- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1233-1234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Komministeri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1233

Koniininisteri

— Kommu uni

1234

mal. oikeudesta k. pyrkivät tekemään
käyttökelpoista elävää oikeutta sovittamalla yhteen sen
ja käytännössä olevan it. oikeuden. Siten he
kehittivät kirjavoin paikallisten
statuuttioikeuk-sien sijaan roomalaisoikeuteeu perustuvan it.
yleisoikeuden ja siinä muodossa roomal.
oikeus sitten 1400-luvun lopulta alkaen
vähitellen omaksuttiin Saksassakin yleisoikeudeksi
(ge-meines Recht). K. kirjoittelivat keisari
Justi-nianuksen suureen Corpus juris civilis-teokseen
lyhyiden huomautusten 1. glossain sijaan pitkiä
selityksiä (kommentaareja), joissa he
skolastii-kan sääntöjä noudattaen käsitteellisesti
selvittelivät oikeutta, varsinkin oikeuden
peruskäsitteitä ja laskivat siten luomallaan
kiisitelain-opilla nykyaikaisen oikeustieteen perustuksen.
Kommentaattorien koulukunta toimi 1200-luvun
jälkipuoliskolla ja kahdella seur. vuosisadalla
varsinkin Perugiassa, Padovassa ja Paviassa; sen
kukoistusaika oli 1300-luvulla ja tunnetuimmat
edustajat C i n u s ja varsinkin B a r t o 1 u s (k.
1357) ja hänen oppilaansa Baldus (k. 1400).
Bartolus on koko keskiajan oikeushistorian
merkittävin henkilö. K. K-a.

Komministeri (lat. com m ini’ster =
kanssapalvelija, apulainen), Ruotsissa vakinaisen
apulaispapin tai anueksiseurakunnan papin virkanimi.
Suomessakin oli kaupunkiseurakunnissa k:n
virkoja, joiden sijalla nyt on kappalaisenvirat.

Kommissioni ks. Komissioni.

Kommissuurit (lat. comraissä’ra = liitos),
liermosäikeet, jotka yhdistävät vastaavia osia
aivojen vasemman ja oikean puoliskon harmaassa
kudoksessa välittäen siten näitten
keskushermoston osien yhteistoimintaa.

Kommodori (engl. commodore), laivaston tai
alusryhmän ylipäällikkö. —
Kommodori-alus, se alus, jolla k. on. F. W. L.

Kommunardi 1. k o m m u n a 1 i s t i, Pariisin
kommuuni-kapinan kannattaja, ks. K o m m u u n i.

Kommunikantti ks. K o m m u n i s e e r a t a.

Kommunikatsioni (lat. commünicä’tiö =
tiedoksianto), tiedoksianto; yhteys, liikeyhteys;
monikossa = kulkuneuvot.

Kommunikee (lat. communicä’re = ilmoittaa),
tiedonanto, erittäinkin hallituksen tai jonkun
viraston sanomalehteen painettavaksi antama
virallinen ilmoitus tai oikaisu.

Kommunioni (lat. commä’niö = yhteys) ks.
Ehtoollinen.

Kommuniseerata (lat. commünicä’re = tehdä
yhteiseksi, antaa tietää). 1. Ilmoittaa. — 2. Olla
yhteydessä jonkun kanssa. — 3. Mennä
ehtoolliselle. Siitä kommunikantti, ehtoollisvieras.
— K o m m u n i s e e r a a v a t a s t i a t = yhtyvät
astiat.

Kommunismi (lat. communis = yhteinen). 1.
Ne, varsinkin maahan kohdistuvat
yhteisomistuksen muodot, joita on ollut olemassa vanhoissa
heimo- ja sukuyhteiskunnissa ennen
yksityisomaisuuden syntymistä ja joista on
viimemainitun rinnalla säilynyt tähteitä meidän aikoihimme
asti (ven. mir-järjestelmä y. m.). Niinikään tätä
nimitystä käytetään sellaisesta vapaaehtoisesta
omaisuudenyhteisyydestii, joka ei ole syntynyt
yksityisomaisuuden periaatteellisesta
vastustamisesta ja jommoista tavataan esim.
luostariyhdys-kunnissa, eräissä ameriikkalaisissa puhtaasti
uskonnollisissa siirtokunnissa, y. m. — 2. Ne teoriat

