- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1229-1230

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Komentaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1229

Komentaja- Komitea

1230

massa, että edellämainitut voivat vallita ne
tulellaan. J/. v. U.

Komentaja ks. Komendööri.

Komentava amiraali, valtion
merisotalaitok-seu tai itsenäisen laivaston päällikkö, il. v. II.

Komentava kenraali, armeian. armeiakttnnan
tai määrätyssä paikassa olevien joukko-osastojen
päällikkö. 1/. v II.

Komento ks. Komentaa. K o m e n n u s.

Komentosana, se käsky, jonka avulla
sotata i voimisteli ja joukko määrätään tekemään
määrätty liike tai kivääriote. K:t ovat joko h u
o-maussanoja, jotka ilmaisevat itse
suoritettavan liikkeen tai otteen ja jotka sentähden
lausutaan pitkäveteisesti ja selvästi, talli t o
i-meeupanosanoja, lyhyitä ja päättävästi
lausuttuja sanoja, jotka ilmaisevat sen
silmänräpäyksen. jolloin käsky ou täytettävä. .1/. v. II.

Komentosauva, arkeol., on nimitys, jota en
neil aikaan käytettiin eräästä luusauva-lajista,
joka useanlaisesti esiintyy paleoliittisen
kivikauden loppujaksolla luolalövdöissä. Esine ou
pitkin pintojaan koristettu eläinknviokaiverruksin.
ja paksummassa päässä on yksi tai kaksi reikää.
On luultu, että näitä esineitä on käytetty
pääl-likönmerkkeinii (siitä nimi). mutta selitystä on
alettu epäillä, vaikka yksimielisyyteen ei vielä
ole päästy näiden sauvojen todellisesta
tarkoituksesta. (ks. kuvaa Esihistorialliset
ajanjaksot, taulu 1:11.) .4. il. T.

Komentosilta, laivanrak., kohotettu, tavaili
sesti keskilaivalle rakennettu kansi, josta on
vapaa näköala kaikille suunnille; hyvin yleinen
etenkin höyryaluksissa. F. IV. L.

Komero 1. nisi (ransk. niche), tasaisesti
eli pyöreästi päättyvä, puolipyöreä tahi kulmikas
seinäsyvennys. Alkuaan suuria muuripaksuuksia
vähentävänä konstruktiivisena se samalla luo
seinäpinnalle vaihtelua etenkin kuvapatsaiden,
pienten suihkulähteiden suojaavana taustana ja
taiteellisena kehyksenä. Sisäseinä-k:iliin
sovitettuina huonekalut, lämmityspatterit v. m. vievät
vähemmän tilaa: ohuen seinän ja oven
sulkemina k:t ovat säiliöitä. Ovi- t. ikkuna-k. on
ovea t. ikkunaa varten varattu syvennys;
katto-k:sta ks. Kasetti. V-o N.

Komerssi (ransk. commcrce, < lat. comnu’r
cium, < co« = kanssa, ja merx = kauppatavara),
tavaranvaihto. kauppa (nykyisin vain
leikillisessä merkityksessä) ; myös joskus juomingit.

Komerssikollegi, kauppakollegi iks. t.).

Komfortabeli ks. K o n f o r t a l> e 1 i.

Komi (svrj.), syrjäni, suomensukuisten
svrjä-nien (ks. t.) kansallinen nimi: myös komimort
(mort = mies. ihminen). — Komi v o i t y r,
syr-jänin kansa. V. W.

Komiikka (kreik. kömiko’s = koomillinen, koo
millistä runoutta koskeva), koomillisuus
yliteen-käsitettynä. koomillisena oleminen, taito herättää
naurua (esim. näyttelijällä). J. B-l.

Komisarius 1. k o m i s a a r i (lat.
comini’1-tere = uskoa jollekin jotakin), asiamies, henkilö,
jolle joku erikoinen, varsinkin julkinen tehtävä
on uskottu. II. m. käytetään valtioiden
edustajina kansainvälisissä suhteissa erikoisia tehtäviä
varten n. s. komisaareja, joilla ei ole varsinaista
diplomaattista luonnetta ja
eduskuntakokouk-sissa esiintyvät usein hallituksen komisaarit
hallituksen esitysten ja mielipiteiden selittäjinä.

