, kuin mitä muuten olisi mahdollista.
Se tapahtuu siten, että kuhunkin säveleen
yhdistetään toisesta äänikerrasta sen puhdas kvintti.
Etenkin käytetään tätä keinoa suurten urkujen
jalkiossa, aikaansaamaan juhlallisen syvää
(32-jalk.) bassoääntä. 1. K.

Kombinatsioniteoria käsittelee niitä sääntöjä,
joiden mukaan määrätty luku esineitä tai suureita,
katsomatta niiden laatuun, saattaa eri tavoilla
ryhmiksi jär jestellä. Suureita sanotaan
elementeiksi, elementtien ryhmityksiä k o m b i n a
t-s i o n e i k s i, k o m p 1 e k s i o n e i k s i 1.
jäseniksi. Esim. 3241 on sellainen kokoonpantu
elementeistä 1, 2, 3 ja 4. Kombinatsionit ovat
kolmea lajia. 1. Permutatsionit ovat
kombi-natsioneja. jotka sisältävät kaikki elementit ja
eroavat toisistaan vain näitten jär jestykseen
nähden. n elementistä saadaan 1.2.3.....n
(merkitään lyhyesti «.’. lue n fakultet) permutatsionia.
2. Kombinatsionit ah taamm a
ssamer-kityksessä saadaan, kun joka kompleksioniin
otetaan yhtä monta, vaan ei kaikkia elementtejä,
eikä näitten järjestykseen kiinnitetä mitään
huomiota. Olkoon elementit 1. 2, 3 ja 4. Kolmittain
kombinoituina saadaan niistä neljä jäsentä, ni-

mittäin 123, 124. 134. ja 234. n elementtiä kombi-

.... , ^ " (" - V (>•-*) ... (n-P+tj
noituma ».’lain antavat -;––

1 I.S.3.... p

jäsentä. 3. Muodostamalla joka kombinatsionin
kaikki permutatsionit saadaan variatsionit.
Koska /) elementillä on p! permutatsionia on siis
n elementin pitäin otettujen variatsionien
lukumäärä nfn—1) (n—2) ... (n—p-|-1). —
Muodostetaan myös kombinatsioneja ja
varia-t s i o n e j a toistamalla, s. o.
kompleksio-neja. joissa joka elementti voi esiintyä useampia
kertoja. U. S:n.

Kombineei-ata 1. kombinoida (nilat,
coin-blmVre, < lat. con = yhdessä, ja bini = kaksi
kerrallaan), yhdistää, tehdä yhdistelmiä.

Komedia (kreik. Jcömödi’a) ks.
Huvinäytelmä: Näytelmärunous.

Komediantti (ks. Komedia), näyttelijä,
varsinkin kuljeskeleva (pilkallinen nimitys).

Komeetinetsijä, komeettien etsimiseen aiottu
astronominen kiikari, jonka pääominaisuudet
ovat lyhyt polttoväli (pieni suurennus), suuri
näköpiiri ja suuri valaistus. Iv., jota myös voi
käyttää mon en laatu isiin eri havaintoihin, on
useimmiten parallaktisella statiivilla varustettu;
on tyyppejä, joita käytettäessä havaintojen
tekijä voi olla asentoansa huomattavasti
muuttamatta suurtakin taivaan osaa tutkiessa. H. R.

Komeetti ks. P y r stötähde t.

Komendantti (ransk. commandant; ks.
Komentaa), sota-aluksen tai linnoituksen
päällikkö. Ensimäisen luokan linnoituksen
ylipäällikkö on kuvernööri ja k. on silloin hänen
lähin miehensä. Rauhan aikana k:11a on
linna-väen ja sotilaallisen järjestyksen ylin johto.
Sodan aikana hän on yksin vastuussa
linnoituksen puolustuksesta. .1/. v. Z7.

Komendööri (ransk. commandeur, <
commander; ks. Komentaa). 1. Komentaja,
itsenäisen joukko-osaston (pataljoonan, rykmentin
j. n. e.) päällikkö. — Ruotsin armeiassa
konter-amiraalin ja 1 :sen arvoluokan
komendöörikaptee-nin välinen sotilasarvo meriväessä (vastaa
ar-meian everstiä). Saksan armeiassa on kuitenkin
rykmentin k:n arvo (Regiments-kommandeur),
joka vastaa rykmentinpäällikön arvoa. — 2.
Tähdistön 1. ritarikunnan toisen arvoluokan ritari,
muut luokat ovat ritariluokka ja
isonristin-luokka. Jotkut ritarikunnat eivät kuitenkaan
noudata tätä jaoitusta, vaan jakaantuvat l:seen,
2:seen, ■>:nteen j. n. e. luokkaan. Kcmendöörin
arvo voi vielä olla jaettu eri luokkiin.

M. v. n.

Komennus, sotilaallinen palvelustehtävä, joka
tavallisimmin 011 suoritettava olopaikan tai
toimintapiirin ulkopuolella. —
Komennus-kunt a. pienehkö aliupseerin tai alemman
upseerin johtama joukko-osasto, jolle on annettu
jokin erikoinen tehtävä kuten vartioiminen,
tiedustelu j. n. e. M. v. Tl.

Komensky, A m o s ks. Comenius, Amos.

Komentaa (ransk. commander, < lat.
com-mendä’re = antaa tehtäväksi), olla päällikkönä;
antaa jollekin virkatehtävä; lausua käskysana
sotajoukon liikkeiden ohjaamiseksi; käskeä. —
Taktiikassa ja topografiassa sanotaan
linnoituksen, jonkun sotilaallisen aseman y. m. s. k
o-m e n t a v a n ympäristöä tai erinäisiä muita
kohtia, kuu nämä ovat sellaisessa (alemmassa) ase-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0650.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free