ja liikkeet, joiden päämääränä on
yksityisomaisuuden täydellinen poistaminen tai ainakin
eräänlaisten liyödykelajien, ennen kaikkea useimpain
tuotantovälineitten yksityisomistuksen
syrjäyttäminen ja uuden yhteisomistukseen perustuvan
yhteiskunta- ja talousjärjestyksen luominen.
Usein k.-sanaa käytetään samassa merkityksessä
kuin sanaa sosialismi. K:n ja sosialismin
keskinäisestä suhteesta sekä
kommunistis-sosialisti-sista teorioista ja liikkeistä ks. lähemmin
Sosialismi. — Kommunisti, k:n
kannattaja. J. F.

Kommunistinen manifesti, Karl Marxin ja
Fr. Engelsin vähää ennen
helmikuunvallan-kumouksen puhkeamista 1848 julkaisema
vallankumouksellisen sosialismin ohjelmakirjoitus, jota
saattaa pitää nykyaikaisen sosialistisen liikkeen
„alkusoittona". Tuskinpa lienee lentokirjasta,
joka olisi levinnyt laajemmalle kuin k. m.; se
on käännetty melkein kaikille sivistyskielille
(myöskin suomeksi). Materialistisen
historian-käsityksensii pohjalla sen tekijät ennustavat
vastaista yhteiskunnallista vallankumousta, jolloin
köyhälistö anastaa valtiovallan ja vähitellen
siirtää kaikki tuotantovälineet valtion haltuun.
Manifesti päättyy noihin usein toisteltuihin
sanoihin: „Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!"

Kommuniteetti (lat. commiVnitas = yhteys),
ylioppilasasunto, korkeamman oppilaitoksen
oppilaiden yhteinen asunto.

Kommutaattori ks. Virrankääntäjä.

Kommuuni (ransk. commune), kunta. —
Erityisesti k :11a tarkoitetaan v:n 1871 aikuista
Pariisin kuntaa ja sen vallankumouksellista
hallitusta. Sedan’in antautumisen jälkeen kukistettiin
keisarivalta Pariisin alhaison avulla ja Ranska
julistettiin 4 p. syysk. 1870 tasavallaksi. Mutta
uudella tasavallalla ei aluksi ollut kannatusta
maassa, ja tammik. 1871 Bordeaux’ssa
kokoontuneeseen kansalliskokoukseen valittiin
enimmäkseen yksinvallan kannattajia, minkä vuoksi
Pariisin tasavaltalainen väestö epäili sekä tätä
kokousta että sen asettamaa Thiers’in johtamaa
hallitusta. Tasavallan puolustamiseksi oli
pariisilaisilla oivallinen ase: Pariisin piirityksen
aikana etupäässä työttömistä muodostettu
kansalliskaarti, jonka jäsenet nauttivat määrättyä
päiväpalkkaa. Tämän aseellisen köyhiilistöjoukon,
joka piirityksen loputtua tammik. 1871 oli tullut
tarpeettomaksi, kansalliskokous ja hallitus sekä
valtiollisista että rahallisista syistä olisivat
tahtoneet hajoittaa, tai ainakin vähentää sen lukua
ja alistaa sen kovemman kurin ja
luotettavampien päälliköiden alaiseksi. Mutta
kansalliskaarti ei ollut tähän suostuvainen, sillä se tahtoi
puolustaa tasavaltaa ja pelkäsi sodan
aiheuttaman liike-elämän seisahduksen johdosta
joutuvansa näkemään nälkää. Tyytymättömyyttä ja
epäluuloja oli siis v:n 1871 alkupuolella runsaasti
olemassa Pariisin väestössä, ja kansalliskokous
vielä pahensi aseman, kun se 10 p. maalisk. päätti,
että sodan kuluessa epämääräiseksi ajaksi
myönnetty, erääntyneitten vekselien maksunlykkäys oli
heti lakkaava, ja samalla kieltäytyi ensinkään
käsittelemästä sitä pyyntöä, että maksettavaksi
joutuneitten vuokrain suoritus saataisiin siirtää
toistaiseksi. Eikä mielten katkeruutta suinkaan
vähentänyt se seikka, että kansalliskokous ja
hallitus Pariisin köyhälistön terrorismia peläten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0653.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free