Tätä sanaa käytetään myöskin useissa
virka-nimissä, kuten sotakomisaari, pankinkomisaari,
poliisikomisaari j. n. e. Komisariaatti,
komisaarivirasto. ks. S o t a k o m i s a r i a a 11 i.

K. K a.

Komissioni ’lat. commi’ssi0, < commi’1tere.
uskoa jollekin), tehtävä. 1. Joukko henkilöitä,
jotka ovat saaneet yhteisen julkisen tehtävän.
Ulkomailla tätä sanaa tavallisesti käytetään
samassa merkityksessä kuin Suomessa ja Ruotsissa
sanaa komitea iks. t.) tai valiokunta, vrt.
Commission. Myöskin Suomessa ovat erinäiset
komiteat käyneet k:n nimellä, esim. v. 1S35
asetettu lakikomissioni ja n. s. valtakunnanl
lin-»äiidännön järjestelyä varten asetetut suom.-ven.
komissionit. Ruotsissa tarkoitettiin k :11a
varsinkin ennen vanhaan sellaista komiteaa, jolle oli
annettu suoritettavaksi joku pysyväinen tai
ainakin pitemmän aikaa kestävä toimi.
Ruotsin-Suomen historiasta ovat tunnetut Kaarle XI:n
aikana asetetut „suuri k." (toimikunta),
peruutus- y. m. k:t, vapaudenajalla säätyjen
tuomitsevat k:t. laki- y. m. k:t. — 2. Myöntieu ja
ostojen y. m. s. tehtävien toimittaminen toisen
laskuun ja määräyksen mukaan (ks.
Komissio-n ä ä r i. Komittentt i) ; myös = palkkio siitä.
K o m i s s.i o n i k a u p a s s a vähittäiskauppias on
maksuvelvollinen ainoastaan siitä osasta
fava-roita. minkä hän saa myydyksi.

Komissionikauppa ks. Komissioni.

Komissionikirjakauppa ks. K i r j a k a u p p a.

Komissionimaanmittari ks. M a a n m i
t-tari.

Kornissionääri (ransk. commissionaire) ■
nivön-tien ja ostojen y. m. tehtävien toimittaja toisen
ikomittentin) laskuun ja määräysten mukaan.

Komitaatti (< lat. comes = seuralainen, nilat.
= kreivi), unk. Yärmegye, saks. Gespanschafl.
kreivikunta, hallinnollinen alue Unkarissa. Ai
kaisemmin oli k :11a. jonka etunenässä oli
hallitsijan nimittämä, palkaton föispän
(yli-ispaani), hyvin laajat itsehallinto-oikeudet, jotka
tekivät k:t melkein itsenäisiksi alueiksi; oikeuk
>ia alettiin 1844 vähentää, ja kun k.-järjestys.
oltuaan v:sta 1849 kokonaan lakkautettuna,
uudelleen otettiin käytäntöön 1860. supistettiin oikeuk
-sia jälleen tuntuvasti. Näitä piirejä on 63.
lisäksi Kroat.-ia-Slavoniassa 8. Niiden ohella muo
dostaa 26 kaupunkia hallinnolliset alueet.

(E. E. K.)

Komitatiivi (lat. comitätVvus = seuraamisen
sija, < com ilä’ri = seurata), seuranto, eräs
länsisucm. kielten nimisanain sijamuoto:
suomessa sen päätteenä on -ne: substantiivin k. on
aina possessiivisuffiksilla varustettu, mutta ei
sen attribuuttina oleva adjektiivi eikä
pronomini: yksiköllinen k. on aina monikollisen k:n
kaltainen. K. ilmoittaa sitä. joka seuraa jonkun
mukana („Mies lähti kerjuulle vaimoillensa,
lapsinensa"). Alkuaan k. ei ole ollut mikään
itsenäinen sija, vaan ainoastaan
possessiivisuffiksilla varustettu instruktiivimuoto: niin esim.
muodot hevosin (instr.) ja hevosinensa (komitat.)
oikeastaan ovat toisiinsa samassa suhteessa kuin
muodot paimen ja paimenensa. A. K.

Komitea (ransk. comité, eugl. committer, <
lat. commi’ttere, uskoa jollekin), joukko
henkilöitä. joille on annettu tehtäväksi selvittää joku
asia ja laatia siitä mietintö ja ehdotus vrt. K o-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0651.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free